Maku

Joulupöydän juurekset

Joulupöydän juurekset

Lempeän makuiset juuresruoat ovat aina kuuluneet perinteiseen joulupöytäämme. Kokeilepa tänä vuonna alkuruoaksi rosolliaineksista tehtyä keittoa sekä punajuurihummusta ja kinkun kumppaniksi juureskakkua. Entä olisiko kaskinaurislaatikosta lanttulaatikon haastajaksi?
Teksti Taina Salovaara
Kuvat Joonas Vuorinen
Mainos

Lanttu on joulujuuresten ykkönen, jonka käytön soisi lisääntyvän myös juhlasesongin ulkopuolella. Lanttu kun on varsinainen C-vitamiini- ja kuitupommi, jonka napostelusta ei kaloreita kerry. Suomalainen syö lanttua vuodessa vain noin kilon eli kahden pienen lantun verran. Lanttu on gurmeeta, kun se saa paahtua uunissa pitkään ja hartaasti, jolloin se makeus tulee esille. Sen luontaista makeutta voi vielä korostaa hunajalla tai siirapilla. Lantun makumaailmaan sopivat myös timjami, inkivääri ja muskotti.

Porkkana ei esittelyä kaipaa, onhan se suomalaisten ylivoimaisesti rakkain juures. Meillä syötävät oranssit porkkanalajikkeet jalostettiin 1700-luvulla Hollannissa. Alun perin porkkanat olivat purppuranpunaisia, keltaisia ja valkoisia. Nyt kaikkia värivariantteja on alettu kasvattaa meilläkin. Jos kohdalle osuu pussillinen valjun makuisia porkkanoita, kannattaa avuksi ottaa aasialaisen keittiön mausteet. Porkkana piristyy limetillä, sokerilla ja soijatilkalla, chiliä unohtamatta.

Kaskinauris on uusvanha tuttavuus juuresmaailmassa. Purppuranliila, litteä nauris on yleensä maultaan tavallista naurista makeampi ja vähemmän karvas. Yksinkertaisin tapa on hauduttaa nauris uunissa kuorineen, foliolla peitettynä. Loistava lisäke on myös paahdetut ja siirapilla karamellisoidut naurisviipaleet. Kaskinaurissoseesta voi myös tehdä samettisen keiton tai lempeän laatikon lanttulaatikon tapaan.

Punajuuri on voimajuures, jonka sisältämien kivennäisaineiden ja vitamiinien luettelo on vaikuttava. Erityisen merkittävä on punajuuren sisältämä B-ryhmän vitamiini, folaatti, jonka saanti ruokavaliossamme on muuten niukkaa. Folaatti vaikuttaa punasolujen uusiutumiseen. Kelta- ja raitajuuri ovat punajuuren muunnoksia. Keltajuuri maistuu punajuurelta, raitajuuri on maultaan miedompi. Punajuuri kannattaa keittää kuorineen, juurta katkaisematta. Makea punajuuri pitää kaikista yrteistä, sitruunasta, etikoista ja etenkin piparjuuresta.

Juuripersilja on kotoisen Välimeren alueelta, missä se kasvaa villinä. Ulkonäöltään juuripersilja muistuttaa palsternakkaa, maultaan se on makeahko, persiljaan ja lipstikkaan vivahtava. Muoto voi olla pitkä ja kapea tai pulleahko. Juuripersilja on omiaan joulupöytään. Pilko juuripersiljaa uunijuuresten joukkoon, lisää keittoihin, perunamuusiin ja pataruokiin.

Palsternakka on viime vuosina päässyt liemijuuresimagostaan pääosan esittäjäksi. Palsternakan persoonallisen mausteinen maku syntyy aromaattista öljyistä ja korkeasta sokeripitoisuudesta. Helpoin tapa kypsentää palsternakkaa, on paahtaa se öljyllä siveltyinä lohkoina uunissa. Esikeitetystä palsternakasta syntyy hieno gratiini, esimerkiksi sienimuhennoksella kuorrutettuna. Palsternakka saattaa aiheuttaa yliherkkyysreaktioita varsinkin siitepölyallergioista kärsiville.

Tiesitkö?

* Osta joulujuurekset kokonaisina ja mielellään multaisina. Paloittelu ja pitkä kelmussa lorvehtiminen vie juureksista makua ja makeutta.

* Suomalaisista punajuurista 90 % tulee Satakunnasta.

* 100 g:ssa lanttua on 40 mg C-vitamiinia.

Julkaistu: 18.12.2013
Katso myös nämä