26 vinkkiä hyvään multaan

Multa on hyvä yleisnimitys kaikille kasvualustoille. Käytännössä kasvualustalla tarkoitetaan kaikkia teollisesti valmistettuja, seulottuja seosmultia, jotka ostetaan pusseissa, säkeissä tai kuormittain. Löydät kasvualustan tiedot tuoteselosteesta. Siitä käy ilmi mullan raaka-aineet ja käyttökohde. Peltomulta on ruokamultaa, joka on syntynyt vähitellen maan pinnan ohuen turvekerroksen ja muiden kasvijätteiden sekoittuessa pohjamaahan. Sitäkin on myynnissä yleensä sellaisenaan, käsittelemättömänä. Peltomullan ostajalle ei tuoteselostetta tarvitse antaa.

Multa on kivennäisainesten ja eloperäisten ainesten seos. Aikoinaan hyvän mullan resepti oli 1/3 hiekkaa+1/3humusta+1/3 savea. Voit käyttää samoja seossuhteita vieläkin, jos haluat tehdä kompostistasi syntyvästä humuksesta multaa. Teollisessa mullantuotannossa eloperäisinä aineksina käytetään muun muassa puhdistamolietettä, biojätteestä kompostoitua humusta tai turvetta. Kivennäisaineksina on savea, hietaa ja hiekkaa.

Teollisen valmistuksen ansiosta multaa pystytään räätälöimään eri kasveille ja erilaisiin käyttökohteisiin sopivaksi. Käytä multaa sen käyttötarkoituksen mukaisesti. Kukkamulta sopii hyvin huonekasveille ja parvekekukille. Puutarhamulta on hyvä yleismulta kaikille puutarhakasveille, kun taas kylvömulta on niille liian vähäravinteista. Voit kuitenkin hyödyntää vanhat kukkamullat vaikkapa kasvimaan maanparannuksessa.

Kasvualustan pitää tuoksua mullalle, vaikka sen valmistusaineena olisi käytetty kompostoitua puhdistamolietettä. Älä käytä multaa, jos se mielestäsi tuoksuu epämääräiseltä. Ota tällöin yhteys mullan valmistajaan.

Hyvä multa on kuohkeaa ja murumaista. Se pysyy kasassa, kun puristat sen tiukasti nyrkkiisi. Murumaisen rakenteen ansiosta maahan jää erikokoisia huokosia. Isoissa huokosissa on ilmaa, josta kasvien juuret ja maan pieneliöt saavat happea. Keskikokoisissa huokosissa on vettä, jota juuristo käyttää. Pienissä huokosissa on vesi niin tiiviisti, etteivät kasvit pysty sitä käyttämään. Jos maa on liian tiivis, juuret eivät pysty kasvamaan ja juuristosta tulee matala ja tiheä. Mitä enemmän kasvualustassa on savea tai hiesua, sitä tiiviimpää se on. Sora, hiekka ja hieta lisäävät kasvualustan läpäisevyyttä. Lisää tiiviiseen maahan 5–10 sentin kerros hiekkaa vuosittain ja muokkaa se maan sisään. Sekoita joukkoon lisäksi multaa tai kompostihumusta.

Ruukkuja astiaistutuksissa kasvualusta tiivistyy helposti kastelun seurauksena. Erityisesti silloin, jos sinulla on taipumusta liikakasteluun. Lisää mullan sekaan hiekkaa, kevytsoraa, vermikuliittia tai styroksirouhetta. Ilmavaa ainesta voi olla tilavuudesta noin kolmannes.

Useat orkideat viihtyvät erityisen karkeassa ja ilmavassa kasvualustassa. Käytä niille varta vasten kehitettyä kasvualustaa, joka koostuu kaarnan, turpeen, perliitin ja hiilen seoksesta. Muista myös puutarhakasvien kasvuvaatimukset, esimerkiksi monet kivikkokasvit viihtyvät paremmin hiekansekaisessa kasvualustassa kuin paksussa puutarhamullassa. Hyvä nyrkkisääntö on, että runsaasti vettä tarvitsevan kasvin multa on humuspitoinen ja vettä sitova, kun taas kuivuutta sietävän multa on hiekkapitoinen ja läpäisevä.

Kylmä ja märkä kasvualusta haittaa kaikkien kasvien kasvua, mutta erityisen petollista se on menestymisensä äärirajoilla oleville tai arkajuurisille kasveille. Paranna kasvualustan vedenkulkua lisäämällä siihen tarpeeksi karkeaa ainesta. Muotoile kasvualusta kummuksi, jotta vesi ei jää seisomaan kasvien ympärille.

Turvetta käytetään usein multaseoksissa lisäämässä vedenpidätyskykyä. Voit vähentää kastelutarvetta myös sekoittamalla kasvualustaan kastelukiteitä. Ne imevät itseensä kosteutta ja luovuttavat sitä vähitellen kasvien käyttöön. Kastelukiteet sopivat erityisesti parvekekasvien kasvualustaan. Maan tai ruukun pinnan kattaminen erilaisilla kateaineilla tai maanpeitekasvien käyttö vähentää myös veden haihtumista kasvualustasta.

Tee puutarhan kasvualustoihin säännöllisesti, mieluiten vuosittain maanparannustoimenpiteitä. Valitse maanparannusaine maalajin mukaan. Karkeiden moreeni- ja hiekkamaiden vedenpidätyskyky paranee, kun sekoitat maahan 1–3 sentin paksuisen kerroksen savea sekä 3–5 sentin kerroksen kompostihumusta tai multaa. Saat perennapenkin humuspitoisuutta nostettua, kun silppuat perennojen lehdet ja varret maanpinnan katteeksi.

Valmiit kasvualustat ovat tasapainoisesti lannoitettuja, ja niiden ravinnepitoisuudet ovat tiedossa. Kasvit tarvitsevat kuitenkin vähitellen lisälannoitusta omien vaatimustensa mukaan, mutta yleensä varsinkin monivuotiset kasvit pärjäävät ostomullassa ilman lisälannoitusta ainakin yhden ellei parikin kasvukautta. Vähitellen kasvu alkaa häiriytyä, jos ravinteita ei ole saatavilla oikeassa suhteessa. Lannoita maltilla ja teetä vanhasta kasvualustasta – kuten kasvimaastasi – säännöllisesti viljavuusanalyysi. Sen avulla saat kasvualustan pidettyä viljavana. Muista, että kasvit tarvitsevat ravinteita eri määriä lajista riippuen. Suosi vuoroviljelyä!

Kun kylvät siemeniä ja kasvatat taimia, valitse vähäravinteinen kasvualusta. Siemenet itävät tasaisemmin ja taimien juuristo kehittyy paremmin, kun kasvualusta ei ole runsasravinteinen. Myös kaktukset viihtyvät paremmin hiekkapitoisessa ja vähäravinteisessa mullassa, samoin kuin yrtit. Jos kasvualustassa on runsaasti typpeä, yrttien maku muuttuu normaalia miedommaksi.

Mullan pH-arvo kertoo sen happamuudesta. Mitä alhaisempi pH-arvo on, sitä happamampaa maa on. Myynnissä olevien multien pH-arvon näet tuoteselosteesta, pääosin pH on niissä 6–7. Silloin se on sopivinta suurimmalle osalle viljelykasveja ja kasveille käyttökelpoiset ravinteet ovat helppoliukoisessa muodossa. Voit mitata kasvualustan pH:ta myynnissä olevilla mittareilla. Ylläpidät kasvualustan sopivaa happamuutta lisäämällä kalkitusainetta tarpeen mukaan.

Vaikka liika happamuus yleensä haittaa kasvien kasvua, osa lajeista viihtyy happamassa maassa. Tällaisia ovat esimerkiksi alppiruusut, atsaleat, pensasmustikat ja hortensiat sekä monet perennat. Happaman maan kasveille on tarjolla omia, kalkitsemattomia kasvualustoja.

Jos lannoitat liikaa, multa saattaa väkevöityä turhan paljon. Kasvualustan liian korkea suolopitoisuus vaikeuttaa kasvin vedenottoa ja hankaloittaa ravinteiden saantia aiheuttaen jopa myrkytysoireita. Ruukku- ja astiaviljelyssä johtoluku voi nousta nopeastikin korkeaksi. Johtoluvun pitää olla alle 10.

Kaupan multapusseista löydät johtokykyä ilmaisevan luvun. Johtokyky kuvaa maanesteeseen liuenneiden, kasveille välittömästi käyttökelpoisten ravinteiden kokonaismäärää. Sen tulee olla alle 50 mS/m, kompostimullassa alle 80 mS/m.

Runsas pieneliötoiminta vapauttaa maasta ravinteita kasvien käyttöön, parantaa maan mururakennetta sekä hajottaa kasvinjäänteitä ja maahan päätyneitä torjuntaaineita. Kun kasvit kasvavat hyvin, ne ovat vastustuskykyisiä kasvitauteja ja –tuholaisia vastaan. Helli siis pieneliöitä levittämällä maahan vuosittain eloperäistä ainesta, kuten kompostihumusta.

Vaikka ostettavassa kasvualustassa ei saa olla monivuotisten kasvien juuria eikä juurakoita, uudessa mullassa usein kasvaa jotain, mitä et ole sinne istuttanut. Syynä ovat yleensä yksivuotiset rikkakasvit, kuten jauhosavikka tai kirjopillike. Niiden siemenet lentävät helposti multakasoihin. Totuus on kuitenkin, että hyvä maa kasvaa aina – ja se on hyvä merkki. Kasvualustassa on yleensä jokin pahasti vialla, jos rikkakasvitkaan eivät siinä viihdy. Huonekasvimullat ovat paremmin suojassa ulkona viihtyviltä rikkakasveilta, siksi sisäruukuissa harvemmin kasvaa rikkakasveja. Kitke rikkakasvit säännöllisesti pois, etteivät ne ehdi siementää!

Myös kantavuus kuuluu hyvän kasvualustan ominaisuuksiin. Valitse esimerkiksi nurmikon kasvualustaksi sellainen multa, joka kestää käyttöä ja ruohonleikkurin tai muiden koneiden painoa. Kantavassa kasvualustassa kivennäisaineksen määrä on yleensä eloperäistä ainesta suurempi.

Ostettavassa kasvualustassa ei saa olla suuria määriä vieraita ainesosia, kuten oksanpätkiä, metallia tai lasia. Siinä ei myöskään saa olla kasvitauteja eikä -tuholaisia. Ota yhteyttä mullan valmistajaan heti, jos et ole tyytyväinen mullan laatuun.

Vaali taimikasvatuksessa erityistä puhtautta. Käytä aina uutta kasvualustaa ja puhdista käyttämäsi välineet huolellisesti. Pienet taimet ovat arkoja kasvitaudeille, esimerkiksi taimia tuhoava taimipolte leviää helposti mullan ja välineiden mukana.

Vaihda nopeakasvuisille, pienille huonekasveille multa vuosittain. Kun juuristo täyttää koko multatilan, vedelle ei jää enää tilaa varastoitua, joten joudut kastelemaan ruukkuja lähes päivittäin. Vaihda samalla ruukku hieman isompaan. Amppelikasvit ja isoissa ruukuissa kasvavat kasvit kiittävät, kun kuohkeutat niiden kasvualustaa vaihtamalla pinnassa olevan mullan silloin tällöin.

Jos harrastat yksivuotisten kasvien kasvatusta, vaihda niille kasvualusta vuosittain. Edellisen kesän kasvualustassa piilee kasvitautien ja -tuholaisten leviämisen riski, ja se on myös täynnä vanhoja juuria. Sen ravinnepitoisuus saattaa olla turhan korkea uusien taimien tarpeeseen. Hyödynnä vanhat kasvualustat maanparannuksessa tai kompostoi ne.

Käytä parveke- ja kasvihuoneviljelyssä kasvusäkkejä kasvualustana. Ne ovat näppäriä ja estävät multaa leviämästä pitkin lattioita.

Vaikka käyttäisit kuinka erinomaista kasvualustaa, huolehdi, että varaat sitä kullekin kasville sopivan määrän. Huomioi pohjamaan laatu ja lisää tarvittaessa kasvualustan paksuutta. Muista kastella huolella, jotta kasvi juurtuu hyvin.

Saat erinomaista kasvualusta- ja maanparannusmateriaalia omasta takaa, kun kompostoit eloperäiset jätteesi itse. Pääset seuraamaan luonnon kiertokulkua läheltä, ja ympäristö kiittää.

Ammattilaisen ohjeet kompostointiin

Näin perustat hyötypuutarhan

Maanparannuskasvit hoitavat hyötytarhaa