1. MENE METSÄÄN
Jo 5–10 minuutin oleskelu luonnossa syventää hengitystä sekä laskee sykettä ja verenpainetta. Myös stressihormonien määrä vähenee. Mieliala kohenee 20 minuutin kuluttua,tunnin päästä tarkkaavaisuus lisääntyy. Kun luonnossa viettää kaksi tuntia putkeen, elimistön puolustusmekanismit elpyvät. Kolmen vuorokauden luontoelämys tasaa veren sokeriarvoja, vähentää väsymystä ja masennuksen tunnetta ja jopa lisää syöpäsoluja tuhoavien solujen aktiivisuutta. Selitys löytynee geeneistä. Vihreä ympäristö ja veden läheisyys ovat aina tarkoittaneet ihmiselle ravintoa, lepoa ja suojaa. Jos et pääse metsään, painele pihalle nuuhkimaan kukkia, puistoon tuijottamaan puita tai rannalle kuuntelemaan aaltojen liplatusta. Nauti niistä kaikilla aisteilla.
2. ÄÄNITERAPIAA
Luonnon äänimaisemassa on matalia ja korkeita taajuuksia. Niiden yhdistelmä vähentää stressiä ja auttaa rentoutumaan ja nukahtamaan. Keskity kuuntelemaan vaikkapa puun lehtien kahinaa, aaltojen kohinaa ja puron solinaa. Lapsetkin kannattaa opettaa höristelemään korviaan. Kuuloaisti kehittyy tunnistamaan ääniä laajemmalla alueella luonnon ääniä havainnoimalla kuin jos niitä kuuntelisi digitaalisesti.
3. MIKÄ NYT LAULAA?
Harjoittele tänä kesänä tunnistamaan viisi uutta linnunlaulua. Äänien erottaminen on tehokas muistitreeni. Se aktivoi eri aisteja ja vaatii harjoittelua. Istuskele alkuun esimerkiksi pihalla ja yritä tunnistaa, montako lintua laulaa pihapiirissä. Harjoitella voi myös linnunlaulu-cd:n tai -puhelisovelluksen avulla. Niitä voi etsiä hakusanoilla bird sounds tai bird songs. Varsinaiseen tunnistamiseen kannattaa kuitenkin luoda omia muistisääntöjä: rallattele esimerkiksi mielessäsi, mitä mikäkin lintu sanoo.
4. TEE PUUHENGITYS
Oletko kuullut metsäkellinnästä? Se on menetelmä, jolla hyödynnetään metsien terveysvaikutuksia erilaisten hengitys- ja mielikuvaharjoitusten avulla. Tee metsässä puuhengitys. Se on kuin moderni versio puun halaamisesta. Aseta selkä, lapaluut ja takaraivo puuta vasten ja huokaise. Hengitä sisään ja kuvittele, että hengitys kulkee puun juurista jalkojen kautta sydämeen. Hengitä ulos ja kuvittele, että hengitys kulkee pään ja puun latvuksien kautta ulos. Tee sama ylhäältä alaspäin: sisäänhengitys kulkee puun latvasta sydämeen ja uloshengitys jalkojen kautta puun juuriin. Hengittele muutaman kerran ja kelli rennossa hyvänolontunteessa.
5. TÄSSÄ JA NYT
Metsämieli-menetelmässä opetellaan mielentaitoharjoituksia luonnonympäristöissä.
– Harjoituksia voi käyttää virkistymiseen tai sillä voi selkiyttää ajatuksia, menetelmän kehittänyt Sirpa Arvonen sanoo. Kokeile menetelmää rannalla. Seisahdu laiturille tai istahda kalliolle ja seuraa pilvien muodostamia kuvioita. Huomaa keskittyväsi nykyhetkeen. Kun jokin ajatus tulee mieleen, sijoita se poutapilvelle. Anna ajatuksen jatkaa matkaa tai lipua pois pilven mukana ja palaa taas tarkkailemaan taivasta ja horisonttia. Tunne, miten keskittynyt aistiminen rauhoittaa.
6. ROHTOJA KOTIPIHALTA
Monet pihojen ja piennarten vaatimattomat kasvit ovat hoitavia rohtoja. Esimerkiksi poimulehdellä, horsmalla ja pihasauniolla on hoidettu erilaisia vaivoja ja stressiä. Yksi parhaista on nokkonen. Se sisältää runsaasti rautaa ja magnesiumia ja vahvistaa kehoa niin sisältä kuin ulkoa.
– Nokkosesta saa hyvän hiushuuhteen tai elimistöä vahvistavan teen, yrttiterapeutti Henriette Kress vinkkaa.
7. HUUHTELE HIUKSET NOKKOSELLA
Valmista hiushuuhde nokkosista näin: Laita hanskat käteen ja kerää tuoreita nokkosia, ennen kuin ne kukkivat. Laita pari kourallista nokkosia kattilalliseen kiehuvaa vettä, keitä 3–4 minuuttia ja anna jäähtyä. Siivilöi vesi pois ja kaada keitos hiuksiin. Parhaan tuloksen saat, kun otat huuhteen talteen ja lotraat sitä hiuksiin kymmenen kertaa.
8. TEETÄ VADELMASTA
Vadelmanlehtitee maistuu miellyttävältä, ja se sopii erityisesti naisille, koska juoman sanotaan vahvistavan lantion seudun elimiä. Vadelmanlehden tunnistaa vaaleasta alapinnasta. Kerää kourallinen puhtaita, kukkimattomia vadelmanlehtien versoja teekannuun ja kaada päälle kiehuvaa vettä. Anna hautua muutama minuutti ja nauti. Vadelmanlehtiteetä ei suositella kolmen ensimmäisen raskauskuukauden aikana.
9.VARPAAT PAJUKYLPYYN
Tallusta luonnossa paljain jaloin. Se herkistää tuntoaistin, vahvistaa niveliä ja kehittää tasapainoa. Väsyneitä jalkoja voi liottaa kylvyssä, joka valmistetaan luonnonantimista. Pajun kuoressa on salisiinia, joka toimii elimistössä kuin luonnon aspiriini. Sillä on perinteisesti hoidettu reumaa ja ihottumia. Koivunlehdet desinfioivat ja poistavat nestettä, rahkasammal vie pois kuona-aineita. Kerää vatiin pari kourallista koivun- ja pajunlehtiä sekä rahkasammalta. Kaada päälle kiehuvaa vettä. Lisää yhtä litraa kohti kolme ruokalusikallista merisuolaa. Koristele kylpy mustikanvarvuilla. Upota jalat vatiin heti kun pystyt. Nautiskele luonnonmaisemassa, mökin terassilla tai laiturilla.
Asiantuntijat: hyvinvointivalmentaja Sirpa Arvonen, Metsäkellintä-menetelmän kehittäjä, NLP coach Mirja Nylander ja yrttiterapeutti Henriette Kress. Lähteenä myös Sitran Luonnonlukutaito-raportti (2013).
Juttu on julkaistu Kotivinkissä kesällä 2015
