Savimaan työstäminen vaatii puutarhurilta kärsivällisyyttä. Märkänä savi on muovailtavaa, mutta kuivuessaan se muuttuu kovaksi ja halkeilevaksi. Tiivis savimaa pidättää hyvin veden ja ravinteet. Talvella maahan sitoutunut vesi jäätyy, keväisin jään sulaessa savimaat routivat ja muuttuvat huonosti kantaviksi. Routiminen saattaa vahingoittaa ja katkoa kasvien juuria. Tiivistyneillä savimailla kasvit voivat kärsiä myös veden ja hapen puutteesta.
Savimaan rakennetta saa parannettua sekoittamalla kasvualustaan hiekkaa. Korkeiden kasvien alustalle kannattaa istuttaa peittokasveja. Vaihtoehtoisesti mullan päälle voi levittää keveää sorakatetta, joka estää maanpinnan kuorettumisen kuivina kausina ja pitää kasvualustan tasaisen kosteana.
Pensaat tarjoavat selustan vanhanajan perennoille tässä puolivarjon istutuksessa.
Savimaan pensaiden ja perennojen istutussuunnitelma
Esimerkkisuunnitelman istutusalueen koko on noin 5 x 3 metriä.
Kasvimäärät
- 3 pihajasmiketta
- 4 laikkukirjokanukkaa
- 3 kuolanpionia
- 5 konnantatarta
- 4 särkynyttäsydäntä
- 6 tarhakulleroa
- 11 kaukasiantädykettä.
Malli-istutuksen kasvit noin 250 euroa.
Kasvien korkeudet
- korkeimmat pihajasmike ja laikkukirjokanukka, 1,50–3 m
- keskikokoiset kuolanpioni, konnantatar, särkynytsydän ja tarhakullero, 0,40–1 m
- matalin kaukasiantädyke 5–10 cm.
1. Pihajasmike, Philadelphus coronarius
Tiheäversoinen ja nopeakasvuinen pensas, joka aloittaa hurmaavasti tuoksuvan ja runsaan kukintansa jasmikkeista ensimmäisenä. Melko korkeana sopii suoja-, tausta- tai aidannepensaaksi tuoreeseen ja ravinteikkaaseen multa- tai savimaahan. Kukinta on runsainta auringossa. Taimien istutus metrin välein.
Valon tarve: auringosta puolivarjoon
Korkeus: 2–3 m
Kukinta-aika: kesä–heinäkuu
Kasvuvyöhykkeet: I–III (IV)
Hoito: Tiheäversoista pensasta harvennetaan säännöllisesti leikkaamalla vanhimmat ja huonosti kukkivat versot maata myöten pois. Lannoitus ja kalkitus keväisin, jotta pensaat jaksavat kukkia runsaasti.
2. Laikkukirjokanukka, Cornus alba ’Elegantissima’
Hyvin näyttävä valkolaikkuisine lehtineen koko kasvukauden ajan. Talvisin esiin pääsevät punaruskeat versot. Syysväri on punainen tai keltainen, lisäksi koristeena ovat valkoiset tai hieman sinertävät marjat. Sietää ajoittaista seisovaa vettä, mutta ei kuivuutta. Istutusetäisyys on 90 senttiä.
Valon tarve: auringosta puolivarjoon
Korkeus: 1,5–2 m
Kukinta-aika: kesä–heinäkuu
Kasvuvyöhykkeet: I–IV (V)
Hoito: Nopeakasvuinen laji leikataan vuosittain keväällä tai syksyllä poistamalla vanhimpia versoja maata myöten. Nuoria ja kirkkaimman värisiä versoja kannattaa suosia. Kanukat sietävät myös alasleikkauksen, mutta versovat sen jälkeen runsaasti ja niitä on harvennettava. Maahan taipuvat versot juurtuvat herkästi.
3. Kuolanpioni, Paeonia anomala
Pohjois-Venäjältä lähtöisin oleva maatiaisperenna. Se on hyvin talvenkestävä ja vaatimaton kasvualustan suhteen, sillä se menestyy sekä savi- että hiekkapitoisilla mailla. Vaaleanpunaiset, hieman violetinsävyiset, yksinkertaiset kukat ja tanakat varret, jotka eivät kaipaa tukemista. Pensasmainen. Istuta 80 sentin välein.
Valon tarve: auringosta puolivarjoon
Korkeus: 50–80 cm
Kukinta-aika: kesä–heinäkuu
Hoito: Sitkeä ja huoleton kasvi ei pidä siirtämisestä eikä jakamisesta. Lannoitus tarvittaessa keväisin niukkatyppisellä syyslannoitteella tai kompostimullalla.
4. Konnantatar, Bistorta major
Viihtyy monenlaisilla kasvupaikoilla. Reheväkasvuisella perennalla on tiheä, tummanvihreä lehdistö. Tähkämäiset, vaaleanpunaiset kukinnot jäykkien varsien päissä nousevat lehtien yläpuolelle. Sopii hyvin kosteille paikoille ja veden ääreen. Leviää komeiksi kasvustoiksi voimakkaan juuristonsa avulla. Istuta 40 sentin välein.
Valon tarve: auringosta varjoon
Korkeus: 40/80 cm
Kukinta-aika: kesä–heinäkuu
Hoito: Leviää runsaiksi kasvustoiksi, joita voi hillitä poistamalla säännöllisesti juurivesoja. Liian suuriksi käyneet kasvustot voi jakaa keväällä tai syksyllä. Tuoreilla mailla konnantatar ei juuri kaipaa hoitoa, mutta kuivilla paikoilla sitä on kasteltava poutakausina.
5. Särkynytsydän, Lamprocapnos spectabilis ’Alba’
Vanhan perinneperennan valkokukkainen muoto, joka hehkuu alkukesän iltojen hämyssä. Sydämenmuotoisten kukkien kärjissä on ”pisara”. Istuta muiden lajien taustalle, sillä lehdet lakastuvat kukinnan jälkeen. Taimiväli on 40 cm.
Valon tarve: puolivarjo
Korkeus: 70–100 cm
Kukinta-aika: touko–kesäkuu
Hoito: Versoo aikaisin, ja keväthalla saattaa palelluttaa suojaamattomia kasvustoja. Kaipaa kastelua, jos kevätkesällä on kuivaa. Lehdistö lakastuu kukinnan jälkeen. Kun versot leikataan lyhyiksi, ne kasvavat uudelleen ja kukkivat elokuussa. Särkyneensydämen annetaan kasvaa vuosia rauhassa paikallaan ja taimet jaetaan vasta, kun juurakko alkaa lahota keskeltä. Voimakasta typpilannoitusta kannattaa välttää. Suojataan talveksi lumettomilla paikoilla.
6. Tarhakullero, Trollius-risteymät
Leviää hillitysti ja viihtyy kosteilla ja tuoreilla paikoilla. Sopii hyvin veden äärelle. Kerrotut, lajikkeesta riippuen keltaiset tai oranssit kukat tuoksuvat ja houkuttelevat puutarhaan mehiläisiä. Lajikkeita ovat muun muassa aikainen ’Maigold’ ja myöhemmin kukkiva ’Orange Globe’. Istuta 40 sentin välein.
Valon tarve: auringosta puolivarjoon
Korkeus: 50–80 cm
Kukinta-aika: touko–heinäkuu
Hoito: Viihtyy vuosia kasvupaikallaan ilman jakamista. Keväisin tyvelle lisäys kompostimultaa ja tarvittaessa kastelu poutakausina, sillä kullerot eivät siedä kuivuutta. Kukinta saattaa uusiutua, kun kuihtuneet kukkavanat leikataan pois. Kestävä leikkokukkana.
7. Kaukasiantädyke, Veronica filiformis
Muodostaa tiheän ja peittävän kasvuston ja kukkii miltei koko kesän. Sopii myös nurmikolle kaunokaisen tapaan. Viihtyy runsasravinteisessa ja tuoreessa maassa. Istuta 30 sentin välein.
Valon tarve: aurinkoinen
Korkeus: 5–10 cm
Kukinta-aika: kesä–elokuu
Hoito: Leviää mattomaiseksi kasvustoksi tuoreella ja ravinteikkaalla savimaalla eikä kaipaa erityistä hoitoa. Ei menesty kuivassa ja paahteisessa paikassa. Uusia taimia saa jakamalla.
Muokattu 4.6.2021 klo 14.07: Korjattu toisesta kuvasta virheellinen numerojärjestys.
