Ateriankorvike – järkeä vai ei?
Ruoka
Ateriankorvike – järkeä vai ei?
Houkutteleeko laihdutus pussikeittokuurilla? Kysyimme ravitsemusasiantuntijalta, kenelle ja mihin tarkoitukseen ateriankorvike parhaiten sopii.
5.2.2016
 |
Kotivinkki

Miksi ateriankorvikkeet ovat suosittuja?

Niukkaenergiset pussikeitot, pirtelöt ja patukat ovat edelleen monien laihduttajien suosiossa, vaikka rinnalle on tullut paljon muita dieettejä. Ravitsemus­asiantuntija Patrik Borg arvioi, että moni valitsee pussikeittodieetin, koska siinä ohjeet ovat selkeät. Pusseja syödään tietty määrä päivässä, ei juurikaan muuta.

Kenelle pussikeittodieetti sopii?

Ensisijaisesti reilusti ylipainoisille, joiden painoindeksi on yli 35. Erittäin niukkaenergiaisen dieetin ideana on pudottaa tehokkaasti painoa ja saada syöminen kerrasta kuriin.  

– Ateriankorvikkeet ovat mukana laihdutussuosituksissa, sillä joissakin tapauksissa on parempi pudottaa ensin painoa ja muuttaa sitten elämäntapoja. Valmisteet on tarkoitettu erikoistilanteisiin, Borg sanoo.

Tiukka rutistus voi sopia, jos laihdutus ei ole nytkähtänyt liikkeelle muilla keinoin. Osalle napakka laihdutus heti alkuun aiheuttaa sen, että elimistön toiminta normalisoituu, jolloin nälkä ja kylläisyys tuntuvat selvemmin. Pussidieetistä ei ole motivointikeinoksi.

Mihin dieetin vaikutus perustuu?

Keitoissa ja pirtelöissä ei ole juuri lainkaan energiaa, joten vaikutus on melkein sama kuin paastolla. Ensimmäisten korvikkeilla sinniteltyjen päivien jälkeen elimistö menee ketoositilaan, eli sen omasta rasvasta tulee energianlähde. Syntyy ketoosiaineita, jotka sammuttavat nälkää.

– Paastoon verrattuna pussikeitot ovat parempia, sillä niistä saa jonkin verran vitamiineja, proteiineja ja mineraaleja. Näin ei synny akuutteja puutoksia.

Paino putoaa ensimmäisellä viikolla eniten. Vointi on yleensä hyvä, ja kevyttä liikuntaa kannattaakin harrastaa.

Kuinka kauan kuuria voi jatkaa?

Suositus on, että niukkaenergistä dieettiä noudatetaan omin päin kaksi viikkoa ja sen jälkeen ammattilaisten valvonnassa, sillä nopeassa painonpudotuksessa on terveysriskejä. Realistinen pudotus on noin kilo viikossa, miehillä ja reilusti ylipainoisilla enemmänkin.

Pussien lisäksi täytyy juoda vähintään kaksi litraa nesteitä päivässä. Lisäksi on hyvä syödä erilaisia kasviksia sekä noin sata grammaa lisäproteiinia, kuten vähärasvaista kalaa, kalkkunaleikettä tai raejuustoa.

– Pelkkien keittojen proteiinimäärät eivät riitä suojaamaan lihaksia, Borg sanoo.

Dieetti on ohi, mitä seuraavaksi?

Pussidieetti ei pidä kiloja poissa lopullisesti. Sen jälkeen on tärkeä muuttaa elämäntapoja. Borg muistuttaa, että laihduttaminen ei ole pelkkää ruokapäiväkirjan pitoa. Täytyy tarkastella jaksamista, unta ja ihmissuhteita. On opeteltava syömään järkevästi mutta riittävästi, jotta kova nälkä pysyy poissa. Dieetin jälkeen ruokamäärää täytyy lisätä asteittain.

Teoriassa homma toimii, mutta käytäntö on usein muuta: ensin syödään pussikeittoja ja sitten sormet ristissä toivotaan, että paino pysyy siinä. Tiukan dieetin jälkeen kropalla on usein hirvittävä nälkä, joten maltillinen syöminen voi vaihtua ahmimiseksi.

– Tai sitten ei halua syödä grammaakaan ja jää jumiin nihkeilysyömiseen.

Voiko korvikkeita käyttää silloin tällöin?

Jotkut käyttävät pussikeittoja 5:2-dieetin osana eli syövät kahtena päivänä pusseja, viitenä tavallista ruokaa. Borg ei tyrmää mallia, jos syömisen saa pidettyä järkevänä myös niinä viitenä päivänä. Mutta koska elimistö ei mene 5:2-dieetissä ketoosiin, kaksi niukkaa päivää saattaa vain ruokkia nälkää. Siksi Borg ei myöskään suosittele pussikeittoja satunnaisiksi lounaankorvaajiksi.

Mitä ongelmia dieetissä on?

Borgin mukaan dieettiä noudattava voi menettää liikaa lihasmassaa. Siksi on tärkeää, että kuurin aikana tekee edes kevyitä lihaskuntotreenejä. Haitta on pienempi reilusti ylipainoisilla, joilla elimistö nappaa tarvittavansa helpommin rasvasta kuin lihaksista. Pussikeitot eivät myöskään sisällä tarpeeksi välttämättömiä ravintoaineita, ja siksi ne sopivat vain lyhytaikaiseen käyttöön.

Lähteenä: Kirsi Pietiläinen, Pertti Mustajoki ja Patrik Borg (toim.), Lihavuus. Duodecim 2015.

Kommentoi »