Siivoaminen helpottuu, kun omaksuu ajatuksen jatkuvasta pikku putsailusta, sanoo Marttojen kotitalousasiantuntija Niina Silander. Ensi kuulemalta se voi kuulostaa ankealta velvollisuudelta, mutta idea on päinvastoin välttää isot siivousurakat. Jos siivousta venyttää liian pitkälle, siihen käyttää lopulta enemmän aikaa, vaivaa ja tuotteita.

– Silloin joutuu luultavasti myös turvautumaan luonnolle haitallisiin järeisiin pesuaineisiin, Niina Silander sanoo.

– Paljon helpompaa on ryhtyä siivous­hommiin silloin, kun tahroista selviää jopa pelkällä vedellä ja pölyistä kuivalla mikro­kuituliinalla. Tarpeen vaatiessa tahroja voi pyyhkiä laimennetulla astianpesuaineella. Se riittää.

Kaupan hyllyllä erilaisia siivousaineita löytyy joka lähtöön. Tarvitaanko niitä kaikkia?

Niina Silanderin mukaan kukkarolle ja ympäristölle on paras siivota mahdollisimman vähillä pesuaineilla. Eri tuotteissa on silti pointtinsa.

– Keittiössä on usein rasvalikaa, joka lähtee emäksisellä pesuaineella. Kylpyhuoneen seiniin ja saumoihin kerääntyy helposti kalkkia, joka irtoaa happamalla.

Emäksisen pesuaineen saa lisäämällä pesuveteen ruokasoodaa. Sekoita keskenään kaksi ruokalusikallista soodaa ja puoli litraa lämmintä vettä. Monille tuttu mäntysuopa on myös emäksinen pesu­aine.

Kalkkitahroille voi kokeilla laimentamatonta väkiviinaetikkaa tai sitruunamehua. Muista huuhdella etikka tai sitruuna pois pinnoilta käsittelyn jälkeen.

– Tosi vahvoja pesuaineita, kuten kloorattuja aineita, ei tarvita ­kodin siivouksessa ollenkaan.

Siivous ei ole välineurheilua, eikä turhia välineitä ole tarpeen hankkia kaapintukkeiksi, sanoo ammattisiistijä ja kotisiivousyrittäjä Saana Tyni. Erillistä moppia ei esimerkiksi tarvita lainkaan.

– Melkein kaikilla on pitkävartinen lattiankuivain suihkussa. Siitä saa loistavan mopin, kun lastaosan päälle taittelee tarpeeksi ison mikrokuituliinan tai tavallisen froteepyyhkeen. Pyyhettä ei tarvitse edes huuhdella lattianpesun aikana, kun siitä taittelee uuden puhtaan kohdan esiin edellisen likaannuttua, Tyni neuvoo.

Purkaantuneelta lankakerältä näyttävä perinteinen narumoppi on Tynin inhokki siivousvälineiden joukossa.

– Se on järkyttävä bakteeripesä, jonka soisin painuvan historiaan! Moppi pitäisi pestä käyttökertojen välissä 60 asteessa, kuten siivousliinatkin. Huuhtelu ei siivousvälineille riitä, mutta narumoppia ei voi laittaa koneeseen, jos siinä on varsi kiinni.

Räsymattojen pesu on monesta kivaa kesäpuuhaa. Talvella matot voi pestä lumessa: Vie matot ulos viilentymään kymmenisen minuuttia ennen lumipesua. Harjaa räsymattoja lumella kuteiden mukaisesti molemmilta puolilta. Pitkänukkaiset matot voi laittaa nukkapuoli alaspäin lumeen ja tampata kevyesti mattopiiskalla. Harjaa lopuksi lumet pois.

Lähtökohtaisesti matoille riittää säännöllinen imurointi.

– Jos mattoon tulee tahra, se kannattaa poistaa heti, kuten lattiastakin, Marttojen Niina Silander sanoo.

Eteisen matto likaantuu usein helpoiten. Hyvää ennakointia on miettiä, millaista putsausta eteisen matto kestää. Kura- ja loskakaudella kengät voi myös riisua jo ennen eteistä ja viedä käsissä kuivumaan kylpyhuoneeseen, mikä säästää eteisen mattoa.

Ennen mattoja suositeltiin ilman muuta tamppaamaan, nykyisin ei. Tamppaaminen on raskasta sekä tamppaajalle että matolle.

– Se kuluttaa mattoa enemmän kuin imurointi. Tamppaamalla saattaa myös sähköistää maton, joten voi olla, ettei pöly ja lika lopullisesti irtoakaan mattotelineellä, vaan tamppaamisen jälkeen lika leijuu ilmassa mutta palaa sähköisen maton pintaan.

Pölyä syntyy jatkuvasti, kun tilan eri materiaaleista irtoaa pieniä hiukkasia, jotka liittyvät yhteen. Täysin eroon pölystä ei pääse ikinä.

– Pölystä ei tartu tauteja, eikä se synnytä pölypunkkeja, luteita, turkiskuoriaisia tai muita kodin tuholaisia. Niiden tulo ei siis ole hygieniasta kiinni, Niina Silander sanoo.

Pölypunkit ovat nykyään erittäin harvinaisia. Niitä voi olla sängyn patjassa, mutta ei todennäköisesti sellaisia määriä, että ne aiheuttaisivat iho-oireita.

Pölyisyys ja huono ilmanvaihto heikentävät kuitenkin huoneilman laatua. Pöly voi olla hengitykselle raskasta pidemmän päälle, ja tosi pölyisestä huoneilmasta voi tulla allergian kaltaisia ärsytysoireita sekä kurkku kipeäksi.

– Pölyhysteriaan ei kuitenkaan ole aihetta. Normaalin viikkosiivouksen avulla kodin pölytaso pysyy kohtuullisena ja huoneilma raikkaana, Silander sanoo

Pölyinen tila voi alkaa ennen pitkää haista, huomauttaa ammattisiistijä Saana Tyni. Sen välttämiseksi pölyt on hyvä pyyhkiä ja lattiat ja matot imuroida kerran viikossa.

Miltä näyttää hyvin hoidettu koti? Käsitys tästä vaihtelee, mutta kulttuurisesti sopivana on pidetty sitä, että vieraat kutsutaan siivottuun kotiin.

Yhteiskunnallisesti esimerkiksi kunnollisuus ja siisteys on liitetty vahvasti yhteen jo vuosisatoja, kirjoittaa Pihla Hänninen feministisen Tulva-lehden esseessään. Uskonnoissa on sääntöjä puhtaudelle ja likaisuudelle, ja omaa likaa on syytä edes hävetä. Siisteysnormeista hellittäminen voikin olla feministinen ja siten poliittinen teko.

Koti on kuitenkin henkilökohtainen paikka. Samalla tavalla kuin laittautuu itse juhliin, voi haluta auttaa kotia ”laittautumaan” siivoamalla sen, Niina Silander sanoo.

Suursiivousta ei tarvitse tehdä ennen juhlia. Halutessaan voi tehdä pikafreesauksen: pestä vessan ja raivata vieraiden takeille tilaa eteiseen.