Kotivinkki

Tiinan hyppysissä muovautuu veikeitä eläinpatsaita – ”Jos sukugeenit pitävät paikkaansa, en ole lopettamassa viiteenkymmeneen vuoteen”

Tiinan hyppysissä muovautuu veikeitä eläinpatsaita – ”Jos sukugeenit pitävät paikkaansa, en ole lopettamassa viiteenkymmeneen vuoteen”
Kipsitaiteilija Tiina Hallalahti on tehnyt satoja mielikuvituksellisia eläinpatsaita. Joskus hän käyttää töiden mallina myös omia koiriaan.

”Saatan alkaa tehdä söpöä tyttöpupua, mutta sitten siitä alkaakin muodostua monsterijänis. Aiheet patsailleni tulevat ihan mielikuvituksestani ja muotoutuvat tekemisen varrella milloin miksikin. Yleensä teen patsaita ilman mallia, mutta joskus olen tehnyt myös ystävilleni lahjaksi näköispatsaita heidän lemmikeistään. Yhteensä olen tehnyt näitä satoja erilaisia.

Ensimmäiset patsaat muovasin paperimassasta jo lapsena seitsemän- tai kahdeksanvuotiaana. Nykyisin käytän materiaalina pääasiassa mikrosementtiä, jota voi hioa, kun se on kuivunut. Pihalle teen lisäksi betonitöitä, jotka kestävät sadetta.

Tiinan koirat ovat toimineet monien patsaiden esikuvina. Hänellä on seitsemän koiraa. Hän tekee esittäviä patsaita myös ystäviensä lemmikeistä.
Patsaita voi tehdä myös paperimassasta, jota on helppo valmistaa vessapaperista, maissijauhoista, vedestä ja tapettiliisteristä. ”Kun massa on koostumukseltaan pullataikinamaista, se on sopivaa.”
Tiina haalii jatkuvasti talteen erilaista askartelumateriaalia, kuten puunkappaleita, tikkuja, rautalankaa ja nappeja. Nukenvaatteet saavat uuden elämän eläinhahmojen päällä.

Patsaiden pohjana voi käyttää mitä vain, esimerkiksi rautalankakehikkoa tai koivuhalkoa, jonka päälle mikrosementti levitetään. Harrastukseni takia opettelin hitsaamaan, koska metallista tehdyt rungot kestävät paljon paremmin kuin rautalangasta väännetyt.

Eräs tuttuni oli heittämässä kaatopaikalle neljän sadan nuken kokoelmaa, jonka pelastin, ja olen käyttänyt myös nukkeja patsaitteni pohjana. Hamstraan materiaalia töihini myös rakennustyömaalta.

Patsaiden materiaali pääasiassa on Pavicem-mikrosementtiä. Pohjana voi olla rautalankaa, mytättyä sanomalehteä, nukke tai vaikka koivuhalko.
Tiina saa veistoksiinsa inspiraatiota omista lemmikeistään. Hänellä on kotonaan paitsi kissoja ja koiria, myös hevonen ja minipossu.
Patsaiden yksityiskohtia, kuten neniä, Tiina muovailee Fimo-massasta, ja värit hän maalaa kuivuneeseen mikrosementtiin akryylimaalilla.

Olen rakennusalan yrittäjä, ja luova tekeminen on hyvää vastapainoa työlle. Siihen ei tarvita aivoja, ja käsillä tekeminen on jopa meditatiivista. Joskus saattaa mennä kuukausikin, etten askartele, mutta silloin yleensä maalaan tai teen muuta käsillä.

Erikoisin teokseni on varmaan koiran pää, johon tein kipsivedoksen vanhasta bulldogistani. Vanha Hilma-mummo jaksoi kiltisti odottaa puoli tuntia paikallaan, kun kipsimassa kuivui päässä.

Minulla on jatkuva luomisen tarve.
Tiina Hallalahden eläinhahmoiset patsaat keräävät kommentteja somen askarteluryhmissä. ”Ensimmäinen reaktio on yleensä huvittunut hörähdys,” Tiina kertoo.
Hammaskeiju vie yöllä lasten irronneita hampaita ja laittaa ne itselleen, koska hänellä ei ole tarpeeksi omia. Hammaslääkärien käyttämät mallihampaatkin pääsevät Tiinan tekemien patsaiden suuhun. Silmät Tiina tulostaa paperille, kiinnittää ja liimaa päälle ympyränmuotoisen kuperan lasin.
Taustalla on kipsivedos, jonka Tiina teki vanhan bulldogginsa päätä mallina käyttäen.

Patsaitani on ollut kerran esillä joensuulaisella kotieläinpihalla. Asumme vanhassa kyläkoulussa ja haaveeni on, että saisimme ensi kesäksi rakennettua jumppasaliin vintagehenkisen kesäkahvilan, johon voisin laittaa myös näyttelyn pystyyn.

Minulla on jatkuva luomisen tarve, kuten muillakin perheenjäsenilläni. Kolmevuotias Hilla-tyttäreni on usein askartelemassa patsaita kanssani. Luulen, että käsillä tekemisen tarpeeni on peräisin mummoltani. Hän vielä 90-vuotiaana neuloi ja virkkasi koko ajan jotain. Jos sukugeenit pitävät paikkaansa, en ole tätä hommaa lopettamassa viiteenkymmeneen vuoteen.”

Tiina saa töihinsä inspiraatiota myös minipossustaan.
Julkaistu: 19.5.2020
1 kommentti