1. Onko mökissäsi sähköt? Muista sähkösopimus!
Valtaosalla mökeistä on sähköliittymä, jopa 75 prosentilla. Sinun täytyy alkajaisiksi tehdä sähkösopimus.
Puolet laskusta on verkonhaltijan siirtomaksua, jota et voi kilpailuttaa. Varsinaisen sähkön voit kilpailuttaa helposti esimerkiksi Energiaviraston kotisivulla. Se kannattaa etenkin silloin, jos pidät peruslämpöä mökissä.
Perusmaksun joutuu maksamaan myös kuukausilta, jolloin mökkiä ei käytä. Paikoin tuo voi olla huomattava osa sähkölaskusta.
2. Millaisen vakuutuksen mökkisi vaatii?
Sinun kannattaa ottaa vakuutus ainakin sen varalta, että mökki palaisi tai siellä kävisi varkaita.
Vakuutusten laajuus vaihtelee, samoin omavastuut. Halutessasi voi vakuuttaa lähes kaiken mahdollisen perämoottoreita myöten.
Vaatimattoman lautarakenteisen mökin vakuutusmaksut alkavat noin 140 euron vuosimaksusta. Toisaalta kakkoskodin vakuutus voi maksaa satoja euroja vuodessa.
3. Jätehuolto kuntoon! Toimisiko kimpparoskis naapureiden kesken?
Jätemaksuista ei kukaan pääse eroon. Jokaisen mökkiläisen on liityttävä mökkikunnan jätehuoltoon. Pitkien etäisyyksien takia roskia haetaan harvalta tontilta. Useimmin kerrotaan keräyspiste, johon jätteet voi viedä.
Taksat vaihtelevat kunnittain. Aluekeräyspisteiden käyttömaksu on 40–180 euroa vuodessa.
Harva selvittää mahdollisuutta ottaa kimpparoskis muiden mökkiläisten kanssa. Näin toimimalla kesän jätemaksu voi jäädä vain 10 euroon.
4. Selvitä, kuka omistaa mökkitien
Kannattaa selvittää kunnasta, kuka omistaa tien ja mitä maksuja sinulle lankeaa sen käytöstä. Tiemaksut ovat varsin usein satasen luokkaa vuodessa.
Saarimökin venepaikka ja auton parkkipaikka eivät läheskään aina sijaitse mantereella lähinnä saarta, vaan ne voivat olla kaukanakin.
5. Varaudu kiinteistöveroon
Kiinteistövero on varsin suuri kulu ja monille kunnille myös merkittävä tulonlähde.
Veron suuruus vaihtelee kunnittain ja määräytyy mökin verotusarvon mukaan. Perussääntö on, että mitä uudempi ja varustellumpi mökki, sitä suurempi kiinteistövero. Summa voi olla jopa useita satoja euroja.
6. Vaali mökkisi kuntoa: ota tarvittaessa ammattilainen avuksi
Moni nimittää mökkiä leikkisästi työleiriksi, eikä vertaus välttämättä ole tuulesta temmattu. Jos mökin ylläpito oli aiemmin vanhempien kontolla, saattaa olla yllätys, kuinka työlästä ja kallista kiinteistön kunnossapito voi olla.
Mitä aiemmin tarpeellinen remontti hoidetaan, sitä halvemmaksi se loppujen lopuksi tulee. Näin ehkäiset vauriot ja hätäiset korjaukset, joissa ei remonttimiehen liksoja paljon kysellä.
Yliremontoida mökkiä ei silti kannata. Kokematon mökin omistaja voi pyytää vaikka rakennusmestaria tutkimaan rakennuksen kunnon ja tekemään korjaussuunnitelman. Tällä tavoin kustannukset jakautuvat usealle vuodelle eikä myöhemmin väärän työjärjestyksen vuoksi tarvitse purkaa sitä, mitä on jo ehditty korjata.
Usein korjaustöihin kannattaa palkata ammattilainen. Työstä saa kotitalousvähennyksen. Lue mökin remonteista lisää täältä!
Perushuoltotoimet, kuten rännien tyhjäyksen, voi hyvin hoitaa itsekin tai sitten palkata puuhaan mökkitalkkarin. Kysy rohkeasti neuvoa kokeneemmilta mökkeilijöiltä!
7. Näin varaudut talveen
Talven lähestyessä joudut miettimään, pidätkö mökissä peruslämpöä päällä. Hirsimökkien rakenne kestää melko hyvin kylmillään oloa, mutta eristetyt lautamökit altistuvat kylmässä kosteusvaurioille.
Hatarien mökkien lämmittäminen sähköllä voi tuoda järkyttävän sähkölaskun. Edullisinta on ylläpitolämmitys, jossa mökin sisälämpö pidetään aina hiukan ulkolämpöä korkeammalla. Siihen on olemassa omat säätimensä, jotka eivät edes maksa maltaita.
Toki talvessa pitää ottaa muutakin huomioon, kuten vesien katkaisu ja vesijohtojen tyhjennys. Lisäksi mökistä kannattaa viedä arvoesineet pois ja pyrkiä jättämään rakennus siihen kuntoon, että varkaat eivät siitä kiinnostu.
Täältä löydät lisää apua siihen, mitä mökin talviteloille laittamisessa kannattaa huomioida. Tämä muistilista kertoo, miten kartoitat mökin talven jälkeen vaurioiden varalta!
