Viherpiha

Tätä ei uskoisi parvekepuutarhaksi! Viidennen kerroksen keitaassa kasvaa puita, pensaita ja upeita lehtiperennoja


Syreeni, alppiruusu, karhunvattu... Tiina Huuskon ja Isto Riihelän vehreässä puutarhassa kasvaa vaikka mitä. Poikkeuksellisen paikasta tekee se, että se on vain 30 neliön kokoinen ja sijaitsee kerrostalon lasitetulla parvekkeella.
Kuvat Teija Tuisku

Pensasangervojen lehdet eivät ole vielä kasvaneet täyteen mittaansa helsinkiläisen kerrostalon pihalla, mutta talossa asuvien Tiina Huuskon ja Isto Riihelän parvekepuutarhassa on eletty jo pitkään täyttä kesää.

Toukokuun viimeisellä viikolla kuunliljojen ja raparperien lehdet ovat kasvaneet täyteen mittaansa, saksankurjenmiekat ja arovuokot kukkivat, mustaherukoiden marjat pullistelevat suurina tertuissaan.

Tiinan ja Iston parveke elää ympäri vuoden omassa ajassaan. Kun parvekelasien tuolla puolen oli vielä täysi talvi ja maata peitti paksu lumivaippa, Tiina napsi valokuvia kauniisti kukkivista krookuksistaan. Leutoina syksyinä parvekkeen kesä taas tuntuu jatkuvan ikuisuuden. Eräänä jouluna Isto hieraisi silmiään kurkatessaan ikkunasta parvekkeelle. Siellä kukki pelargoni.

– Alppikärhö aloittaa kukinnan joskus jo maaliskuussa, katsuroiden lehdet puhkeavat huhtikuussa. Eräs tuttavamme vertasikin, että parvekepuutarhassamme on kuin Etelä-Ruotsin ilmasto, Tiina kertoo.

Alusta asti oli selvää, että tilavalle parvekkeelle istutetaan pääosin monivuotisia kasveja ja enemmän vihreää kuin kukkivaa.
Parvekkeen oleskelupäädyssä on pieni vesiaihe, jonka pohjalla olevat kivet Tiinan isä on tuonut aikoinaan Jaltalta ja Sotshista. Sen vieressä pikkusyreeni kukkii toukokuun alusta asti.

Tiina ja Isto muuttivat asuntoonsa vuoden 2012 lopulla. Seuraavana keväänä he alkoivat rakentaa sen 14 metriä pitkästä parvekkeesta omaa kesäkeidastaan, korviketta puuttuvalle pihalle.

Alusta asti oli selvää, että tilavalle parvekkeelle istutetaan pääosin monivuotisia kasveja ja enemmän vihreää kuin kukkivaa. Kasvien valinnassa ja parvekepuutarhan muussakin suunnittelussa Tiina ja Isto saivat apua ystävänsä tyttäreltä, puutarhasuunnittelija Inka Andelinilta.

Katsurat, villiviinit ja vuorimänty olivat hänen ehdotuksiaan, mutta pian Tiina ja Isto innostuivat parvekepuutarhastaan niin paljon, että he ovat vuosien mittaan hankkineet kasveja runsaasti lisää. Alkuperäisasukkaiden lisäksi parvekepuutarhassa kasvaa nyt myös pensasmagnolia, rungollinen pikkusyreeni, kääpiöalppiruusu ’Kaino’, piippuköynnös sekä uusimpana vahvistuksena karhunvattu.

Tiina leikkaa kasvuintoisia katsuroita joka talvi. Pikkupuun termoruukun multaa peittävät kuunliljat ja komeamaksaruohot.
Parveke lasitettiin muutama vuosi sitten, mikä hankaloittaa Iston ja Tiinan mielestä kasvien menestymistä. Lämpötila nousee helposti korkeaksi, eikä ilma vaihdu. Sen myötä esimerkiksi kirvoista on tullut entistä enemmän haittaa.

Inka neuvoi Tiinaa ja Istoa hankkimaan heti alkuun myös kunnolliset ruukut. Tilavat ja kasvien juuristoa pakkasilta suojaavat termoruukut sekä ranskalaisesta verkkokaupasta tilatut BacSac-viljelysäkit olivat arvokas, mutta pariskunnan mielestä ehdottomasti kannattava satsaus. Lisäeristeeksi Tiina ja Isto kietovat isojen ruukkujen ympärille loppusyksyllä vaahtomuovisia jumppapatjoja ja hallaharsoa.

– Kevät on hieman stressaavaa, kun mietimme, koska olisi oikea aika ottaa kasvit esiin suojistaan. Sitä on vähän kuin valmiustilassa koko ajan. Kun sää lämpenee, puramme hallaharsoja ja jumppapatjoja pois. Sitten taas viilenee, ja peittelemme kasvit uudelleen, Isto kuvailee.

Elvis-sammakko on tehty ulkokäyttöön, joten se kestää meditoida parvekkeella ympäri vuoden.
Kituliaasti omassa ruukussaan kasvaneet saksankurjenmiekat alkoivat kukoistaa katsuran aluskasvina. Viereisessä termoruukussa alppikärhön seurana kasvaa taponlehteä.
Toinen parvekkeen pääty on varattu sähkögrillille ja muulle kokkailulle. Myös osa huonekasveista pääsee sinne kesäksi.
Tiina ja Isto viettävät illat mieluiten parvekkeellaan. Kastelu vaatii eniten molempien työtä, mutta Isto tykkää myös lakaista ja siivoilla.
Arovuokko on Tiinan lempikasveja. Keijukaismainen ja kestävä perenna peittää kauniisti ruukkujen multapinnan ja kukkii pari viikkoa toukokuun alussa.

Tiina tunnustaa, että hän tarkistaa päivän mittaan usein reaaliaikaisia säätietoja ja miettii huolestuneena, kuinka parvekkeen kasvit kotona pärjäävät. Hänen muistissaan kummittelee yhä parvekkeella kasvaneen pilariomenapuun surullinen kohtalo. Kapeakasvuinen pikkupuu oli juuri avannut kukkansa, kun tuli pakkasyö. Suojaamaton puu kuoli pystyyn yhdessä yössä.

Tiina ja Isto alkavat varovasti kastella ruukkuja, kun näyttää siltä, että kasvit heräilevät parvekkeen lyhyen talven jälkeen uuteen kasvuun. Kastelua riittääkin sitten koko kesän ajan. Pari on yksimielinen siitä, että se vie ehdottomasti eniten aikaa parvekkeen hoidossa.

– Vettä voi helteellä kulua päivässä sata litraa. Parveke vaatii myös yllättävän paljon siivousta. Kaikki varisseet lehdet ja kukat jäävät näkyviin lattioille ja muille tasoille, kun tavallisessa puutarhassa suuri osa niistä katoaisi pian näkyvistä nurmikon tai aluskasvillisuuden joukkoon.

Kookkaiksi kasvaneiden ruukkukasvien multaa on mahdotonta vaihtaa kokonaan, joten Tiina ja Isto parantavat kasvualustoja muilla keinoilla. He lannoittavat kaikkia ruukkuja säännöllisesti. Keväällä he myös lisäävät ruukkujen pinnalle tuoretta ravinteikasta multaa ja sekoittavat sen joukkoon kevytsoraa. Se auttaa säilyttämään mullan kuohkeana.

Heillä ei ole autoa, mutta ostosmatkat läheiseen puutarhamyymälään sujuvat hyvin omien kottikärryjen kanssa.

– Kottikärryt mahtuvat hissiin ja ovista sisään, joten saamme kuljetettua taimet ja multapussit niillä näppärästi suoraan parvekkeelle.

Kottikärryt ovat tarpeen, sillä pariskunnalla ei ole autoa. Onneksi puutarhamyymälä sijaitsee lähes naapurissa.
Tiina ja Isto hankkivat heti alkuun kasveille tilavat, juuristoa pakkasilta suojaavat termoruukut sekä ranskalaisesta verkkokaupasta tilatut BacSac-viljelysäkit.
Julkaistu: 31.7.2019