Moni mieltää voileipäkakun tekemisen isoksi hommaksi – todellisuudessa asia on päinvastoin!

Harmittelin taannoin, että voileipäkakkuja saa niin harvoin. Ehkä kerran vuodessa tai kaksi, jos hyvin käy. Pari vuotta sitten päätin, että teen joka kevät voileipäkakun mökkikauden alkajaisiksi. Olisipahan ainakin yksi varma hetki, kun saisin voileipäkakkua.

Mökkikakun täytteet voivat vaihdella muutoin, mutta kalaa pitää olla, saaristossa kun mökkeilemme. Viime vuonna tein kakun vuokaan, sillä siinä se oli helppo kiikuttaa veneellä saareen. Perillä sipaisin rasiaan pakatun kuorrutteen ja hieman koristeita pintaan. Kakku kauhottiin vuoasta ilman kikkailua ja ylimääräistä tiskiä. Skumppa kupli lasissa ja fiilis oli juhlava, vaikka päällä oli tavalliset mökkilökärit.

Voileipäkakkukulttuuri on rantautunut meille Ruotsista 1950-luvulla. Ennen sitä juhlapöydässä oli tarjolla voileipiä. Kakkuversiota kehuttiin helpommaksi kuin yksittäisiä leipiä, koska sen pystyi valmistamaan jo edeltävänä päivänä. Ruotsalaiset kasasivat ensimmäiset voileipäkakkunsa samoista aineksista, joista kokosivat voileipäpöytänsä. Edelleen monessa reseptissä on ihan tavallisia leivänpäällisiä, kuten juustoa, kalaa, kinkkua ja kasviksia.

Moni mieltää voileipäkakun tekemisen isoksi hommaksi, mutta väitän, että asia on päinvastoin. Voileipäkakku on suorastaan nerokas konsepti! Aikaa säästyy, kun ei tarvitse nyhrätä yksittäisten leipien kanssa. Myös säilyttäminen ja tarjoileminen on vaivattomampaa.

Voileipäkakun tekotapoja on yllin kyllin. Pinoa vuokaan, kääri rullalle tai tee jättikakku pellille. Tai jos haluat päästä superhelpolla, kuten minä, tarjoa kakku suoraan uunivuoasta.

Tiina Valkonen on Maku-lehden toimituspäällikkö.

Uunivuokaan voi kasata minkä vaan kakun, mutta skagen-voileipäkakun ohje on mitoitettu juuri sopivaksi 20 × 30-senttiseen vuokaan. Nappaa skagen-voileipäkakun resepti tästä!