Arkkitehdin tärpit Porin asuntomessuille: nämä 5 kohdetta pitää nähdä ja kokea!
Arkkitehti Jyrki Tarpio valitsi Porin asuntomessujen kiinnostavimmat kohteet. Yksi talo vakuutti suunnittelullaan jo ennakkotiedoissa, toinen taas sai leuan loksahtamaan ihastuksesta.
Edullista luksusta
Kun etukäteistietojen perusteella valitsin arvioitavaksi tämän talon, ajattelin, että valinta ei voi mennä pieleen. Eikä mennytkään. Asuintilojen muoto on noppamainen, huoneistoala maltillinen ja pohjaratkaisu selkeän yksinkertainen. Simppeli muoto on auttanut myös pitämään kustannukset kurissa.
Sisääntuloaula on valoisa. Naulakko jää sisäänkäynnin viereen, ja kodinhoitohuone on naulakkosyvennyksen jatkona. Vaatehuone sijaitsee kodinhoito- ja päämakuuhuoneen välissä, ja näiden kautta pääsee kiertämään takaisin aulaan. Molemmista on kulku myös lasitetulle tilavalle alaterassille, jonka lattia on lämmitetty ja joka avautuu jokimaisemaan.
Saunaosasto on alakerran märkätilojen päällä. Muu yläkerta on avointa tilaa. Oleskelutiloissa on ikkunoita kaikilla seinillä. Jokimaisema näkyy monesta kohdasta jopa usean ikkunan kautta.
Lasitettu yläterassi on samassa kohtaa kuin alakerrassakin. Autokatoksen ja -tallin päälle sijoittuva toinen ja suorastaan valtava terassi toimii omistajan mukaan talon pihana.
Taloon on haettu inspiraatiota funkistaloista. Niihin rakennettiin kuitenkin usein vaakasuorat räystäslinjat tuottava aumakatto, joten loiva lapekatto tuntuu pieneltä kauneusvirheeltä.
Ei nuukaile nurkissa
Jokisimpukka on linjakkaan näköinen rivitalo. Se porrastuu sekä pituus- että poikkisuunnassa, siis pohjaratkaisussa ja leikkauksessa. Tällä idealla rivitaloja toteutetaan Suomessa harvoin.
Kaksikerroksisiin rivitaloihin tehdään yleensä suorat ulkoseinät, neljä nurkkaa ja samankokoiset kerrokset. Näin säästetään kustannuksia. Tarvittavaa yksityisyyttä ulkotiloille saadaan erillisten aitausten, katosten ja kylmien varastojen avulla.
Kun rakennuksella on porrastuva pohjamuoto, ulkopuolelle muodostuu syvennyksiä, joihin naapurin ikkunoista ei näe. Ne ovat jo sellaisenaan oivallisia oleskelupaikkoja. Jokisimpukassa syvennyksiä on hyödynnetty hienosti. Lisäksi kaikkien asuntojen terasseilta näkyy joelle ja porrastuksen ansiosta myös länteen päin ilman, että tarvitsee katsella naapuria.
Asunnot ovat napakoita. Sisäänkäyntikerroksesta on tehty leikkaussuunnassa massaa porrastamalla suurempi kuin yläkerrasta, ja pääosa tiloista on sijoitettu sinne.
Keittiö-, ruokailu- ja oleskelutilat sekä kodinhoito-, pesu- ja saunatilat ovat alakerrassa. Sinne pystyy lisäksi toteuttamaan yhden makuuhuoneen. Tällainen tila olisi oivallinen esteetön selviytymiskerros, joita soisi useammin toteutettavan rivitaloihin. Valitettavasti tässä talossa asuntojen sisäänkäynti ei kuitenkaan ole esteetön.
Asunnot ovat keskenään hieman erilaisia: keittiöiden koko vaihtelee, saunoissa on umpinainen tai lasiseinä, kodinhoito voi sijoittua pesuhuoneeseen tai erilliseen tilaan ja yläkerrassa saattaa olla vaatehuone.
Wau sisältä ja ulkoa
Urheilullisen lapsiperheen toiveiden mukainen Haltiatar on näiden messujen wau-talo. Sen ulkomuoto on näyttävä ja sisätiloista löytyy useita oivalluksia.
Tontilla on kolme rakennusta. Kaksikerroksinen asuintalo sijoittuu kadun varrelle. Pihan perältä löytyvät ulkosauna ja autokatos varastotiloineen. Asuinrakennuksen alempi kerros jakautuu erilliseen työtilaan ja asuinpuoleen. Molempiin käydään sisään talon kadun puoleisista kulmista ja asuintiloihin pääsee sisään myös pihalta.
Alakerta muodostuu napakoista aulatiloista ja huoneista. Makuuhuoneet sijoittuvat riviin. Niissä on liukuovia johtaen sekä eteiskäytävälle että toisiin huoneisiin. Liukuovia pidetään vaihtelevasti avattuna tai suljettuna käytön mukaan.
Huoneet on tarkoitettu perheen kahdelle vanhimmalle lapselle siten, että reunimmaiset ovat heidän omiaan ja keskimmäistä voivat käyttää yhdessä tai kaverin tullessa kyläilemään.
Alakerran muut tilat on varattu kodinhoitoon ja vaatehuoltoon. Perheen vaatteet pestään ja pääosin myös säilytetään siellä. Vanhemmat kertoivat, että nämä tilat suunniteltiin huolellisesti, jotta arjen vaatehuoltorumban saa hoidettua mahdollisimman kätevästi ja vähin askelin.
Asunnon päätilat ovat toisessa kerroksessa. Kun yläkertaan nousee suoran portaan kautta, leuka loksahtaa: vastassa on avara, valoisa ja miltei kokonaan puinen tila. Alakerran pienten tilojen ja yläkerran avaruuden kontrasti on huikea – harvoin yllätysefekti toimii pientalossa näin hienosti! Yläkerta on osittain hieman tavanomaista huonetilaa korkeampi, mikä jäsentelee sitä mainiosti. Tässäkin kerroksessa makuuhuoneet ovat napakoita.
Kekseliään tilasommittelun ohella Haltiatar tarjoaa myös toisen arkkitehtuurin oppitunnin. Ikkunoita on melko harvassa, ja ulospäin talo näyttää varsin umpinaiselta. Ikkunat on kuitenkin sijoitettu harkitusti, ja sisätilat ovat samalla sekä sopivan valoisia että miellyttävän yksityisiä.
Loft-unelma vai Röllimökki?
Kiinnostuin tästä taloparista, koska ennakkotiedoissa taloja kutsuttiin sekä upeiksi loft-asunnoiksi että Hatulaisen Röllimökeiksi. Halusin selvittää, kummasta on kyse.
Taloihin on toteutettu periaatteessa saman pohjaratkaisun variaatiot. Sisään käydään nurkasta. Sen jälkeen ohitetaan avokeittiö ja saavutaan olohuonetilaan. Talon toiselle puolelle on sijoitettu makuuhuoneita, wc ja saunatilat sekä kodinhoitokalustus ja talotekniikkayksiköt avoimesti seinän taakse. Suuremmassa talossa on myös toinen kerros. Siellä on makuuhuoneita, wc ja siltamainen aulatila, joka johtaa yläterassille.
Talon sisätila on vaikuttava. Rakennusvaiheessa vieraillessani tila muistutti reikäjuustoa, erityisesti yläkerrasta katsottuna: huoneista ja sillalta syntyi sisä- ja ulkoikkunoiden kautta näkymiä moniin suuntiin.
Jäin kuitenkin pohtimaan saunaosaston paikkaa. Jos se olisi yläkerrassa, saunasta pääsisi siltaa pitkin vilvoittelemaan näköalojen luo yläterassille.
Pienemmän asunnon pohjaratkaisu on mielestäni sokkeloinen. Kokonaisuus olisi onnistuneempi, jos pienten makuuhuoneiden tilalla olisi toisen talon tavoin yksi isompi.
Upea loft vai röllimökki? Mielestäni yksi kumpaakin.
Luovaa kikkailua
Tämän 1930-luvulla rakennetun talon korkeassa osassa oli alun perin kaksi asuntoa päällekkäin. Siitä päätettiin kuitenkin tehdä yhden perheen asuintalo. Tämän vuoksi alemmasta kerroksesta purettiin väliseinät ja siitä muodostettiin avoin oleskelutila keittiöineen. Ylempään kerrokseen tehtiin kaksi makuuhuonetta, kylpyhuone ja oleskeluaula. Toisesta huoneesta ja aulasta pääsee matalan siiven päälle kattoterassille. Talon pihana toimivalle terassille kuuluu lasitettu ja avoin osuus. Muilla asuntomessuilla idea olisi ollut poikkeava, mutta näillä messuilla isoja kattoterasseja löytyy myös monista uudisrakennuksista.
Tilojen uudistus tuntuu luontevalta. Sitä on auttanut se ominaisuus, että talossa on monta sisäänkäyntiä, jotka tuottavat vaihtoehtoja sisätilojen käytöille. Esimerkiksi kellaritiloja voi jatkossa osittaa, sillä sinne pääsee kulkemaan kahta reittiä pitkin.
Omistaja on uudistanut taloa sitkeydellä ja seikkailuhenkisesti. Sen todistavat esimerkiksi oleskelutiloihin lisätty toiseen kerrokseen johtava vanha koristeellinen kierreporras ja järeät lasitetun terassin teräsrakenteet.
Talon uudistus ei ole tyylipuhdas, mutta simppeli funkistalo kestää paljon. Nyt esiteltävä tulos, joka lienee vasta uudistuksen välivaihe, on kokemisen arvoinen.
Kirjoittaja Jyrki Tarpio, tekniikan tohtori ja arkkitehti SAFA, toimii asuntosuunnittelun tutkijatohtorina Tampereen teknillisen yliopiston arkkitehtuurin laitoksella ja arkkitehtiyrittäjänä arkkitehtitoimisto Humus ky:ssä.
