Meidän Mökki

Kahvihetken pitkät perinteet – näin suomalaisista tuli kahvikansaa, joka nauttii kupposen kuumaa niin ilossa kuin surussakin

Kahvihetken pitkät perinteet – näin suomalaisista tuli kahvikansaa, joka nauttii kupposen kuumaa niin ilossa kuin surussakin
Kahvi koukutti suomalaiset 1700-luvulla, ja siitä lähtien se on rytmittänyt päivää ja koonnut meitä saman pöydän ääreen. Runsaan kahvinjuonnin ansiosta lukuisista kodeista löytyy edelleen kahviastiastoja tilaisuuteen jos toiseenkin.
Julkaistu: 29.9.2020

Päivän aloittaa aamukahvi, tauko vietetään kahvikupin ääressä, vieraat ohjataan istumaan kahvipöytään ja jopa hautajaisissa tarjotaan hautajaiskahvit. Kahvi on sosiaalinen liima, joka sitoo yhteen.

Suomalaisten neniin kahvin tuoksu levisi 1720-luvulla, kun turkulaiset porvarit kuljettivat ensimmäisen kahvilastin kaupunkiin. Kahvi oli levinnyt Eurooppaan 1600-luvulla kahden muun eksoottisen uutuusjuoman, kaakaon ja teen ohessa. Se oli aikansa trendijuoma.

Aluksi kahvia nautittiin aateliskartanoissa ja suurporvareiden kodeissa. Kahvittelu levisi sieltä pappiloihin ja kaupunkien porvareiden ja lopulta myös rahvaan keskuuteen. Aluksi se kuului juhlahetkiin ja tärkeimpiin pyhäpäiviin.

Suomessa juodaan kahvia asukasta kohden eniten maailmassa.

Kahvinjanoinen kansa osti niin paljon kahvipapuja ja posliinikuppeja, että se oli kaataa Ruotsi-Suomen valtiontalouden. Kuningas yritti hillitä alamaistensa kahvinhimoa rajoituksilla ja välillä jopa kahvikiellolla. Sitä valvoivat kruunun palkkaamat kahvinnuuskijat.

Kuninkaan toimet eivät tehonneet kansalaisten kahvinhimoon, joten hänen ei auttanut muu kuin alistua tilanteeseen.

– Koska te, minun alamaiseni, olette sellaisia lurjuksia, että ette voi tulla toimeen ilman kahvia, niin tahdon sallia tämän juoman käyttämisen toistaiseksi, kuningas Kustaa IV Adolf julisti.

Ruotsi-Suomen kuningas yritti hillitä alamaistensa kahvinhimoa jopa kiellolla, jota valvomaan palkattiin kahvinnuuskijoita.

1800-luvun kuluessa kahvinjuonti levisi joka kolkkaan. Kuparinen kahvipannu, papujen paahtamiseen tarvittava prännäri, kahvimylly ja posliinikupit olivat monien kotien ensimmäisiä ylellisyysesineitä.

Kun keramiikan valmistus käynnistyi Arabian tehtaalla vuonna 1873, kahvia alettiin nauttia kotimaisista posliinikupeista. 1800-luvulla köyhissä kodeissa oli korkeintaan muutama kuppi, mutta kun elintaso nousi 1900-luvun koittaessa, hankittiin moniosainen kahviastiasto ja vielä toinenkin, mielellään kukkakuvioinen ja kultakoristeltu, erityisiä juhlahetkiä varten.

MAINOS - SISÄLTÖ JATKUU MAINOKSEN JÄLKEEN

Kahvinystävän suosikit! Osta nämä tuotteet Meillä kotona -kaupoista

SISÄLTÖ JATKUU

1900-luvun puolella kahvinjuonnista tuli jo päivittäistä. Ainoa tauko oli sota- ja pulavuosina, jolloin kahvilaivat eivät päässeet kuljettamaan lastejaan. Suomessa jouduttiin turvautumaan kitkerään korvikkeeseen, jota tehtiin viljasta, sikurista tai voikukanjuurista. Kun uusi kahvilaiva vihdoin saapui Turun satamaan vuonna 1946, tapahtumaa juhlisti suuri kansanjoukko. Niin ikävä oikeaa kahvia oli ollut.

Elintason nousun myötä kahvi arkipäiväistyi 1960- ja 70-luvuilla. Kulta-Katriinasta, Juhlamokasta ja Saludosta tuli markettien erikoistarjouksia, joilla houkuteltiin asiakkaita. Samaan aikaan Suomi vaihtoi pannukahvin vaaleapaahtoiseen suodatinkahviin. Aiemmin käytössä olleet kupariset, teräksiset ja värikkäät emalipannut työnnettiin kaapin perukoille, ja tilalle tulivat sähköllä toimivat kahvinkeittimet.

Kahvilaivan saapuminen Turun satamaan vuonna 1946 oli suuri kansanjuhla.
Pehtoori-emalipannu on kuulunut monen suomalaisen kahvipöytään. Antti Nurmesniemi suunnitteli pannut vuonna 1957.

Keramiikkakupeissa suosittiin nyt yksinkertaisuutta. 1980-luvulta lähtien sirot posliinikupit aluslautasineen korvattiin jyhkeillä fajanssimukeilla ja myös pahvimukit yleistyivät. Lisääntyvän ulkomaanmatkailun ansiosta löydettiin vahva espresso, jättimäinen café au lait ja cappuccinot monine kuppimalleineen.

2000-luvulla suomalaiset ovat vaihtaneet kahvinsa tummapaahtoiseen ja lattesukupolvi on omaksunut uudenlaisen kahvittelukulttuurin erikoiskahveineen. Vaikka tällä vuosituhannella kahvinjuonti onkin monipuolistunut, rakkaus vilkkaita kahvipöytäkeskusteluita kohtaan on säilynyt entisellään.

Kommentoi »