Olen aina leiponut korvapuustit väärin – ja olen todella ylpeä siitä!
Pullaa voi varioida monella tavalla, mutta täydellisten korvapuustien väliin rullataan aina rusinoita, kirjoittaa päätoimittaja Jenny Brandt.
Pulla herättää suuria tunteita. Yksi tykkää tummista, toinen vaaleista. Joku voisilmäpullista, toinen taas korvapuusteista. Onko leivottu voilla vai margariinilla? Onko lisätty riittävästi suolaa? Onko pehmeää vai liian isolla jauhomäärällä pilattuja? Ja sitten se tärkein kysymys: Onko tänään leivottua?
Itse olen leiponut pullaa lapsesta asti. Ensimmäisen pullataikinani tein itse alusta asti ala-asteikäisenä. En ole niin tarkka rasvan laadusta tai pullan muodosta. Voin leipoa pullat maitoon tai kaurajuomaan, mutta vesi tuntuu vähän liian, noh, vetiseltä. Ja pehmeää pullan pitää olla!
Leivon mieluiten korvapuusteja tai mikä vielä mehevämpää, korvapuustikransseja, tai ladon korvapuustit vuokaan bostonkakuksi. Täytteissä tärkeintä ovat rasva, runsas kaneli, sopiva sokeri – ja rusinat.
Tällä tiedolla olen järkyttänyt ihmisiä töissä ja juhlissa kohta kymmenen vuoden ajan. Olin lähemmäs neljäkymmentävuotias, kun kuulin, etteivät kaikki rullaakaan taikinalevyn väliin rusinoita. Meidän suvussa on aina leivottu rusinapuusteja! Hauskinta tarinassa on se, että näin on toimittu myös puolisoni suvussa. Elimme yhteistä pullaharhaa vuosia, ennen kuin totuus rusinoista ja pullista paljastui.
Elimme yhteistä harhaa vuosia, ennen kuin totuus rusinoista ja pullista paljastui.
Valitettavasti rakkaus rusinoihin ei ole periytynyt lapsillemme, joten olen joutunut nöyrtymään ja leipomaan rusinattomia korvapuusteja muutenkin kuin koulun myyjäisiin tai futisjoukkueen buffaan. Mikä mehevyyden menetys ja suloisten sattumien puute!
En enää viitsi aloittaa rusinoilla vai ilman -keskustelua pullista, sillä tiedän olevani vähemmistössä. Onneksi laskiaispullakausi on taas käynnissä, ja pulla tai pikemminkin sen täytteet, ovat taas mitä kiinnostavin puheenaihe. Enää ei riitä, että kysyy hillolla vai mantelimassalla (no mantelimassalla tietenkin!), vaan pitää jatkaa, vai sittenkin sacher-, sitruuna-, pistaasi-, banoffee- vai kenties tiramisutäytteellä?
Jenny Brandt on Viherpihan ja Maku-lehden päätoimittaja.
