LISÄÄ SUOLAA noin 1,5–2 tl ruokakiloa kohden. Silloin ruoan suolapitoisuudeksi jää noin 0,7–1 prosenttia, jos ruoan muut ainesosat ovat suolattomia.

KÄYTÄ GRAAVATESSA karkeaa merisuolaa noin 2–5 rkl kalakiloa kohden. Ripottele suolan lisäksi pinnalle sokeria, joka pyöristää makua.

KALAN VOI SUOLATA myös 10–12-prosenttisessa suolaliemessä, jolloin yhteen litraan vettä liuotetaan noin ¾ dl karkeaa merisuolaa. Liemi suolaa noin 1 kilon tuoretta tai juuri savustettua kalaa.

KÄYTÄ SÄILÖTTÄESSÄ karkeaa merisuolaa. Esimerkiksi sieniä suolatessa suolaa lisätään noin 1–2 dl sienikiloa kohden. Silloin suolapitoisuudeksi tulee noin 10–12 prosenttia.

PIHVIN VOI SUOLATA ennen tai jälkeen paistamisen. Ripottele suola pihville juuri ennen paistamista, jotta suola ei ehdi hikoiluttaa lihan pintaa. Suolan voi lisätä myös jälkikäteen juuri ennen tarjoilua esimerkiksi sormisuolana.

KASVIKSIA KEITETTÄESSÄ suolattu keitinvesi korostaa kasvisten omia aromeja. Nopeasti kypsyvien vihannesten keitinveteen voit lisätä reilummin suolaa (noin 1 rkl) kuin pitkän keittoajan juureksiin.

PASTAN KEITINVETEEN lisätään noin 2 tl suolaa vesilitraa kohden.

RUOKASUOLAA

Suolaa saadaan louhimalla suolakaivoksista ja haihduttamalla merivedestä. Puhtaanvalkoista ruokasuolaa saadaan, kun suolaa keitetään tyhjiössä. Valmistuksen yhteydessä voidaan säätää suolan kidekokoa. Puhtaanvalkoisessa ruokasuolassa on vain natriumia ja kloridia.

HARMAATA JA PUNERTAVAA SUOLAA

Mereen rakennetuissa suola-altaissa haihdutetaan merisuolaa. Kun suolavesi haihtuu, muodostuu pieniä suolakiteitä, joista arvokkaimpia, käsin kerättyjä hiutaleita kutsutaan suolankukiksi. Suolan harmaa tai vaaleanpunainen sävy kertoo siitä, että suolassa on jäljellä sen lähteestä peräisin olevia mineraaleja 5–6 prosenttia.

SUOLAN LISÄAINEET

Hienokiteiseen puhdistettuun ruokasuolaan joudutaan usein lisäämään paakkuuntumisenestoainetta. Mineraalisuolassa osa ruokasuolan natriumista on korvattu muilla mineraaleilla. Jodioituun suolaan taas lisätään jodia, jonka puute oli ongelma etenkin 1950-luvulla. Nykyisin jodia saadaan jodioidun suolan lisäksi jodipitoista rehua syövien eläinten kautta maitotuotteista ja kananmunista sekä merikaloista ja viljatuotteista.

RIPAUS SUOLAA

Pieni määrä suolaa on ihmiselle välttämätöntä. Suolan natrium vaikuttaa nestetasapainon säätelyyn ja hermoston ja lihasten toimintaan. Suolaa suositellaan syötäväksi päivässä 6–7 grammaa eli noin teelusikallinen. Suurin osa syömästämme suolasta, noin 80 prosenttia, piilottelee valmiiksi lisättynä monissa ruoissa ja ruoka-aineissa.

SUOLA ON TÄRKEÄ MAUSTE

Suola korostaa raaka-aineiden omia makuja. Suolaton ruoka maistuu tyhjälle ja leipä ilman suolaa pahville. Leivässä suola parantaa maun lisäksi rakennetta ja hiivan toimintaa. Nyrkkisääntö on, että suolaa lisätään ruokaan 0,7–1,2 prosenttia ruoan määrästä. Kun suolakiteitä ripottelee valmiin pihvin tai kalan pinnalle, se liukenee vasta suussa ja maistuu voimakkaana. Näin voi huijata makuaistimusta ja jopa vähentää suolan käyttöä. Suolahiutaleet toffeen, suklaan tai makeiden hedelmien päällä taas yllättävät ja tasapainottavat makuelämystä.

SUOLA MUOKKAA RUOKAA

Kun suolaa ripottele munakoison tai kurkun leikkauspintaan, siihen nousee hetken kuluttua vesipisaroita. Suola imee kasvissa olevaa vettä, ja muuttaa kasvin solurakennetta. Kurkun maku voimistuu ja rakenne tiivistyy. Myös munakoison sienimäinen rakenne muuttuu, eikä se ime paistettaessa liikaa öljyä. Makkaroissa ja kinkuissa suola parantaa lihan proteiinien vedensidontakykyä. Suolatusta joulukinkusta tulee mehevää ja makkarasta sopivan kiinteä osittain suolan ansiosta.

SUOLA SÄILÖÖ

Säilöttäessä suolaa lisätään 10–12 prosenttia ruoan painosta. Suola vähentää mikrobien mahdollisuutta hyödyntää ruoassa olevaa vettä. Pelkkä suolaaminen ei useinkaan riitä säilöntäkeinoksi. Lisäksi tarvitaan happamuuden lisäämistä esimerkiksi etikalla ja viileässä säilytystä.