Taasko te olette mökillä! Näin saattavat kaverit ihmetellen kysyä Nina Välimaalta. Eikä ihme, sillä siellä Nina ja Jaakko Välimaa ovat viettäneet läpi talvikaudenkin melkein kaikki viikonloput.

Porilaisella pariskunnalla on mökilleen Luvialle vain parinkymmenen minuutin matka, joten sinne ehtii käymään vaikka keskellä työviikkoa. Perheen kolmesta lapsesta on kotona vielä nuorin, jolla on mökillä usein kavereita mukana.

Mökki-innostuksessa ei sinänsä ole mitään erikoista, mutta Välimaat eivät olleet aiemmin uskoneet, että se voisi koskea heitä.

– Olemme aika menevä pariskunta. Mietimme, mahtaisimmeko viihtyä paikallaan, Nina kertoo.

Miltä mökkeily tuntuisi? Sitä Välimaat alkoivat testata ensin vuokramökillä vuonna 2019. Kahdessa vuodessa he vakuuttuivat siitä, että he ovat mökki-ihmisiä. Kun oman mökin etsintä alkoi, tärkein valintakriteeri oli sijainti.

– Etsimme mökkiä meren- tai järvenrannalta läheltä Poria mutta emme löytäneet. Sen sijaan löysimme tämän. Täällä tuli heti se tunne, että tästä tulee meidän, Nina muistelee.

Mökki ei ole rannalla, mutta se ei ole haitannut. Uimaranta on kävelyetäisyydellä, eikä venepaikallekaan ole pitkä matka.

Vaikka rannasta voitiin tinkiä, etäisyydestä ei voitu. Pari etsi omaa paikkaa korkeintaan sadan kilometrin etäisyydeltä kotoa. Välimaat eivät halunneet niin kaukana sijaitsevaa mökkiä, että sinne jaksaisi ajaa ehkä vain harvoin.

– Jos mökki on, sitä pitää pystyä käyttämään, Nina sanoo.

Toinen tärkeä asia oli mökin varustelutaso. Lähtökohtana oli, että sisä-wc pitää olla, ja astianpesukonekin olisi hyvä.

– Halusimme kaikki mukavuudet, olemme sen verran kaupunkilaisia. Mökillä pitää olla kaikki valmiina, ettei tarvitse kuljettaa paikasta toiseen muuta kuin ruokaa.

Välimaille on tärkeää myös se, että mökki ei ole työleiri. Polttopuut ja muut asiat hoidetaan kyllä mutta omaan tahtiin, stressaamatta. Mökki tarjoaa tärkeää vastapainoa työlle.

– Kaupungissa asumme kerrostalossa, joten mökillä on enemmän vapautta myös meidän kahdelle koirallemme.

Kun Välimaat ensi kertaa kävivät mökkitontilla, oli talvi ja pihaa peitti hanki. Keväällä lumen alta paljastui ikävä yllätys: piha oli täynnä romua veneistä autonrenkaisiin. Romut eivät kuitenkaan saaneet Välimaita muuttamaan mieltään. 1990-luvulla rakennetusta mökistä ei löytynyt kuntotarkastuksessa muuta vikaa kuin vähän kosteutta pesuhuoneen lattiakaivon ympäriltä. Hirsirunko oli ehjä.

– Hirsirakennuksessa on paljon parempi nukkua kuin kerrostalossa, Nina sanoo.

Pesuhuoneen lattian uusimista lukuun ottamatta remonttia tehtiin vain ulkonäön vuoksi.

– Pinnat olivat kuluneet, eivätkä ne olleet makumme mukaiset. Lattiat olivat puunväriset, seinät ja katto tummat, leivinuuni ja muuri punatiiliset.

Tila muutti ilmettään paljon, kun tummat pinnat maalattiin valkoisiksi. Keittiö meni kokonaan uusiksi, ja Nina halusi siitä yläkaapittoman. Julkisivun värikin vaihtui: punainen rakennus maalattiin mustaksi.

– Näin mökki uppoaa paremmin maisemaan.

Mökin kätevä pohjaratkaisu ja taloudellinen lämmitysmuoto tuntuivat heti hyviltä. Olohuone-keittiön lisäksi mökissä on kaksi makuuhuonetta, joista toinen toimii lastenhuoneena ja muuntuu tarvittaessa vierashuoneeksi.

Iso leivinuuni jaksaa lämmittää koko tilan. Lisäksi ilmalämpöpumpulla mökki pidetään poissa ollessa 16 asteessa.

– Leivinuuni on niin tehokas, että kun se on viikonloppuna lämmitetty, ilmalämpöpumppu kytkeytyy yleensä päälle vasta keskellä viikkoa.

Tätä on tullut seurattua, sillä viikonloppujen mökkeilystä on tullut hyvin säännöllistä. Nina nauraakin, että he ovat huomanneet olevansa paitsi mökki-ihmisiä myös rytmi-ihmisiä.

– Meille on tullut tiettyjä tapoja. Aina sunnuntaisin, ennen kuin lähdemme täältä, siivoamme mökin ja menemme saunaan.

Yllättävää on ollut sekin, kuinka mökki on tuonut Ninassa esiin toisenlaisen sisustajan kuin kotona. Pelkistettyyn kerrostalokotiin verrattuna mökillä on paljon tavaraa, ja tyyli on jopa hieman romanttinen. Nina pitää vanhoista huonekaluista ja esineistä, ja pariskunta kiertää kirpputoreja myös yhdessä.

– Tykkään etsiä tavaraa, tuunata ja maalata.

Ensin on yleensä visio: Halusin esimerkiksi, että olohuoneen pöytänä olisi arkku. Sitten etsin, kunnes löysin sopivan.

Nina on tuonut maalaamalla yhtenäisyyttä, esimerkiksi suihkuttelemalla mustiksi kuistin korituolit, pöydän ja valaisimen.

Käyttöastioiksi Nina valitsi englantilaista posliinia.

– Astiastolle ei ole tiedossa nimeä. Sinisenä sitä löytyy hyvin, ja olen kerännyt koko sarjan, mutta vihreää on vaikeampi löytää.

Sen jälkeen, kun pihan romut oli raivattu, mökkipihasta haluttiin tehdä helppohoitoinen.

– Siinä on nyt nurmikkoa ja kiviä, ei työläitä kukkaistutuksia. Ympärillä on luonnonkukkia, joita kerään maljakkoon, Nina kertoo.

Pihapiirin aitta oli toiminut puuvarastona. Se sai muuttua kesäkeittiöksi, sillä Välimaat laittavat mielellään ruokaa ja kutsuvat kavereita kylään.

– Sanomme sitä saluunaksi ja olemme viettäneet siellä aikaa talvellakin. Se on kiva ja suojaisa paikka istua iltaa.

Mökillä ei ollut aiemmin ollenkaan terassia. Nina halusi heti mahdollisimman ison terassin, ja sellainen rakennettiin. Sille hankittiin lisäksi palju ja kesäporeamme.

Sauna on mökin sisällä, ja siihen on toistaiseksi vain vaihdettu lauteet. Seuraavana haaveena on hankkia pihalle saunavaunu.

Omalla mökillä olemisessa suurin ero vuokramökkiin on ollut, että saa laittaa kaiken itselleen mieluisaksi.

– Ajattelimme ostaessa, että laitetaan mökki myyntiin, jos ei tykätä. Mutta en usko, että tulemme myymään.