Nobel-fyysikko suositteli uutta pastankeittotapaa – testasimme kiisteltyä vinkkiä ja yllätyimme

Nobel-fyysikko suositteli uutta pastankeittotapaa – testasimme kiisteltyä vinkkiä ja yllätyimme
Italialainen Nobel-fyysikko Giorgio Parisi suositteli keittämään pastat tavalla, joka säästää energiaa. Vinkki sai huippukokit kiistelemään. Meillä kotona -sivuston tuottaja Anna Wilkman testasi konstia ja laski, voiko sillä pienentää sähkölaskua.
Julkaistu 4.1.2023

Kun luin italialaisfysiikko Giorgio Parisin ehdottamasta tavasta keittää pastaa, suhtauduin siihen epäilevästi. Nobel-palkittu tutkija jakoi vinkin Facebookissa syksyllä, ja sai maansa ruoka-ammattilaiset kohisemaan. Suomessa vinkin nostattamasta keskustelusta kertoi aiemmin Yle.

Parisin jakamassa ohjeessa pastaa keitetään ensin tavalliseen tapaan kiehuvassa vedessä 1–2 minuuttia. Sen jälkeen kaasulieden liekki säädetään mahdollisimman pienelle tai lieden levy sammutetaan kokonaan, ja pastan annetaan kypsyä loppuun kannen alla. Keittotavan tarkoituksena on tietenkin säästää energiaa.

– Kaikkein tärkeintä on aina pitää kansi päällä, lämpöä karkaa paljon haihtumisen myötä, Parisi kirjoittaa.

Mutta kypsyykö pasta näin riittävästi? Entä kuinka käy al dente -suutuntumalle? Kikan toimivuus on herättänyt näkemyksiä puolesta ja vastaan. ”Passiivista ruoanlaittoa” on kannattanut sittemmin esimerkiksi maailman suurin pastantuottaja Barilla. Barillan kampanjan keulakuvana on toiminut huippukokki Davide Oldani.

Parisin ohjeessa pastaa keitetään kiehuvassa vedessä 1–2 minuuttia. Sen jälkeen kaasulieden liekki säädetään pienelle tai lieden levy sammutetaan kokonaan.
Tuleeko pastasta täydellisen al denteä, jos levyn sammuttaa jo kahden minuutin keittämisen jälkeen?

Toiset ammattilaiset ovat olleet jyrkästi kikkaa vastaan. Michelin-kokki Antonello Colonnan mukaan pastasta tulee näin keittämällä kumimaista, ja keittiömestari Luigi Pomata väitti keittotavan johtavan ”katastrofiin”.

– Jätetään ruoanlaitto kokeille, fyysikot tehkööt kokeilunsa laboratoriossa, Pomata kommentoi.

Koska ammattilaiset eivät ole päässeet konstin toimivuudesta yksimielisyyteen, päätimme testata sitä käytännössä.

Toimiiko vinkki?

Suomessa sähköliedet ovat selvästi kaasuliesiä yleisempiä, ja muutoinkin liesissä, kattiloissa ja pastoissa on eroja. Itse käytin testissä kymmenisen vuotta vanhaa keraamista keittotasoa, 2,8 litran teräskattilaa lasikannella ja keskihintaista spagettia.

Kuumensin keittolevyn täydellä teholla. Lieteni on tuntunut jäähtyvän melko nopeasti, ja epäilinkin etukäteen lähinnä sitä, kestäisikö pastan kypsymisessä tavallista kauemmin. Siksi annoin spagettien pulputella kiehuvassa vedessä kokonaiset kaksi minuuttia, ennen kuin sammutin lieden.

Keittovesi jatkoi pulputtamista levyn sammuttamisen jälkeen niin innokkaasti, että kantta piti alkuun raottaa aika ajoin.

Levyn sammuttamiseen jälkeen jouduin – vastoin Parisin neuvoa – nostamaan kantta pari kertaa, jotta vesi ei kiehunut yli.

Kun spagetille annettu kahdeksan minuutin keittoaika tuli täyteen, maistoin pastaa. Vastoin odotuksiani se oli juuri sopivan kypsää! Niinpä valutin pastan saman tien ja annostelin sitä lautaselle.

Ihan tavalliselta spagetilta näyttää.
Lopputulos oli siis iloinen yllätys: kikka todella toimii.

Jotta voisin analysoida spagetin makua ja rakennetta mahdollisimman tarkasti, en syönyt sitä tuhdin kastikkeen kanssa. Maistelin pastaa sekä sellaisenaan että punaisen pestokastikkeen kera. Vaikka kuinka etsiskelin eroja testipastan ja tavalliseen tapaan keitetyn pastan välillä, en tunnistanut sellaisia sen enempää maussa kuin suutuntumassakaan. Lopputulos oli siis iloinen yllätys: kikka todella toimii.

Pasta-annos maistui juuri siltä kuin pitikin, vaikka eroja tavalliseen kuinka haeskeli.

Säästääkö konstilla rahaa?

Passiivisella keittämisellä voi siis tosiaan säästää energiaa ja sitä kautta pienentää päästöjä, mutta näkyykö ero sähkölaskussa? Lasketaanpa.

Testissäni pastan kokonaiskeittoaika oli kahdeksan minuuttia, josta levy oli päällä vain kaksi. Yksi valmistuskerta säästi siis sähköä kuuden minuutin keittämistä vastaavan määrän. Liesituuletin oli päällä koko kypsennysajan, joten sen käytöstä ei tullut säästöä.

Yhden lieden levyn päällä pitäminen kuluttaa keskimäärin 0,75 kilowattituntia tunnissa. Näin ollen energiaa säästyy kuudessa minuutissa noin kymmenesosa tästä eli 0,075 kilowattituntia.

Passiivisella ruoanlaittotavalla ei pääse äkkirikastumaan, mutta pienenevät energiankulutus ja päästöt näinkin.

Seuraavaksi katsotaan, mitä tämä tarkoittaa euroissa. Suomessa sähkön keskihinta oli viime vuonna korkeimmillaan eli 15,4 snt/kWh. Tällä hintatasolla yksi keittokerta säästäisi 1,155 senttiä.

Jos pastaa keittää vaikkapa kolmesti viikossa, kertyy säästöä mainitulla sähkön hinnalla noin 1,8 euroa vuodessa. Ei mikään jättimäinen säästö, mutta säästö kuitenkin.

Lähteenä myös: Vattenfall, Energiateollisuus

MAINOS - SISÄLTÖ JATKUU MAINOKSEN JÄLKEEN
Uusia ideoita kokkailuun! Tilaa inspiroivat ruokakirjat Meillä kotona -kaupoista
SISÄLTÖ JATKUU
5 kommenttia