Kidesokerilla hunnutettu unelmatorttu rapsahtaa suussa ihanasti. Kun kaakaojauheella maustettu torttupohja yhdistyy täydelliseen voikreemitäytteeseen, ei ole epäilystäkään siitä, onko torttu nimetty oikein.

Unelmatorttu on tunnettu suomalaisissa kahvipöydissä viimeistään 1950-luvulla. Suklainen suosikki vuorotteli tuolloin monien suomalaisperheiden juhlissa tavallisen, vaalean ja hillotäytteisen kääretortun kanssa. Toisinaan myös unelmatorttu sai hedelmäisen sydämen, kun sen sisään käärittiin esimerkiksi omenahilloa ja kermavaahtoa.

Herkkukäärön perinteisin täyte valmistetaan yksinkertaisista aineksista: voista ja sokerista. Maun, ja kenties näön vuoksi joukkoon lisätään tavallisesti muutama keltuainen. Näistä tavanomaisista raaka-aineista syntyy maailmanluokan herkku, jonka valmistaminen ei ole edes järin vaikeaa. Unelmatortun tekoa kannattaa aloittelijakin kokeilla.

Kääretorttujen valmistustaito on mitä ilmeisimmin rantautunut meille Ruotsista. Ruotsalaisen Jenny Åkerströmin 1930-luvulla julkaistusta Prinsessojen keittokirjasta löytyy paitsi tavallisen kääretortun, myös ranskalaisen jouluhalon ohje. Suklaan, rommin tai kahvin makuisella voikreemillä täytetyn jouluisen kääretortun ohje kehitettiin Ranskassa jo 1800-luvun puolella.

Kääretorttupohja on yksinkertaisimmillaan tavallinen sokerikakkupohja, eli valmistukseen ei tarvita muuta kuin munia, sokeria ja vehnäjauhoja. Jotta torttupohja ei repeäisi niin helposti, taikinaan on tapana lisätä myös tärkkelysjauhoja, kuten peruna- tai maissitärkkelystä. Pohja paistetaan nopeasti ja kuumassa uunissa, jotta se pysyy mahdollisimman taipuisana.

Kun teet unelmatorttua, ripottele tortun pintaan tarkoitettu kidesokeri puhtaalle leivinliinalle ja kumoa valmis torttupohja päälle. Liina imee torttupohjasta irtoavan kosteuden, eikä kidesokeri sula tortun pintaan.