Ennen ei ollut paremmin, mutta jotkut asiat olivat yksinkertaisempia kuin nykyään. Kuten joulukuusen hankkiminen. Joulupuu kaadettiin omasta metsästä tai haettiin lähitorilta, ja kaikissa kodeissa komeili samanlainen näre.

Nykyisin joulukuusen ympärillä käydään piirileikin sijaan jokavuotinen keskustelu siitä, millainen kuusi on ekologisin. Omasta metsästä haettu luonnonkuusi ei juurikaan kasvata joulunviettäjän hiilijalanjälkeä – ellei hakureissua tehdä polttomoottoriautolla satoja kilometrejä ajaen. Ekologisin joulupuu on hakkuissa ylijäänyt latvakuusi, joka muuten jäisi metsään lahoamaan.

Harvalla meistä on mahdollisuuksia kumpaankaan vaihtoehtoon. Ylivoimaisesti eniten Suomessa myydään kasvatettuja kotimaisia kuusia, joita kannetaan noin miljoonaan kotiin. Paradoksaalisesti tällä luontoystävälliseltä vaikuttavalla kuusivalinnalla on kuitenkin lannoituksen ja torjunta-aineiden vuoksi suuret kasvihuonepäästöt – ne ovat samaa luokkaa kuin Kaukoidästä rahdatulla muovikuusella kymmenen vuoden käytön jälkeen. Vaihtoehtona on myös vuokrattavia ruukkukuusia, mutta niihinkin liittyy kuljetuspäästöjä ja puille aiheutuvaa stressiä.

Vaikeaksi on mennyt! Yhtäkkiä ihanan tuoksun ja aidon tunnelman symboli on alkanut näyttäytyä olkkarin nurkassa töröttävänä jouluankeuttajana. Mutta onneksi tutkijat antavat meille joulupuiden ystäville synninpäästön. Kuusen vaikutus koko joulun ilmastokuormassa on melko pieni. Fiksu joulunviettäjä ihaileekin surutta joulukuustaan, mutta välttää ruokahävikkiä ja ostaa lahjoja maltillisesti.