Kirkkaanpunakukkainen, vuolaana köynnöstävä loistoköynnösruusu ’Flammentanz’ kiipeilee vaalean puutalon eteläseinustalla. Se ylettää korkealle omistajansa Håkki Meriluodon pään yläpuolelle. Lähes kämmenenkokoiset ruusut kukkivat vieri vieressä, ja lukuisat nupputertut kertovat, että tämä ilotulitus ei hiivu aivan hetkeen.

– Tällainen kukkaloisto on paras palkinto kaikesta vaivannäöstä, Håkki toteaa.

Köynnösruusu työllistää häntä koko kasvukauden. Versoja on kesän mittaan sidottava niin, että köynnös jaksaa murtumatta kantaa raskaat kukkatertut. Talveksi Håkki laskee köynnökset alas, jotta saa ne suojattua kunnolla. Keväthoitoon kuuluvat leikkaus, lannoitus ja ruiskutus.

Ruusut ovat Håkin ja hänen vaimonsa Nina Meriluodon pihamaan kruununjalokiviä. Köynnösruusujen lisäksi puutarhassa viihtyvät niin mustialanruusu kuin vienosti hunajalta tuoksuva helenanruusukin.

Uusin tulokas on tarhakurtturuusu ’Louise Bugnet’, jonka nuppujen piparminttukaramellia muistuttava raidoitus sai pariskunnan oitis ihastumaan. Avautuessaan kukat ovat kuin valkoisia hattarapilviä.

– Ruusut tarvitsevat auringonvaloa useita tunteja päivässä, ja sitä pihassamme riittää. Kasvualusta on sopivasti läpäisevää, ja talon etelänpuoleiset seinustat ovat kuin tehdyt köynnöstäville ruusuille, pariskunta kertoo.

He huolehtivat tarkoin talvisuojauksesta, mutta joutuvat silti toisinaan jännittämään hoidokkiensa kohtaloa.

– Joitakin vuosia sitten näytti siltä, että helenanruusu ei selviäisi pakkasvaurioiden takia. Kuin ihmeen kaupalla se elpyi ja köynnöstää nyt komeana kaaritukea pitkin.

Valtavaksi kasvanut puistoalppiruusu koristaa lännenpuoleista seinustaa alkukesällä. Alppiruusun hoidossa Meriluodot luottavat hyviksi havaitsemiinsa konsteihin.

– Keväällä ja kesällä kaadan sen juurelle joka päivä ämpärillisen vettä ja pensaan tyvelle levitän neulaskatetta sopivan happamuuden ylläpitämiseksi, Håkki kertoo.

Uurastuksen alppiruusu palkitsee hienolla kukinnalla.

– Tänä vuonna kukkaterttuja on silmämääräisesti arvioiden nelisensataa. Joitain vuosia sitten muistan napsineeni viisisataa kuihtunutta kukintoa kompostiin. Se oli varmasti ennätys! Håkki muistelee.

Ruusujen ja alppiruusujen vastaparina Meriluotojen pihassa on runsaasti ainavihantia havukasveja. Ne luovat tummanvihreän taustan, jota vasten punasävyisen kukkameren on hyvä loistaa.

Yli kaksikymmentä metriä pitkä ja reiluun kuuteen metriin nouseva tiheä kuusiaita muodostaa upean taustan virheettömiksi kartioiksi leikattujen metsäkuusten riville. Pihatien varressa puutarhan vanhimmat, 1980-luvun puolivälissä istutetut timanttituijat kasvavat jykevinä pylväinä.

Havujen säntillisen tarkka leikkausjälki on Håkin käsialaa.

– Avainasemassa ovat kunnollinen pensasleikkuri ja rohkea puutarhuri, hän nauraa.

Keskellä pihaa kimaltelee lampi, jota kehystävät liuskekivet ja kallionauhukset. Lampi sai alkunsa, kun Nina halusi eroon pihalla jököttävästä suuresta kivestä.

– Kaivoin ja kaivoin, eikä kivi tehnyt elettäkään liikkuakseen, Nina muistelee.

Lopulta paikalle hankittiin nostolaite. Jäljelle jäi valtava kuoppa.

– Totesin Håkille, että tähän paikkaan sopisi hyvin pieni pihalampi. Se siihen sitten rakennettiin ja lopuksi kivi pudotettiin lampea koristamaan, Nina kuvailee.

Kevyen varjonsa lammen ylle heittävät amerikanjalopähkinä ja valtava paju.

– Pajun alkuperä on selvillä, mutta lajinimi valitettavasti ei. Lajitovereita löytyy tietoni mukaan ainakin Kotkan Sapokasta, Håkki mainitsee.

Meriluodot ovat rakentaneet puutarhaansa pieteetillä keväästä 1983 saakka.

– Alkuvuosina hoidettavaa todella riitti, sillä rantaviivaan ulottunut tontti oli lähes 3 000-neliöinen ja nurmialueet laajoja, Nina toteaa.

Nykyisin rannanpuoleinen alue on lohkottu erilliseksi tontiksi, ja Meriluotojen pihan pinta-alasta vain murto-osa on nurmikkoa. Pääroolin ovat ottaneet puut, koristepensaat, havukasvit, perennaistutukset, kasvimaa ja eri tavoin pinnoitetut kulkureitit.

Kasvien ryhmittely ja täsmällisesti leikatut havut osoittavat muodon tajua ja luovat puutarhaan aivan omanlaisensa tunnelman. Tunnelman, jossa on jotakin kovin englantilaista.