MIKÄ? Kylmä, raikas maito on monen suomalaisen suosikkiruokajuoma. Maidon kulutus oli huipussaan vuoden 1950 tienoilla, jolloin joimme maitoa 350 litraa vuodessa per nenä, siis lähes litran päivässä. Nykyään maitoa litkitään 129 litraa päivässä. Iso osa kulkee vatsaan jogurtteina, juustoina ja jäätelönä. Maito tekee puurosta ja kalakeitosta täyteläistä ja on paras pannarin ja pullataikinan pohja.  

Vastalypsetty raakamaito sisältää runsaasti proteiineja (3,2–4 prosenttia) ja rasvaa (4,3 prosenttia). Maito on myös merkittävä kalsiumin ja D-vitamiinin lähde. Meijerissä maito pastöroidaan ja homogenoidaan, ja sen rasvaprosentti säädetään kohdilleen.  

MISTÄ? Me juomme ja käytämme pääasiassa suomalaisten lehmien maitoa, mutta myös monien muiden nisäkkäiden, kuten poron, vuohen, lampaan tai vesipuhvelin maito sopii ihmisravinnoksi. Suomen lypsävimmät lehmät löytyvät Pohjanmaalta.  

MILLOIN? Maito ei ole sesonkituote, vaan jokapäiväinen jääkaappiasukki. Kokonaiskulutus tosin notkahtaa kesällä, kun nuoret maidonjuojat ovat lomilla.

Maitoa on käytetty myös hoivaamiseen. Mummo nujersi flunssan sipulimaidolla, ja lasi lämmintä maitoa saatteli lempeästi nukkumaan. Jotkut saavat univaikeuksiinsa helpotusta yömaidosta. Siis maidosta, joka on lypsetty aamuyön hämärissä. Silloin maidossa on tavallista enemmän melatoniinia eli pimeähormonia. Se vaikuttaa unettavasti, tosin yksilöllisesti. Maidon melatoniinimäärät ovat vähäisiä verrattuna melatoniinitabletteihin, eikä yömaidon tehoa ole vahvistettu.

MITEN? Kiehuva maito kuohuu helposti yli laidan tai palaa pohjaan. Rasvaton maito kärähtää helpommin kuin rasvaisempi maito. Valitse lasagnen valkokastikkeeseen täysmaitoa. Rasvatonkin käy, mutta käytä pinnoitettua kattilaa ja sipaise pohjaan voita tai öljyä.  

Maito juoksettuu helposti kokkareiseksi, kun siihen lisätään jotain hapanta. Näin käy varmasti, jos maito on lisäksi lämmintä. Juustonvalmistuksessa juoksettuminen on toivottua, kastiketta keitettäessä ei. Juoksettumisen voi estää, kun suurustaa maitoruoan ensin ja lisää sitten happamat aineet, kuten tomaattimurskan, viinin tai sinapin.

Vähälaktoosinen maito saattaa punastua pitkään haudutettaessa – ilmiö ei vaikuta makuun. Tummumista voi estää kuumentaessa, kun alentaa keittolevyn lämpöä pykälällä ja uunin lämpötilaa 25 asteella.  

MAKUPARIT Maito tasoittaa vastakkaisia makuja. Mieti vaikkapa maitokahvia. Raikas ja hieman makea maito tuo vahvasta, tummasta ja karvaasta kahvista parhaat puolet esiin.  

Maidon mukana voi matkata myös lapsuuden suloisiin makumuistoihin. Onko parempaa paria kanelin ja kardemumman makuiselle korvapuustille tai juuri metsästä kerätyille kesän ensimmäisille mustikoille kuin kylmä maito?

Tiesitkö?

Maitotölkin parasta ennen -merkinnästä voi kiittää gangsteripomo Al Caponea. Hän lahjoitti 1930-luvun laman aikana Yhdysvaltojen kouluille miljoona dollaria maidon hankintaan sillä ehdolla, että siihen merkitään viimeinen käyttöpäivä. Gangsteripomo oli joutunut lapsena juomaan hapanta maitoa ja inhosi makua syvästi.

Kokeile 

Täysmaidosta ja suklaasta syntyy herkkukaakao. Kiehauta 2 dl maitoa pinnoitetussa kattilassa, paloittele joukkoon 5–6 palaa (noin 35 g) taloussuklaata ja siirrä kattila sivuun. Sekoittele miedolla lämmöllä, kunnes suklaa on liuennut. Mausta chiliripauksella, pikakahvijauheella, kinuskikastikkeella tai kanelilla ja kardemummalla. Kuumenna tarvittaessa vielä ennen nauttimista.