Meidän Talo

Koti, joka kuntouttaa! Ratikan alle jäänyt Mikael rakennutti itselleen kekseliään talon – tässä kodissa mikään ei ole tavallista

Koti, joka kuntouttaa! Ratikan alle jäänyt Mikael rakennutti itselleen kekseliään talon – tässä kodissa mikään ei ole tavallista
12 vuotta sitten vakava onnettomuus muutti Mikael Turtiaisen elämän. Nyt Tuusulan asuntomessuille on noussut hänen uusi kotinsa Villa Mikael, jonka rakenteellisten ja taloteknisten innovaatioiden tarkoituksena on elämän ja olemisen helpottaminen.

Kun Mikael Turtiainen tulee kotiin, hän sanoo rannekelloonsa: ”Alexa, ulko-ovi auki.” Mies ajaa sähköskootterinsa sisään, parkkeeraa sen eteisen apuvälinevarastoon ja kävelee rollaattorin tukemana kulman taakse olohuoneeseen. ”Rollaattorireitti” on päällystetty hieman koholla olevilla kivilaatoilla. Kohoumat tuntuvat kengänpohjan läpi ja antavat varmistuksen, että oikeaan suuntaan ollaan menossa.

Tuusulan asuntomessujen kohde 6, Villa Mikael, varmistaa monin konstein, että Mikaelin kuntoutus menee oikeaan suuntaan.

Petri ja Mikael Turtiainen, isä ja poika, ovat yhdessä suunnitelleet Villa Mikaelin esteettömyysominaisuudet.
Mikael Turtiainen ja hänen henkilökohtainen avustajansa Sanni Siltala toteuttivat Tuusulan asuntomessualueelle yhteisöllisen asumisratkaisun, jossa on tilaa myös yksityisyydelle.
Villa Mikaelin atriumpiha koostuu eri tarkoituksiin varatuista ”huoneista”. Yhdessä on ulkoporeamme, toisessa lintuja ja perhosia houkuttelevia puulajikkeita. Pohjakuva: Honkarakenne.
Pilaripalkkirakenne on vuosisatoja vanha runkoratkaisu. Nykyaikaisin menetelmin pystytettynä se on erittäin terveellinen ja kestävä. Kuva. Petri Turtiainen.

Kesäkuussa 2008 Mikael oli tuore helsinkiläinen ylioppilas, jonka intohimona olivat musiikki ja tanssi. Takana oli jo mittava määrä tanssi- ja lauluopintoja sekä muun muassa hip hop -tanssin nuorten sarjan MM-hopea.

Yhtenä aamuna, kun Mikael käveli avoimen yliopiston luennolle Sibelius-Akatemiaan, hän jäi raitiovaunun alle. Kävi pahasti. Ambulanssissa Mikaelin sydän sykki, mutta muut elintoiminnot olivat käytännössä pysähtyneet.

Nopeat leikkaukset pelastivat Mikaelin hengen, mutta lääkärit kertoivat järkyttyneille vanhemmille, että Mikaelilla oli vaikea aivovamma. Herääminen koomasta oli erittäin epätodennäköistä.

Parin viikon kuluttua Mikael kuitenkin heräsi, avasi aluksi toisen silmäluomensa. Siitä alkoi kuntoutus, joka kuluneiden 12 vuoden aikana on tuottanut hämmästyttäviä tuloksia.

Todennäköisesti Mikael ei koskaan pysty elämään täysin ilman avustajia, mutta nuoren miehen positiivinen peräänantamattomuus on tehnyt mahdottomaksi sanotusta mahdollisen.

Keittiöaltaan poistoputki on aivan altaan takaosassa, ja siltä kohdalta alakaappi on jätetty pois. Näin Mikael pääsee työskentelemään altaalla pyörätuolissa istuen, kurottelematta.
Keittiön yläkaappien sisältö laskeutuu sähkömoottorilla alas, jotta Mikael ylettyy tavaroihin.
Mikael harjoittelee kävelemistä – ja tanssimista!
Olohuoneen pääasiallinen valaistus tulee seinässä olevasta pienestä reiästä, jonka sisällä on erittäin voimakas kattoon suunnattu LED-valonheitin. Ruokapöydän yllä on kohdevalaisimia. Taulu on Mikaelin äidin akustiikkalevylle maalaama.

Muutama vuosi onnettomuuden jälkeen Mikael muutti omaan asuntoon lähelle Helsingin keskustaa. Hän sai pian huomata, ettei kaupungin kivisiä katuja ole suunniteltu liikuntaesteisille.

– Ei siellä yksin pääse minnekään. Jo pelkkä hissiin meneminen on vaikeaa, en ehdi kyytiin ennen kuin ovi sulkeutuu, Mikael kertoo.

Kolmisen vuotta sitten Mikael ja hänen avustajansa – josta oli tullut myös hyvä ystävä – Sanni Siltala kertoivat Mikaelin vanhemmille Marjo Kullberg-Turtiaiselle ja Petri Turtiaiselle, että he mielellään asuisivat lähellä toisiaan.

Vanhemmat halusivat tietysti, että poika asuisi lähellä. Turtiaiset ovat tuusulalaisia, ja Marjo hoksasi, että Tuusulaan on tulossa asuntomessut muutaman vuoden kuluttua.

– Ajattelimme, että messuille voisimme rakentaa talon, joka ihan oikeasti tukee Mikaelin kaikkia toimintoja. Ja Sanni puolisoineen rakentaisi siihen samalle tontille, Petri muistelee.

Messutalo oli järkivalinta siinä mielessä, että taloon jouduttaisiin teettämään paljon aivan uudenlaisia toimintoja. Tällaiset pilottitoiminnallisuudet olisivat taloudellisesti mahdollisia paikassa, missä kymmenet tuhannet ihmiset kävisivät niihin tutustumassa.

Insinöörinä Petri oli jo vuosia kehitellyt ideoita poikansa elämän helpottamiseksi ja kuntoutuksen tukemiseksi. Nyt oli aika soveltaa niitä käytäntöön.
Mikaelin moottorivuoteen päädyssä on hänen äitinsä, Marjo Kullberg-Turtiaisen, maalaama taulu.

Insinöörinä Petri oli jo vuosia kehitellyt ideoita Mikaelin elämän helpottamiseksi ja kuntoutuksen tukemiseksi. Nyt oli aika soveltaa niitä käytäntöön.

Ensin perustukset. Esteettömyys on tärkeintä, ja sen täytyy säilyä kymmenien vuosien ajan. Petri tiesi, että vaikka talon perustukset juntattaisiin peruskallioon, piha laskeutuisi ajan myötä.

– Tällaisella silttimaalla piha olisi laskennallisesti laskeutunut 28 senttiä kymmenessä vuodessa. Eihän se sitten enää olisi esteetön.

Niinpä rakennuksen ja pihan alusta pilaristabiloitiin. Kalkkia, lentotuhkaa ja sementtiä puskettiin maan sisään halkaisijaltaan 80-senttisinä pötköinä kovaan kiviainekseen saakka. Tavallisesti pilaristabilointia käytetään julkisten rakennusten tai maanteiden pohjien vahvistamiseen.

Seuraavaksi maahan iskettiin teräspilarit, ja niiden päälle valettiin kantava reunavahvisteinen betonilaatta.

Tuusulan kunnan rakentamismääräysten mukaan pientalon lattian täytyy olla vähintään 80 senttimetriä viereisen tien pintaa korkeammalla. Siinä olisi mennyt se esteettömyys. Onneksi kunnan viskaalit ymmärsivät asian ja hyväksyivät teknisen ratkaisun, jolla hulevedet saadaan pysymään talon ulkopuolella. Lyhyesti sanoen: etupiha on rakennettu samaan tapaan kuin kylpyhuone. Kaksi linjakaivoa imevät ylimääräiset vedet viemäriin.

Järjestelmä varmistaa, että hengitysilma on mahdollisimman terveellistä.

Sitten itse talo. Vaatimukset eivät olleet ihan pieniä: erinomainen ilmanlaatu, tehokas kosteustasapaino, tasainen lämpötila, häikäisemätön valaistus ja lähes kaiuttomat huonetilat. Tärkeä sana oli aistiesteettömyys.

Runko tehtiin pilaripalkeista, niiden välit täytettiin puukuitueristeellä. Se on painavampaa kuin sellupohjainen eriste, joten se eristää ääntä tehokkaammin. Ja se sitoo ja luovuttaa kosteutta paljon paremmin.

Aivan näin avoimeksi talon wc ei jää. Aukkoihin on tulossa kevyesti rullaavat liukuovet.
Puinen pesuallas on muotoiltu niin, että se toimii myös Mikaelin seisontatukena.
Villa Mikaelissa ei ole yhtään kynnystä.
Kylpyhuoneessa pitäisi rakentamismääräysten mukaan olla kynnys suihkuvesien patoamiseksi. Esteettömyysohjeet ovat kuitenkin väkevämpiä. Suihkun edessä oleva linjakaivo ajaa kynnyksen asian.

Talo lämpiää ilma-vesilämpöpumpulla, mutta lattialämmityksessä ei kierrä vesi vaan lämmin ilma. Tämä SafeDrying-nimeä totteleva järjestelmä on kehitelty muutama vuosi sitten tutuksi tulleen Tulilattian pohjalta. Ilma kiertää lattialaatan sisään valetuissa muoviputkissa, lämmittää laattaa ja tarvittaessa kerää siitä kosteutta. Kuivatusyksikössä kosteus poistetaan, ilma lämmitetään uudelleen ja pannaan taas kiertämään. Nopeina säätölämmittiminä käytetään puhallinkonvektoreita.

Ilmanvaihto on painovoimainen, mutta sen verran sähköavusteinen, että sitä kaiketi pitää kutsua hybridiksi. Järjestelmä varmistaa, että hengitysilma on mahdollisimman terveellistä. Ilma ei jää kiertämään vaan poistuu nopeasti.

Mikael harjoittelee kävelemistä – ja tanssimista – joka päivä, mutta sisätiloissa hän vielä toistaiseksi kulkee pääasiassa pyörätuolilla.

Esteettömyyden periaate on viety mahdollisimman pitkälle. Talossa ei ole yhtään kynnystä, ja pyörätuolilla pääsee suoraan atriumpihalle.
Tuloilmaikkunan anturit tunnistavat liian kylmän ilman ja sekoittavat siihen lämmintä ennen kuin ilma päästetään huonetilaan.
Mikaelin toinen rakas avustaja, labradorinnoutaja King, pääsee atriumpihalle omin neuvoin. Kun koira vie kuononsa anturin eteen, pieni nosto-ovi aukeaa. Sisään tullessa Kingin pantaan upotettu siru avaa oven.
Villa Mikael on vuonna 2020 rakennettu yksikerroksinen pilaripalkkirunkoinen puutalo Tuusulan asuntomessualueella. Talossa on 219 neliötä sisältäen kolme huonetta, keittiön, kuntoutushuoneen ja saunan.

Mikael ja Petri suunnittelivat fyysiset esteettömyysominaisuudet huolellisesti. He tekivät talosta pienoismallin ja samaan mittakaavaan pienen pyörätuolin, jonka avulla testattiin eri rakennevaihtoehtojen toimivuutta. Näin syntyi esimerkiksi läpikuljettava vaatehuone, jonne ei tarvittu tilasyöppöä pyörätuoliympyrää kääntymistä varten.

Mikael on luonnollisesti iloinen siitä, että rakas ystävä ja avustaja Sanni muuttaa naapuriin. Sanni on auttanut häntä muun muassa aamu- ja iltatoimissa, kokkaamisessa ja siirtymisissä paikasta toiseen. Mikael ei millään tavalla väheksy heidän läheistä suhdettaan, vaikka sanookin:

– Täällä minä pystyn tekemään melkein kaikkia noita asioita itse!

Julkaistu: 10.8.2020
1 kommentti