Tuusulanjärven rannassa lämpiää vanhoin niksein rakennettu hirsisauna – ”Sauna on henkireikä arjen kiireessä”
Rakenna ja remontoi
Tuusulanjärven rannassa lämpiää vanhoin niksein rakennettu hirsisauna – ”Sauna on henkireikä arjen kiireessä”
Noreilan perhe suunnitteli ja rakensi reilun 30 neliön saunan Tuusulanjärven rantaan perinteikkäälle paikalle, jossa suku on saunonut jo 100 vuotta. Onneksi puurakentamisen ammattilainen tiesi, mitä tekee.
Julkaistu 7.9.2018
Meidän Mökki

Kahdeksan vuotta sitten Tuusulanjärven rannalla kävi kuhina. Saunan rakentamista oli harkittu kauan, mutta kun toimeen tartuttiin, rakennus nousi yhdessä kesässä. Työ tehtiin lähinnä omin voimin ja talkoilla. Vain hirsirungon pystytyksessä hankittiin ammattiapua.

Rakentamista oli pitkittänyt se, että samalla paikalla sijainnut entinen sauna oli satavuotias ja rakas koko suvulle. Tontille asettuneet Riikka ja Thomas Noreila totesivat sen olevan liian huonossa kunnossa korjattavaksi.

Thomas Noreila haki ideoita jugendtaloista ja Karjalan arkkitehtuurista.
Terassi on rakennettu niin, että järveltä päin katsottuna näkyy paljon kalliota mökin alta. Näin saunamökki sulautuu maisemaan. Ulkoseinien hirret on ensin tervattu ja sitten tervan pintaan on hierottu punamultapigmenttiä.
Mitäkö ajattelen saunastani? Ajattelen, että onneksi tuli tehtyä, sanoo Thomas ja nauraa päälle.

– Purkaminen oli vaikea päätös, sillä vaimonpuoleinen suku oli käyttänyt saunaa 1920-luvulta asti. Tahdoimme rakentaa tilalle mahdollisimman kauniin saunan, joka istuu arvokkaasti Tuusulanjärven kulttuurimaisemaan, Thomas kertoo.

Puurakentamisen ammattilaisena hän suunnitteli saunan ja tuvan itse.

Mielessä oli selkeä kuva siitä, millainen saunan tulee olla.

– Sen pitää ehdottomasti olla pihalla ja hirrestä. Hyvä ilmanvaihtokin olla tärkeää, Thomas luettelee.

Saunoa pitää hänen mielestään kiireettä. Ihanteellinen saunailta sisältää kolme kierrosta löylyä ja kolme kastautumista järvessä.

Thomakselle oli tärkeää, että sauna tehdään hirrestä ja että siinä on hyvä ilmanvaihto. Rakennuksessa onkin tuulettuva rossipohja.
Tuvan pönttöuunin vieressä on pieni ikkuna saunaan.

Suurehkon saunan lämmittäminen kestää kesälläkin pari tuntia, mikä ei haittaa.

– Lämmittäminen on tärkeä osa saunomista, sanoo Thomas ja sytyttää ensimmäisen pesällisen Iki-kiukaaseen.

– Tilan hengen pitää olla sellainen, että saunassa voi rauhoittua. Sen pitää olla henkireikä arjen kiireessä, hän jatkaa.

Sauna lämpenee verkkaisesti Tuusulanjärven kesäillassa. Tupa on rauhan ja luovuuden tyyssija.
Thomas teki saunaan Kalevalan säkeitä jyrsimellä.
Sukulainen toi tarpeettomiksi jääneet pöydän ja tuolit Tuusulaan.

Saunan vieressä on tupa, jossa on männystä tehdyt lankkulattia ja lautakatto. Ikkunat on maalattu perinteisellä pellavaöljymaalilla. Tupa lämpiää kunnon pönttöuunilla. Kalustus on vanhaa ja sieltä täältä kerättyä, ja tunnelma on ajaton.

– Tuvassa tulee istuttua saunomisen jälkeen. Lisäksi vetäydyn tänne välillä miettimään työjuttuja, varsinkin jos homma vaatii erityistä keskittymistä tai luovaa ajattelua.

Thomas kokee, että sauna kuvaa hänen suhdettaan rakentamiseen laajemminkin.

– Kestävä rakentaminen on yksinkertaisesti sanottuna massiivipuisen rakenteen yhdistämistä yksinkertaiseen rakennustapaan ja muihin laadukkaisiin materiaaleihin.

Hänestä on tärkeää, että saunassa kosteus tuulettuu tehokkaasti pois. Siksi rakennuksessa pitää olla rossipohja.

Thomas toivoo, että nyt rakennettu sauna seisoo terveenä Tuusulanjärven rannassa vähintään 200 vuotta. Toinenkin toive on. Kun siitä vihdoin aika jättää ja se joudutaan purkamaan, kaikki materiaali palaa kiertoon kiuasta ja tuvan pönttöuunia lukuun ottamatta.

– Tulevat polvet voivat tehdä puukuidusta vaikka paitoja. Minusta järkevintä mahdollista toimintaa on rakentaa kaikki uusiutuvista materiaaleista.

Kommentoi »