EU-sopimus kieltää myrkkyjen käytön vaatteiden ja muiden tekstiilien valmistusprosessissa. Monia tekstiilejä kuitenkin värjätään, silotellaan ja kyllästetään kemikaaleilla, jotka sisältävät haitalliseksi tiedettyjä aineita. Vaatteita ja muita tekstiilejä sekä kenkiä tuodaan paljon halpojen työkustannusten maista ja pitkien kuljetusmatkojen takia niissä voi olla jäämiä myös homeenestoaineista. Suurin osa sallitut pitoisuudet ylittävästä tekstiilituonnista pysähtyy rajalle. Tullilaboratoriossa seurataan erityisen tarkasti kiellettyjen yhdisteiden käyttöä ja etenkin vauvan- ja lastenvaatteiden kemikaalipitoisuuksia. Uusissa vaatteissa olevat kemikaalijäämät voivat silti jo pieninä määrinä aiheuttaa muun muassa iho- ja hengitystieoireita.
Ihoa vasten käytettävät tekstiilit kuten alusvaatteet, pyyhkeet ja lakanat sekä vauvan- ja lastenvaatteet on syytä pestä ennen ensimmäistä käyttöä. Uusia päällysvaatteita kuten bleisereitä, housuja, ulkotakkeja ja pusakoita ei tarvitse pestä, mutta tuuletus on paikallaan, jos paketista otettu vaate haisee pahalle. Vaikka vaatteesta puhalletaan tuotantovaiheessa irtopöly pois, sitä on voitu sovittaa kaupassa useampaan kertaan, jolloin siihen on tarttunut ihoeritteitä ja muuta likaa.
Uudet tekstiilit voi pestä normaalilikaisen pyykin kanssa. Voimakasväriset tekstiilit saattavat päästää ensimmäisillä pesukerroilla väriä, joten ne pestään samanväristen kanssa. Hoito-ohjemerkinnän pesulämpötilasuositusta on syytä noudattaa, sillä liian alhaisessa lämpötilassa uusista puuvillatekstiileistä voi irrota runsaasti väriä. Esimerkiksi puuvillatrikoiset raitapaidat kannattaa pestä 60 asteessa, jolloin värit eivät leviä ja myös mikrobit tuhoutuvat. Pyyhkeet puolestaan imevät vettä ja kuivaavat paremmin, kun niistä pestään pois käsittelyaineet ennen käyttöönottoa. Pikaohjelmaa voi käyttää edellyttäen, että ohjelman pesulämpötila voidaan säätää suositeltuun lämpötilaan. Jos kankaassa on jäämiä valmistusvaiheessa käytetyistä kemikaaleista, suurin osa niistä lähtee hiljalleen pois pesuissa. Eniten ongelmallisia vaatteita tulee Aasiasta, joten omilla ostopäätöksillä on vaikutusta. Jos olemme huolissamme siitä onko vaate pestävä ennen käyttöönottoa, kannattaa muistaa, että tuotteen valmistaja altistuu kemikaaleille moninkertaisesti ja myös vaatemyyjät ovat riskiryhmässä.
Eniten ongelmallisia vaatteita tulee Aasiasta, jossa myös työolosuhteet ovat kehnot. Yleisin syy tullissa hylätyksi tulemiseen ovat tekstiilien atsovärit, jotka saattavat hajota käytössä terveydelle haitallisiksi aineiksi. Tulliin jää tavaraa myös liian suurien formaldehydipitoisuuksien vuoksi. Formaldehydiä käytetään tekstiilien pintakäsittely- ja värienkiinnitysaineena ja se pitää kankaan sileänä. Homeenestoaineena käytetään usein dimetyylifumaraattia, joka aiheuttaa monille voimakkaita allergisia ärsytysreaktioita. Laittoman suuria kadmiumpitoisuuksia löytyy joskus muovista, johon tyynyt ja peitot usein pakataan.
Muotifarkkujen valmistajat suosittelevat pesemään uudet, kovasta puuvillakankaasta valmistetut farkut muutaman kuukauden käytön jälkeen, jolloin ne ovat muotoutuneet omaan vartaloon täydellisen hyvin istuviksi. Farkut suositellaan pestäväksi harvakseltaan ja mielellään käsin. Ennen pesua housut käännetään nurinpäin ja kääritään punteista aloittaen rullalle, joka auttaa säilyttämään ne tasavärisenä. Konepesussa valitaan hellävaraisesti pesevä pesuohjelma, kuten 40-asteinen hienopesu ilman linkousta. Märät farkut oiotaan ja ripustetaan vyönlenkeistä henkariin kuivumaan.
Kotivinkin asiantuntija Tarja Marjomaa
Kuvitus Markus Pyörälä
Kotivinkki 12/2014
Katso myös:
