Kesällä 2022 Eemil Laaksonen ja hänen ystävänsä Jimi Leino olivat menossa frisbeegolfaamaan, kun he huomasivat maastossa kiihdyttävän paljon mustikoita.

– Olen poiminut mustikoita pienestä pitäen mamman kanssa. Päätimme unohtaa frisbeen ja haimme kotoa ämpärit. Innostuttiin, kun mustikoita oli niin paljon, Eemil kertoo.

Pojat päättivät urakoida mustikoita myyntiin, ja Eemilin äiti Tiia Tikkinen lupasi auttaa myynnissä. Mustikoiden myymisestä oli vähän kokemusta jo edelliskesältä.

– Silloin äiti oli jo ehtinyt ostaa meidän oman perheen mustikat, kun tulin mustikoiden kanssa metsästä. Äiti laittoi keräämäni myyntiin Facebookissa, ja ostajia tuli paljon. Poimin sinä kesänä 80 litraa myyntiin, Eemil kertoo.

Viime vuonna Tiia Tikkinen laittoi paikallisryhmään ilmoituksen, että taas olisi tarjolla mustikkaa, sillä poikia ei voi pitää poissa metsästä. Tilauksia tuli paljon.

Pojat putsasivat mustikat puhdistuslaitteella. Mustikoita kaadetaan kauhalla sen suppiloon, joka on yhdistetty imuriin. Imuri imaisee osan roskista. Loput roskat pojat poimivat marjoista, jotka laskeutuvat sideharsokankaan päälle.

– Ostajat ovat pääsääntöisesti naisia. Muutamille autottomille me toimitimme mustikat kotiin asti, Eemil kertoo.

Pojat ovat innostuneita itse luomastaan kesätyöstä ja aikovat jatkaa tänäkin kesänä. Välillä turkulainen Jimi jää yökylään Saloon, jotta päivän tilaukset saadaan valmiiksi. Tosin marjastuksen ja marjojen puhdistamisen välillä ehtii hyvin käydä pomppimassa trampoliinilla ja pelaamassa pleikkaa.

– Isoin päivän saalis on ollut noin 60 litraa. Sen keräämiseen meni kolmesta neljään tuntia, ja puhdistus siihen päälle. Laitan kaikki ansiot säästöön ja unelmoin ostavani koppimönkkärin 16-vuotiaana, Eemil sanoo.

Pojilla on tiettyjä vakiopaikkoja lähimetsissä ja joka paikkaan pääsee kävellen tai pyörällä. He poimivat lähellä toisiaan, koska puuha on hauskempaa kaverin kanssa.

– Välillä voimme painia tai tehdä kärrynpyöriä. Kun olemme tien reunassa poimimassa, ohi kulkevat lenkkeilijät usein tsemppaavat meitä. Joskus kyllä hyppäämme puskaan piiloon.

Tavallisesti pojat lähtevät metsään heti yhdeksän jälkeen eväiden kanssa ja tulevat yhden aikaan takaisin. Välillä he soittavat äidille tai papulle, että osan ämpäreistä voisi hakea kotiin.

– Aion kerätä tänä kesänä enemmän kuin viime kesänä. Parempi olla metsässä kuin tietokoneella. Jääkiekkokavereista pari muutakin on alkanut poimia mustikoita läheisille. Mutta Salossa riittää mustikoita kaikille.