Ida-Emilia muokkasi tavallisista vitriineistä kasvikaapit, joissa hän pitää satojen eurojen arvoiset kasviaarteensa turvassa – näin hän ne teki
Monet viherkasviharrastajat Suomessa ja maailmalla ovat innostuneet tekemään kasvikaappeja. Yksi heistä on Ida-Emilia Kaukonen, joka rakastaa harvinaisia huonekasveja, erityisesti alokasioita. Ikean vitriineistä tuunatut kasvikaapit auttavat häntä tarjoamaan niille täydelliset kasvuolosuhteet ja pitämään ötökät pois niiden kimpusta.
Miten innostuit tekemään ensimmäisen kasvikaapin?
Kaappien teko lähti siitä, että minulla on harvinaisempia kasveja, jotka tarvitsevat enemmän kosteutta ja keskitetymmin valoa kuin monet muut huonekasvit. Halusin myös suojata kasveja ötököiltä, eli tuholaisilta, jotka ovat osa kasviharrastusta. Kaappi on tavallaan turvapaikka kasveille.
Mitä kasveja sinulla on kaapeissa?
Ensisijaisesti aroideja (vehkakasveja), kuten Alocasioita (alokasia) ja Anthuriumeja (flamingokukka). Ne ovat mun oma rakkaus, varsinkin sellaiset, joiden lehdet ovat lähes mustat tai joissa on vaaleanpunaista kirjavuutta, melkein hattaraväritteistä.
Erityinen suhde minulla on Colocasiaan (taarot), jotka olivat ”porttihuume” varsinaisiin huonekasveihin. Halusin puutarhaani mustia Colocasioita, mutta Suomen kesä on niille liian kylmä. Jouduin raahaamaan niitä sisään ja ulos. Ostin eteiseen lämpömaton, sitten kasvilampun, ja huone alkoi näyttää kasvikaapilta. Samalla tajusin, että tämähän on kivaa häslätä näiden kanssa!
Kaappisi ovat metallirunkoisia vitriinikaappeja. Mistä ne ovat peräisin?
Kaapit ovat Ikean Milsbo ja Fabrikör.
Mitä kaapeille pitää tehdä, että niistä tulee kasvikaappeja?
Kaapin pitää olla suljettavissa, mutta sinne tarvitaan totta kai kasvivalot. Pienempään kaappiin olen porannut johtoja varten metalliporanterillä aukon pohjaan, isommassa kaapissa oli jo valmiiksi kaksi pienempää johtoreikää, mutta siihen porattiin vielä isompi aukko kattoon. Olen laittanut kaappeihin myös tiivisteitä, koska kaapin täytyy pitää kosteutta. Tiivistämiseen käyvät yleensä ikkuna- ja ovitiivisteet.
Millaiset valaisimet kaapeissa on?
Kahdenlaisia LED-listoja, toiset on hankittu Plantagenilta ja toiset Nelson Gardenilta. Ne ovat kasveille tarkoitettuja, kasvit tarvitsevat tiettyä sinistä ja punaista valoa. Toiset listoista ovat magneeteilla kiinni kaapin metallikatossa, toiset roikkuvat metalliketjuista, jotka olen kiinnittänyt S-koukuilla kaappien hyllyjen ja seinien väliin. Valot toimivat ajastimilla. Kasvit tarvitsevat lepoajan, valot eivät missään nimessä saa olla koko ajan päällä.
Muista sähköturvallisuus
Jos hankit sähkölaitteita kasvikaappiin, varmista, että niitä voi käyttää kosteissa olosuhteissa.
Onko kaapeissa ilmankostuttimet tai muita laitteita?
Ilmankierto on valtavan tärkeä asia, joten sitä varten on tuulettimet. Jos kosteus nousee liiaksi, sienitautien riski kasvaa. Kaapeissa on myös ilmankostuttimet, mutta niitä ei tarvitse aina pitää päällä. Seuraan mittareista lämpötilaa ja ilmankosteutta jatkuvasti. Pyrin, että kosteus olisi 60 ja 80 prosentin välillä. Jos se tippuu, voin laittaa kostuttimen päälle.
Jo se, että samassa tilassa on monta kasvia, nostaa kosteutta. Kaappiin voi laittaa myös kostutettua sammalta tai laakean alustan, jolla on ruukkusoraa ja vettä.
Eivätkö kaapin lasit huurru?
Minulla ei ole ollut sen kanssa ongelmaa. Ilma kiertää hyvin, eikä kostuttimeni puhalla jatkuvasti vaan tekee suihkauksia.
Onko kaapin koolla väliä sen suhteen, että olosuhteet saa pidettyä tasaisena?
Kokemukseni perusteella koolla on väliä. Isompi kaappi on tasaisempi, pienempi haastava. Pieni kaappi kuumenee pikkaisen turhan lämpimäksi kesäisin ja voi myös viilentyä liian nopeasti. Jos lämpötila tippuu nopeasti 27–30 asteesta, se on hirveän stressaavaa kasveille. Päivisin kaappia lämmittävät valot ja öisin lämpömatto, joka myös toimii ajastimella.
Minne kasvikaappi kannattaa asunnossa sijoittaa ja miksi?
Muualle kuin ikkunan eteen, sillä jos aurinko paistaa suoraan kasvikaappiin, lämpötila saattaa kohota niin korkeaksi, että kasvit käristyvät. Toisaalta, jos kaappi on hyvin hämärässä nurkassa, sinne tarvitaan enemmän kasvilamppuja.
Minkä hintaisiksi kaapit ovat suunnilleen välineineen tulleet?
Arvioisin, että jotain neljän ja viidensadan euron välillä per kaappi. Ei se siinä vaiheessa ole paljon, kun kaapissa olevat kasvit maksavat satoja euroja. Kaappi suojaa omaa investointia.
Onko sinulla ollut pulmaa tuholaisten kanssa?
Ötökät voivat toki päästä kaappeihinkin, mutta minulla niin ei ole käynyt. Minulla on kolmivaiheinen karanteenisysteemi. Ensin uusi kasvi menee minikasvihuoneeseen, joka on toisessa huoneessa kuin kasvikaappini, vähintään kuukaudeksi. Jos kasvi läpäisee sen, se pääsee lähemmäksi, sitten seuraavaksi olohuoneeseen ja vasta myöhemmin kasvikaappiin. Jos näen, että kasveissa on pienintäkään merkkiä, että jotain on pielessä, siirrän kasvin karanteeniin. Käytän ennaltaehkäisevästi petopunkkipusseja (biologista torjuntaa), muuhun torjuntaan ryhdyn vasta, kun tiedän, mikä tuholainen on kyseessä.
Olet kehittelemässä kaappejasi edelleen. Mitä aiot tehdä? Entä aiotko hankkia lisää kasvikaappeja?
Haluaisin korvata kaappien lasihyllyt ritilämäisemmillä hyllyillä, jotta ilmankierto paranisi. Kun on lasihyllyt, jokaisella hyllyllä on vähän eri ilmasto. Haluaisin myös laadukkaammat tuulettimet. Aion myös koristella kaappeja lisää: vanhan ajan tunnelmaa, ornamentteja, barokkihenkeä. Olen hyvin askartelijahenkinen tapaus.
Ja ehkä tarvitaan vielä kolmas kaappi. Aina olisi varmaan tilaa yhdelle!
