Kotivinkki

Voi ei! Voin kulutus kasvaa

Voi ei! Voin kulutus kasvaa

Voin kulutus on lisääntynyt ensimmäistä kertaa sitten 1960-luvun. 80-prosenttisesti voimarkkinoita hallitsevat Valio ja Arla Ingman eivät pysty tällä hetkellä toimittamaan kaikkia tilauksia. Syitä trendiin ovat karppaus eli vähähiilihydraattinen ruokavalio sekä pyrkimys aitouteen ja luonnollisuuteen.
Teksti Kotivinkki
Kuvat A-lehtien kuva-arkisto
Mainos

Suomessa on tapahtunut nopeasti selkeä siirtymä margariinista voihin ja reilusti maitorasvaa sisältäviin voi-kasviöljyseoksiin. Samaan aikaan ihmiset ovat entistä kiinnostuneempia vähän prosessoidusta ruoasta, jota myös voi edustaa.

Lisäksi voin haitallisuus terveydelle on pitkästä aikaa kyseenalaistettu mediassa.

Samaan aikaan kun voin kulutus kasvaa, kevyttuotteiden kulutus on vähentynyt. Se näkyy rasvojen lisäksi juustoissa ja jogurteissa, joista valitaan yhä useammin rasvaisempi vaihtoehto.

Lähde: STT ja YLE.

”Voissa on lämmin ajatus”

Ravitsemusasiantuntija Patrik Borg näkee voin kulutuksen vastareaktiona yli menneelle ravitsemusvalistukselle. Hän muistuttaa, että voita puoltavia tutkimuksiakin on löydettävissä. Vahvaa näyttöä ei ole esimerkiksi siitä, että voi aiheut­taisi sydän- ja sepelvaltimotauteja.

– Voissa on puhtaana ja ikiaikaisena luonnontuotteena lämmin ajatus ja tunnelma. Terveysvalistuksen myötä siihen on tullut kielletyn hedelmän himo. Kun ristiriitaisten ajatusten peli­kentälle lisätään tieteellistä tutkimusnäyttöä, että eläinrasva ei olekaan niin paha, loppu­tuloksena on reilusti lisääntynyt voin käyttö.

Borg ei ole huolissaan voin kulutuksen lisääntymisestä, mutta ohjeistaa: käytä voita, mutta sitäkin enemmän kasviöljyjä. Ei ole hyvä, jos voi on pitkään pääsääntöinen rasva, vaan rasvan lähde pitäisi olla useammin kala, kasvi­öljyt ja pähkinät. Elimistö näet tarvitsee pehmeitä rasvoja muun muassa sydämen, muistin, mielialan, silmien ja ihon vuoksi.

Vaikka voita, pekonia ja kananmunia syömällä ei varsinaisesti edistä terveyttä, ne eivät myöskään sulje pois terveellistä ruokavaliota.

Kareksen perheen voin kulutuksesta Borgilla on kahtalainen mielipide.

– Voin kulutuksessa on ehkä hieman ylilyöntiä. Mutta ei silloin, jos ruokavalioon sisällytetään runsaasti myös kasviöljyjä.

Pois pahvinmakuisesta keskustelusta

Sitten on se suomalaisten vitsaus, kolesteroli.

– Vähähiilihydraattista ruokavaliota noudattavilla hyvä, sydän- ja verisuonisairauksilta suojaava HDL-kolesterolin taso usein nousee, ravitsemusterapeutti Reijo Laatikainen kertoo.

Jotta kolesterolitaso parantuisi karppaamalla, hiilihydraattien, puhdistetun vehnän ja sokerin oleellinen vähentäminen on Laatikaisen mukaan välttämätöntä. Kun hyvä HDL-kolesteroli nousee, se kuljettaa verisuonistosta kolesterolia maksan kautta pois.

Vähärasvaisessakin ruokavaliossa voi piillä vaara, sillä siinä energiatasoa pidetään usein yllä­ syömällä runsaasti sokeri- ja hiilihydraattipitoisia ruokia.

Laatikainen ei kuitenkaan olisi valmis heittämään kevyttuotteita romukoppaan, alle 60 prosenttia rasvaa sisältäviä margariineja lukuun ottamatta. Ravitsemussuosituksia ei Laatikaisen mielestä ole silti syytä äkkipäätä muuttaa, vaikka rasvojen välttämistä on jossain vaiheessa­ varmasti hieman liioiteltu. Rasvojen sijaan olisikin syytä kiinnittää huomiota nopeiden hiilihydraattien vähentämiseen eli sokeriin ja pitkälle puhdistettuihin viljatuotteisiin.

Karppaustrendissä on hänen mukaansa nähtävissä paljon hyvää.

– Meille on kasvamassa hiilihydraattitietoinen sukupolvi, joka omaa myös jo aiemman rasvojen laatuun liittyvän tiedon. Lisäksi trendi on osoittanut, että ravinnolla ja ravitsemustiedolla on merkitystä ihmisille, Laatikainen summaa.

Patrik Borg näkee myös, että voin kulutuksen lisääntymisessä on hyvät puolensa. Pahvilta­ maistuneen ja rasvaa vältelleen ravitsemus­valistuksen rinnalla puhutaan nyt myös reippaasti ruoan mausta, laadusta ja perusraaka-aineista.

– Maun korostuminen on aina hyvä asia. Kun yleinen ilmapiiri on salliva, voita uskaltaa käyttää. On turha potea syntistä oloa, kun tekee ­hyvää ruokaa, Borg sanoo.

Pohjois-Karjala-projekti siivitti meidät margariinikansaksi. Voin kulutus ja sydän- ja verisuonitaudit laskivat 40 vuotta. Nyt Suomi karppaa ja rakastaa voita. Onko siinä järkeä?

Teksti Kaisa Torkkeli

Oletko sinä lisännyt voin kulutusta?

Julkaistu: 13.12.2011
Katso myös nämä