Viherpiha

Komposti – ammattilaisten vinkit käyttöön ja hoitoon


Komposti vähentää kaatopaikkajätettä ja sitä kautta metaanipäästöjä, ja kompostointi onkin ympäristönsuojelua parhaimmillaan. Kompostoinnissa onnistuminen vaatii vain maatumisprosessin säännöllistä seuraamista ja säätämistä. Miten kompostorin käyttö aloitetaan ja miten kompostin hoito onnistuu?
Kuvat Kirsi Salovaara

1. Mitä kompostointi tarkoittaa?

Kompostoinnissa pedataan pieneliöille, kuten bakteereille ja sienille, hyvät olosuhteet eloperäisten jätteiden hajottamiseen. Pieneliöiden työn tuloksena jätteistä vapautuu vesihöyryä, hiilidioksidia, ravinteita ja lämpöenergiaa. Kompostoiduista jätteistä muodostuu erittäin ravinnepitoista humusta, kompostia.

2. Onko kompostointi siis mädätystä?

Ei. Mikä tahansa orgaanisten aineiden hajoaminen ei ole kompostointia. Jos jätteet sullotaan tiiviiseen kasaan kompostorissa, alkaa mätänemisprosessi. Kompostorista tulee tällöin tunkio, josta lehahtaa kuvottava haju aina, kun laitteen kansi avataan. Kompostointi on hapen avulla toimiva eli aerobinen prosessi. Tunkiossa jylläävät prosessit ovat puolestaan anaerobisia. Kun mädättäminen tehdään kontrolloidusti biokaasulaitoksessa, tuloksena syntyy muun muassa metaania, jota käytetään polttoaineena kaukolämmön ja sähkön tuottamisessa.

3. Miten prosessi toimii?

Kompostoitumisprosessi on kolmivaiheinen. Lämpenemisvaiheessa työtä tekevät bakteerit ja sädesienet, jotka käyttävät ravinnokseen jätteessä olevia sokereita ja valkuaisaineita. Lämpötila kohoaa noin 40 asteeseen.

Kuumavaiheessa kompostin lämpötila kohoaa nopeasti jopa yli 80 asteen. Ensimmäisen vaiheen hajottajat väistyvät, ja tilalle tulevat kuumassa viihtyvät pieneliöt. Kun helposti hajotettavat ravintoaineet alkavat loppua, lämpötila laskee.

Silloin erilaiset sienet, lierot ja hyönteiset alkavat hajottaa jäljellä olevia ravintoaineita, kuten puuta. Tämä jäähtymisvaihe kestää jopa useita kuukausia. Jos kompostori on jatkuvasti täytettävää mallia, kaikki kolme vaihetta voivat olla käynnissä yhtä aikaa kompostin eri kerroksissa.

4. Millainen on hyvä kompostori?

Puutarhajätteen komposti voi olla kasa lehtiä ja kasvinosia, itse tehty lautakehikko tai kaupasta ostettu kompostori. Puutarhakompostori ei yleensä ole lämpöeristetty. Keittiöjätteen kompostorin täytyy määräysten mukaan olla jyrsijäeristetty ja useimmissa kunnissa lämpöeristetty.

Pika- tai lämpökompostori on yleensä muovista tehty säiliö, joka on joka puolelta vuorattu vähintään viiden sentin eristekerroksella. Yhden perheen kompostointitarpeisiin riittää yleisin reilun 200 litran malli. Tunnettuja valmistajia ovat Biolan, Kekkilä ja UKM. Suosituimmat mallit maksavat 300–500 euroa.

Kompostori on yksinkertainen laite, joten mitään erityisiä teknisiä läpimurtoja ei ole odotettavissa. Ilmaventtiili on yleensä laitteen kannessa, keskiosassa tai molemmissa. Alaosassa on multaluukku, josta katekompostin voi lapioida pois.

Useimpien laitteiden etuosassa on lämpömittari, joka antaa osviittaa siitä, missä vaiheessa kompostoituminen on lämpömittarin anturin kohdalla. Suljetun lämpökompostorin alaosassa on pieni reikä, josta jätteessä oleva ja prosessissa syntyvä kosteus valuu ulos. Tuon suotonesteen voi valuttaa maahan tai kerätä talteen erittäin ravinteikkaaksi lannoitteeksi.

5. Minne komposti sijoitetaan?

Pikakompostorin voi laittaa ulos tai jopa sisälle, jos ilmanvaihto on hyvä. Pääasia on, että se on paikassa, jossa sitä on kätevä käyttää. Roskakatos on luonteva paikka, koska sinne kuskataan muitakin roskia.

Puutarhakompostoria ei laiteta monttuun, ettei se kastu liikaa. Aurinkoisessa paikassa komposti taas lämpiää ja kuivaa liikaa. Valo myös tappaa hyödyllisiä pieneliöitä. Paras paikka puutarhakompostorille on siis puolivarjoinen tasamaa.

6. Entä jos vain tekee maakairalla reikiä maahan, vie jätteet sinne ja peittää mullalla?

Tätä oivallusta ”ilmaisesta kompostorista” tarjotaan silloin tällöin mökkiläisten keskustelupalstoilla. Kyllä jätteet tuollakin tavalla maatuvat, mutta ne eivät kompostoidu vaan mätänevät. Lisäksi jyrsijät ja muut tuholaiset pääsevät niihin käsiksi. Huono idea.

7. Voiko sisätiloissa kompostoida?

Muutama vuosi sitten Suomeen rantautui japanilainen bokashi-kotikompostointi. Ilmatiiviiseen bokashi-astiaan tai vaikka tiiviskantiseen muoviämpäriin lisätään biojätteiden ohella rouhemaista kuiviketta, joka sisältää hajottavia mikrobeja. Syntyy erittäin hapanta kompostimassaa. Kun prosessi on vauhdissa, astian sisältö tuoksuu kantta avatessa lähinnä hapankaalilta.

8. Miten kompostori täytetään?

Ensimmäisellä täyttökerralla kompostori ”salaojitetaan” ripottelemalla pohjalle noin viiden sentin kerros karkeaa seosainetta, esimerkiksi kuorikatetta. Sitten lisätään biojätettä ja sen jälkeen turvepohjaista seosainetta. Seosainetta on hyvä olla vähintään kolmasosa jätteen määrästä. Tällainen kerrostäyttäminen pitää kompostin ilmavana, jolloin prosessi lähtee käyntiin itsekseen ilman ylimääräisiä sekoittamisia.

9. Mistä tiedän, että kompostori toimii?

Kun kannen avatessa kansi hikoilee, höyry nousee ja tuoksu on miellyttävä tai neutraali. Lämpömittarilla kompostin toiminta on helppo todeta. Nopeinta kompostoituminen on 50 asteen paikkeilla, mutta kompostoitumista tapahtuu jo alemmassa lämpötilassa.

Pikakompostorista saa jo parin kuukauden sisällä tyhjentää katteeksi sopivaa kompostimultaa.

Puutarhakompostorissa komposti on valmista ehkä vasta vuoden kuluttua eikä kompostoituminen ole niin tasaista kuin eristetyssä pikakompostorissa. Kylmät ja kuivat reunaosat voi ajoittain kääntää sisemmäs.

10. Miten kosteutta säädellään ja mitä tehdä, jos komposti haisee?

Kuivuus on kompostin vihollinen. Hajottajabakteerit tarvitsevat vettä, mutta liika vesi mädättää. Kun kompostia ottaa kouraansa ja puristaa, siitä saa irrota pari pisaraa nestettä. Silloin kosteus on tasapainossa.

Jos komposti on liian märkä ja haisee mädälle, kuivikkeen lisäys ja sekoittaminen auttavat. Jos komposti haisee ammoniakille, siellä on liikaa typpeä. Tarvitaan lisää hiiltä eli lisätään kuiviketta. Älä sekoita.

Puutarhakompostoriin jätteet kannattaa laittaa mahdollisimman märkinä. Kompostia kannattaa myös kastella usein. Tehdasvalmisteinen puutarhakompostori pitää sisällään lämmön ja kosteuden paremmin kuin esimerkiksi harva, laudoista rakennettu komposti. Lisäksi se suojaa kompostimassan hajottajaeliöitä valolta ja pitää massan kasassa.

Voit rakentaa kompostikehikon myös itse tai tehdä sen esimerkiksi kuormalavan kauluksista.

11. Mitä voi laittaa kompostiin?

Periaatteessa kaiken, mikä on ollut elävää, voi kompostoida. Kaikki hyvin maatuvat biojätteet, kuten ruoantähteet ja pilaantuneet elintarvikkeet, hedelmien ja vihannesten kuoret, perkuujätteet, munankuoret, kahvinporot, suodatinpaperit, teepussit, pehmopaperit, puupellettipohjaiset kissanhiekat ja häkkien siivousjätteet. Kalanperkuujätteet kannattaa peittää huolellisesti ja luut hajottaa pienemmiksi, sillä ne maatuvat erittäin hitaasti. Jos et ole varma jonkin kompostoitavuudesta, hävitä se mieluummin sekajätteen mukana.

Monet kotipuutarhureille sallitut ja myytävät torjunta-aineet hajoavat biologisesti ja käsitellyt kasvinosat voi kompostoida. Jos näin ei ole, kannattaa lajitteluohje tarkistaa paikalliselta jätelaitokselta.

Puutarhakompostoriin voi laittaa myös esimerkiksi kukkamultaa ja kasvijätteitä sekä sienien ja marjojen perkuujätteitä. Oksat ja risut silputaan pienemmiksi ennen kompostiin laittoa.

Rikkaruohot kuivataan auringossa ennen kompostoriin laittoa. Ne pitäisi myös saada ujutettua kompostimassan kuumimpaan osaan eli keskelle. Muuten rikkaruohojen siemenet voivat jäädä eloon. Ainoastaan hyvin toimivassa pikakompostorissa lämpötila on niin korkea, että rikkakasvien siemenet ja juurakot tuhoutuvat. Jos olet epävarma kompostorin toimivuudesta, älä laita kompostiin juolavehnän tai muiden monivuotisten rikkakasvien juuria ja siemeniä. Monissa kunnissa sekajäte päätyy polttoon. Jos näin on, sekajätteen joukkoon voi laittaa ongelmallisimmat kasvinosat ja monivuotisten rikkakasvien jätteet.

Tautiset kasvinosat on turvallisinta kompostoida lämpökompostorissa. Ne silputaan ja peitetään kompostimassan joukkoon. On kuitenkin muutamia tauteja, jotka eivät häviä kompostissa.

Toimivaan lämpökompostoriin voi laittaa:

  • muumiotautisia omenoita
  • rupisia perunan mukuloita
  • ruostetautisia herukan ja pihlajan lehtiä
  • lehtilaikkutautisia ja harmaahomeisia kasveja
  • herukan ja karviaisen toukkia ja kirvaisia versoja ja lehtiä
  • nukkaäkämäpunkin vioittamia lehtiä
  • äkämäpunkkisia herukan oksia
  • punkkisia mansikkapensaita ja rönsyjä
  • härmäisiä lehtiä ja versoja
  • ruttoisia ja viroottisia perunan mukuloita.

12. Mitä ei voi laittaa kompostiin?

Tuhka kuuluu kiellettyjen listalle, koska se nostaa liikaa pH-arvoa. Myöskään imuripussin sisältö ei kuulu kompostiin.

Kompostiin ei saa laittaa:

  • peruna-ankeroisen saastuttamia mukuloita tai multaa
  • kaali-, sipuli- tai porkkanakärpäsen vioittamia juurakoita ja sipuleita
  • möhöjuurisia juuria tai multaa
  • pahkamätäisiä sipuleita
  • rengasmätäisiä perunoita
  • juureskellarin jätteitä keväällä.

13. Voiko lemmikkien ulosteet laittaa kompostiin?

Jos komposti päätyy kasvimaalle, ei kompostoriin suositella laitettavaksi mitään ihmis- tai eläinperäisiä ulosteita. Ne kun voivat sisältää terveydelle haitallisia bakteereja, kuten salmonellaa. Kakan kompostoinnille ei ole estettä, jos kompostia käyttää vain maanparannusaineena paikoissa, joissa ei ole kontaktia ruoantuotantoon. Kissanhiekkaa voi laittaa kompostiin pieniä määriä.

14. Entä kompostoituuko biomuovi?

Biomuovia ei suositella kotikompostoriin, koska siinä lämpötila ei nouse niin suureksi, että vihreät tai harmaat biohajoavat vihannespussit kompostoituisivat. Kunnallisten jätehuoltolaitosten järeämpi prosessi kompostoi ne tehokkaasti. Tosin vielä on epäselvää, maatuvatko biomuovit oikeasti vai hajoavatko ne vain mikromuoveiksi.

15. Mitä laki sanoo kompostoinnista?

Kompostointia koskevat määräykset vaihtelevat kunnittain. Tässä yleisimmät:

  • Talousjätekompostorin on oltava tuhoeläintiivis.
  • Ympärivuotisessa käytössä olevan kompostorin on oltava lämpöeristetty.
  • Kompostin pitää olla vähintään 15 metrin päässä lähimmästä talousvesikaivosta.
  • Ilman naapurin suostumusta kompostia ei saa sijoittaa viittä metriä lähemmäksi naapurin rajaa, paitsi jos jätehuoltopisteen paikka on merkitty rakennuslupaan alle viiden metrin päähän rajasta.
  • Puutarhajätteitä saa kompostoida ilman kompostoriakin asianmukaisessa kehikossa. Tuollaiseen avokompostiin ei saa laittaa mitään talousjätteitä, koska ne houkuttelevat haittaeläimiä.

16. Mitä tarkoitetaan kompostin ilmastoinnilla?

Kompostia ilmastetaan eli möyhitään, jotta se pysyy ilmavana. Hajottajabakteerit eivät pysty työskentelemään liian tiiviissä massassa.

Pikakompostorissa on sisäänrakennettu ilmanvaihtojärjestelmä, joten käyttäjän tehtäväksi jää riittävä seosaineen eli kuivikkeen käyttö. Kuiviketta lisätään mielellään aina kun jätettäkin lisätään. Muutaman viikon välein kompostia voi sekoittaa kompostimöyhentimen avulla. Möyhennin painetaan suoraan ylhäältä alas ja samaa reittiä ylös.

Myös puutarhakompostorin sisältöä voi möyhiä.

17. Mihin asentoon ilmaventtiili laitetaan?

Joissakin talousjätekompostoreissa on erillinen ilmanvaihtoventtiili, jonka tehtävänä on antaa kompostille hajoamisprosessin tarvitsemaa happea. Aluksi venttiili neuvotaan säätämään asentoon 20 asteikolla 0–100. Jätemäärän ja ulkolämpötilan kasvaessa venttiiliä avataan vaiheittain. Talvikompostoinnissa venttiili pidetään kiinni. Kun prosessi on kunnolla käynnissä, jätteen hajoaminen synnyttää kaasuja, jotka pitävät kompostorissa yllä pientä ylipainetta. Tällöin komposti saa ulkopuolista happea lähinnä silloin, kun kansi avataan jätteiden lisäämistä varten tai kun kompostia tyhjennetään.

18. Mitä lisäaineita tarvitaan?

Kompostin hiili- ja typpipitoisuuksien pitää olla tasapainossa. Jos typpeä ei ole tarpeeksi, pieneliöiden lisääntyminen hidastuu eikä komposti lämpene tarpeeksi. Tällöin kompostoriin täytyy lisätä typpipitoista lisäainetta, kompostiherätettä. Hyvä vaihtoehto kaupallisille herätteille on reilusti laimennettu virtsa. Jos taas typpeä on liikaa, mädäntyvä komposti haisee ammoniakilta. Silloin tarvitaan lisää hiilipohjaista seosainetta.

Seosaineena voi käyttää oksahaketta, karkeaa pihakariketta, turvetta tai kuoriketta – ei kuitenkaan sahanpurua: se on liian hienojakoista ja pakkautuu tiiviiksi. Maatumisprosessin kiihdyttämiseen on kehitetty aktivaattoreita, joiden tarkoitus on saada kompostiin hieman lisää potkua säätelemällä kompostimassan happamuutta, ravinteiden määrää tai aminohappotasoa.

19. Miten usein kompostia käännetään?

Puutarhakompostorin sisältö olisi hyvä kääntää kerran tai pari vuodessa. Pyrkimys on saada lahoamattomat reunaosat kuumimpaan paikkaan kompostin keskelle. Lämpöeristettyä pikakompostoria ei tarvitse kääntää.

20. Toimiiko kompostori talvellakin?

Kyllä, kunhan lisää jätettä lisää säännöllisesti, 3–4 kertaa viikossa, käyttää riittävästi seosainetta eli kuiviketta. Märkä komposti jäätyy herkästi. Kompostoria on tyhjennettävä myös talvella. Jatkuvatoimisen kompostorin alaosa on jäähtymisvaiheessa, vaikka yläosa höyryää kuumana. Jäähtyvän massan poistaminen piristää kompostorin toimintaa. Jos kompostimassa jäätyy, prosessi pysähtyy. Jäätyminen ei vahingoita kompostoria eikä kompostimassaa. Prosessi käynnistyy uudelleen, kun ilma taas lämpenee.

Puutarhakompostori jäätyy joka tapauksessa, koska siinä ei ole eristettä. Keväällä kompostin voi herättää lisäämällä kompostoriin pari ämpärillistä kuumaa vettä ja sekoittamalla. Urean, kanankakan tai muun typpipitoisen aineksen lisääminen auttaa myös.

21. Mistä tiedän, että komposti on valmista?

Valmis kompostimulta on tasalaatuista, eivätkä alkuperäiset ainesosat ole enää tunnistettavissa. Väriltään se on tummanruskeaa tai lähes mustaa ja se tuoksuu multamaiselta.

Nopeimmillaan keittiöjäte muuntuu katekompostiksi parissa kuukaudessa. Komposti on valmista, kun se näyttää ja tuoksuu mullalta eivätkä alkuperäiset ainesosat (munankuoria lukuun ottamatta) ole enää tunnistettavissa. Valmis komposti on väriltään tummanruskeaa tai mustaa. Kun komposti on valmista, se kannattaa ottaa käyttöön heti. Kompostorissa se jatkaa hajoamistaan, ja ravinteiden määrä vähenee hiljalleen.

22. Onko komposti käyttövalmista sellaisenaan?

Itsessään komposti on erinomaista hidasliukoista lannoitetta. Jos haluat käyttää kompostia puutarhamullan tapaan, sekoita yhteen osaan kompostia yhdestä kolmeen osaa kasvuturvetta tai hiekkaa tai niiden sekoitusta. Jos katekompostista haluaa kasvualustaksi sopivaa kompostimultaa, sitä pitää jälkikompostoida 6–12 kuukautta. Jälkikompostointi onnistuu vaikkapa lapioimalla komposti kasaksi pressun alle.

23. Mihin kompostimultaa käytetään?

Levitä ”puolikypsää” katekompostia keväällä lannoitteeksi puiden ja pensaiden juurille. Muista, että katekomposti jatkaa aerobista hajoamistaan, joten sitä ei saa haudata maahan. Vasta jälkikompostoitu kompostimulta sopii kasvualustaksi.

24. Mitkä ovat yleisimmät pulmat ja kuinka ne ratkaistaan?

  • Jos komposti ei lämpene mutta haisee, se on liian kostea tai tiivis tai molempia. Sekoita tällöin kompostia huolellisesti ja lisää seosainetta.
  • Jos taas komposti on kuuma ja haisee, siinä on liikaa typpeä. Sekoita huolellisesti ja lisää seosainetta.
  • Kun komposti ei lämpene eikä haisekaan, se on kuiva tai sisältää liian vähän typpeä. Kastele lämpimällä vedellä ja lisää kompostiherätettä tai laimennettua virtsaa.
  • Näkyykö kompostorissa hometta tai sieniä? Kaikki kunnossa, ne kuuluvat hajottajaeliöihin.

Asiantuntijat: liiketoimintajohtaja Kaj Paavola ja puutarhaneuvoja, tiedottaja Riikka Kerttula, Biolan

Lähteet: kekkilä.fi, biolan.fi, kiertokapula.fi ja Suomen ympäristöopas

Julkaistu: 23.5.2019