Pääsiäiseen sisältyy ajatus uudesta elämästä: hedelmällisyys, syntyminen ja jälleensyntyminen. Uuden elämän symboliksi on muodostunut pääsiäismuna.

Kansaneepoksissa munilla on ollut suuri merkitys. Esimerkiksi kalevalainen maailmansyntyruno kertoo sotkan munasta, joka särkyy vierähtäessään veteen saaresta tai Väinämöisen polvelta. Munan osista syntyvät maaemä, taivas, aurinko ja muut taivaankappaleet.

Kristillisessä perinteessä munasta kuoriutunut tipu symboloi haudasta nousevaa Kristusta, munankuori tyhjää hautaa.

Pääsiäisen aloittaa hiljainen viikko, jonka viikonpäiville kansa on keksinyt hauskoja nimiä. Kiirastorstain nimitys tulee ruotsin kielen sanasta skärä, puhdistaa. Raamatussa Jeesus söi tuolloin viimeisen ateriansa ja pesi opetuslastensa jalat. Kansankertomuksissa kiira oli paha olento, joka piti ajaa pois.

Lankalauantaina pestiin ja värjättiin talven aikana kehrätyt langat. Sukkasunnuntai viittaa hissuksiin olemiseen tai päinvastoin siihen, että ollaan lopulta riehakkaita.

Pääsiäinen on eri vuosina eri aikaan. Jotta pääsiäisen ajankohdan voi laskea, täytyy tuntea sekä kuun vaiheet että sunnuntaipäivien sijoittuminen kyseisenä vuonna. Tässä muistisääntö: pääsiäispäivä on ensimmäinen sunnuntai kevätpäiväntasauksen jälkeisen ensimmäisen täysikuun jälkeen.

Pääsiäisen kukat ovat usein niitä, jotka putkahtavat maasta esiin ensimmäisinä. Värejä ovat erityisesti viattomuutta henkivä valkoinen ja kirkkaan keltainen.

Katolisissa maissa valkoinen lilja on pääsiäisenä tyypillinen alttarikukka. Se edustaa toivoa ja rakkautta, joskus pyhyyttä ja puhtautta ja Jeesuksen ylösnousemusta.

Narsissit ovat suosituimpia pääsiäiskukkia. Nekin kuvastavat pääsiäisen ilosanomaa, uudelleen syntymistä ja ikuista elämää. Narsissikimppu kertoo myös uskollisesta rakkaudesta. Nimi viittaa kreikkalaiseen taruun, jossa Narkissos-niminen nuorukainen rakastui omaan kuvaansa.

Tulppaanit eivät ole erityisesti pääsiäiskukkia, mutta niihinkin yhdistetään uusi elämä, jota kevät edustaa.

Pajunkissat koristavat Venäjällä, Englannissa ja Suomessa palmusunnuntaita. Muualla ne ovat harvinaisempia, sillä niitä ei välttämättä ole tarjolla pääsiäisenä.

Maailmalla suosituin pääsiäishahmo on pupu, joka kantaa lapsille pääsiäisenä suklaamunia. Nopeasti lisääntyvä jänis symboloi hedelmällisyyttä, kevättä ja uutta elämää, samoin kuin kanat ja tiput. Anglosaksisissa pakanauskonnoissa palvottiin kevään jumalatarta Eastrea. Sen uskottiin tulevan pääsiäisen aikaan maan päälle jäniksen muodossa ja munivan värillisiä munia.

Punaposkisiin noitiin voi törmätä virpomavitsat kädessään, kun pienet noidat kiertävät ovelta ovelle herkkujen toivossa. Noitaperinne tulee Pohjanmaalta. Siellä sytytettiin muinoin tulet, jotta noidat eivät tulisi kiusaamaan kotieläimiä navettaan. Uskottiin, että noidat iskevät pääsiäisen pyhinä, jolloin Jeesus oli haudassaan.

Kevään juhlaan liittyy monia herkkuja, sillä pääsiäisenä paasto loppuu ja kaikki ruoat ovat taas sallittuja.

Mämmiä valmistettiin Suomessa jo katolisena aikana 1200-luvulla. Se oli jo silloin perinteinen pitkäperjantain ruoka Länsi-Suomessa. 1700-luvulla mämmiä syötiin leivän päälle levitettynä. 1900-luvulla muukin Suomi pääsi mämmin makuun. Immellyttämällä valmistettu herkku muistuttaa Kristuksesta leipänä, jota ei ole hapatettu. Pahan vertauskuvana hapan ei kelpaa pyhälle aterialle.

Moni muukin perinne on lähtöisin jo katoliselta ajalta. Koska paaston aikana ei käytetty munia ja maitoa, niitä kertyi varastoihin. Maito hapatettiin, jotta se saatiin säilymään. Tunnetuin rahkaherkku on pasha, joka on lähtöisin Venäjältä. Usein pashaa koristavat muinaiskirkkoslaavin kirjaimet XB, eli lyhenne sanoista Khristos voskrese, Kristus on ylösnoussut. Samat kirjaimet tehdään myös kulitsaan, makeaan, venäläiseen leipään. Kreikassa on tapana valmistaa pashan sijaan pääsiäisjuusto.

Lammas on alkujaan juutalainen perinne, joka kuuluu Egyptistä lähdön muistojuhlaan. Kristityt saivat lampaalle uuden merkityksen Jeesuksesta, "Jumalan karitsasta". Myös ikivanhoja välipaloja pretzeleitä tehtiin muinoin pääsiäiseksi. Rinkelin muoto tulee rukoilevan lapsen käsistä.

Yhdysvalloissa etsitään perinteisesti munia. Lapset odottavat, että pääsiäispupu käy piilottamassa suklaamunia puutarhaan. Saksalaiset siirtolaiset veivät perinteen maahan 1600-luvulla. Pääsiäinen on Yhdysvalloissa toiseksi suurin karkinsyöntipyhä Halloweenin jälkeen.

Italiassa pääsiäismaanantai on "virallinen" piknik-kauden avauspäivä.

Ranskassa Hauxissa tehdään pääsiäismaanantaina valtava munakas. Tarinan mukaan Napoleon söi kylässä munakkaan ja piti siitä niin paljon, että pyysi kyläläisiltä munia. Niistä tehtiin seuraavana päivänä suuri omeletti myös Napoleonin armeijalle.

Espanjassa katoliset järjestävät dramaattisia kulkueita, joissa kannetaan kirkoista kaduille pyhäinkuvia. Niitä saattavat rumpujen päristessä pitkiin kaapuihin pukeutuneet huppupäiset ”nasaretilaiset”.

Puolassa pojat antavat tytöille vesipesuja ja osoittavat siten kiinnostuksensa. Vanhan uskomuksen mukaan kastuminen tuo naimaonnea.

Norjassa juhlitaan nenä kiinni kirjassa. Kustantajat julkaisevat joka kevät pääsiäisdekkareita.

Lähteet: ruokatieto.fi, evl.fi, historianet.fi, Helsingin kaupunginkirjaston nettisivut, kaleva.fi, oppiminen.yle.fi/juhlapaivat/paasiainen, finland.fi, ortodoksi.net, womansday.com