
”Kaljavellin klimpit ovat ihania” – Enni Koistinen järjestää perinneruokaillallisen Jaakko Kolmosen reseptejä kokkaillen
Tuplakääk-podcastista tuttu Enni Koistinen ja hänen ystäväporukkansa järjestää vuosittain Jaakko Kolmosen perinnereseptien ympärille rakennetun illallisen. Ilta on kunnianosoitus suomalaisten ruoka-kulttuurin yksinkertaisuudelle ja yllätyksellisyydelle – ruokalistalla voi olla mitä vain pääpällistä piimähyytelöön, mutta varmaa on, että pääosa ruokalajeista on väriltään ruskeaa.
Neljän vuoden ajan Suomalaisen ruoan päivänä Tuplakääk-podcastistakin tuttu käsikirjoittaja, graafikko ja sosiaalisen median vaikuttaja Enni Koistinen on kokoontunut puolisonsa ja kaveriporukkansa kanssa kokkaamaan ja maistamaan kaikille suomalaisille tutun perinneruokakokki Jaakko Kolmosen reseptejä.
– Kolmosen reseptit ovat osa Suomen arvokasta ruokakulttuuria, ja jotkut niistä on jopa vähän hupaisia, Enni sanoo.
Enni on ahkera kotikokki ja kiinnostunut ruokakulttuurista sekä ruoan historiasta. Hän kertoo, että kiinnostus suomalaisia perinneruokia kohtaan on peräisin mummolta, joka on toiminut Martoissa ja valmistanut paljon perinneruokia. Enni ja hänen puolisonsa ovat innokkaita kirpputorien kiertäjiä ja ovat löytäneet runsaasti Jaakko Kolmosen kustantamia reseptikirjoja käytettynä. Kolmonen julkaisi elinaikanaan yli 40 keittokirjaa, ja Ennin kokoelmaan kuuluu nyt 15 niistä.
– Suurin osa Kolmosen resepteistä on niin perinteisiä, että harva niitä enää kokkaa, mutta kaveriporukalla keksimme idean, että voisimme pitää illallisen, jossa valmistamme vain Kolmosen reseptejä hänen kustantamistaan kirjoista.

Perinneruokaporukka kokoontuu viikkoa ennen Suomalaisen ruoan päivää selailemaan Kolmosen kirjoja ja suunnittelemaan ruokalistaa. Suunnitteluilta on tärkeä osa perinnettä, ja silloin nautitaan cocktaileja ja käydään yhdessä syömässä.
– Reseptien valitseminen on yhtä hauskaa kuin itse kokkaaminen. Ruokien täytyy muodostaa ehjä kokonaisuus. Puolisoni on joka vuosi ehdottanut pääpälli-nimistä ruokalajia, mutta siihen emme ole vielä suostuneet. Se on kalaruoka, jossa hapanleipäkuoren alta paljastuu lahnanpäitä.
Kun h-hetki koittaa Suomalaisen ruoan päivänä 4. syyskuuta, suunniteltu menu kokataan ja maistellaan. Tänä vuonna listalla oli 2024 menussa oli munajuusto kuminalla, kerman piimärieskat, juuresmuikut, selleri-purjo-raastesalaatti, raparperikiisseli ja viinimarjakakku.
Enni on vuosien varrella kehittynyt varsin taitavaksi kotijuustomestariksi. Hän omistaa oman juustomuotin ja tekee lähes joka vuosi illalliselle uuden juuston.
– Olen tosi hyvä juustojen tekijä – teen erilaisia kotijuustoja, kuten piimäjuustoa ja munajuustoa.


Perinneruokien kokkailu tuo mukanaan myös yllätyksiä. On jännittävää tehdä ruokaa, jota ei ole koskaan ennen maistanut, eikä tiedä, miltä sen pitäisi näyttää tai maistua. Erikoisin ruokalaji, jonka Enni ja hänen porukkansa ovat kokanneet, on ehkä kaljavelli. Se sisältää klimppejä sahdista tehdyssä liemessä.
– Nimestään huolimatta ruoka yllätti positiivisesti, sillä klimpit olivat kuin ihania vehnäjauhosta ja sokerista tehtyjä dumplingeja, pehmeitä pikku tyynyjä, joiden sisällä oli rusinoita. Lisäksi keitossa oli leipäjuustoa. Tosi erikoinen, mutta herkullinen ruokalaji!
Myös aivan ensimmäisellä illallisella tarjottu piimähyytelö on jäänyt Ennin mieleen.
– Se oli todella hyvää. Piimähyytelö ei ehkä kuulosta herkulliselta, mutta kun tutustuin reseptiin, ymmärsin heti, että se on varmasti hyvää. Hyytelössä on samanlaista kirpeyttä kuin frozen yogurtissa, ja se on samalla kuohkea ja kermavaahtoinen – kuin kirpeä ja vaniljainen pannacotta!
Viimeksi kokeiltu juuresmuikut eivät sen sijaan tehneet vaikutusta.
– Makumaailma oli liian yksinkertainen. Reseptiin tuli muikkuja, punajuurta ja perunaa raastettuna ja lopputulos oli melko mauton, Enni muistelee.


Koska illan tähti on Jaakko Kolmonen, perinteeseen kuuluu myös katsoa Yle Arkistosta Patakakkonen-ohjelman klippejä. Suosikki on ikimuistoinen ruisleivän leipominen paljasta reittä vasten.
Enni kertoo, että Jaakko Kolmosen reseptit ovat kauttaaltaan minimalistisia, sillä suomalainen ruokakulttuuri on kehittynyt niukkojen raaka-aineiden ympärille. Samoista aineksista loihdittiin erilaisia ruokalajeja, ja maustaminen oli hyvin yksinkertaista.
– Silti on hämmästyttävää, miten monenlaisia ruokalajeja on saatu aikaiseksi samoista perusraaka-aineista.
– Aina hehkutamme, kuinka omituinen ja hauska perinne tämä Kolmosen resepteihin perustuva dinneri on. Toissa vuonna, kun postasin illallisen Instagramiin, sain viestin Kolmosen lapsenlapselta, joka kertoi, että isoisä olisi arvostanut perinnettämme. Valitettavasti hukkasin viestin, enkä koskaan pystynyt vastaamaan siihen. Lähetänkin nyt tässä kiitokset hänen sukulaiselleen!



