Jos kysytään asiantuntijalta, niin ihan kaikkien. Testamentti pitäisi nähdä asiakirjana, joka tehdään automaattisesti, ja tekemättä jättäminen olisi tarkoin suunniteltu poikkeus.

– Minulla on tapana sanoa, että vaikka testamentti tehdään kuoleman varalle, se on ennen kaikkea lahja jälkipolville, sanoo asianajaja, varatuomari Piia Jeremejeff Asianajotoimisto Legistumista.

Testamentissa määrätään siitä, mitä omaisuutta haluaa menevän ja kenelle. Lähtökohtaisesti rintaperillisillä, eli lapsilla tai lapsenlapsilla, on oikeus lakiosaan, vaikka vainaja olisi tehnyt testamentin. Lakiosa on puolet rintaperillisille tulevasta perintöosasta. Puolesta omaisuudesta voi siis määrätä testamentilla.

Laki toisin sanoen ottaa hyvin huomioon lapset, mutta testamentti on ainoa tapa huolehtia, että myös puoliso perii jotain. Puoliso ei ilman testamenttia peri mitään, jos pariskunnalla on lapsia. Jos perittävältä ei jäänyt lapsia, hänet perii aviopuoliso. Avopuoliso ei peri tällöinkään, joten avopuolisoiden on tehtävä testamentti, jos he haluavat puolison perivän.

Perintökaari ottaa huomioon lähinnä ydinperheet, joten testamentti kannattaa tehdä varsinkin, jos elää uusperheessä tai ei ole naimisissa puolisonsa kanssa. Jos läheisiä ei juurikaan ole, testamentilla voi huolehtia, että omaisuus menee valtion sijaan vaikka kummilapselle tai jollekin järjestölle.

Testamentilla voi myös tehdä rintaperillisen perinnöttömäksi, jos siihen on lain mukaiset edellytykset, kuten että perillinen on tahallisella rikoksella loukannut perittävää.

Laki ja monimuotoiset perheet eivät enää kohtaa kunnolla. Perintökaari on tehty hyvin perinteistä, yksiselitteistä ydin­perhettä ajatellen.

– Perintöoikeus on hyvin vanhaa ja sitä pitäisi uudistaa. Se ei enää toimi järkevällä tavalla yhteiskunnassamme. Tämän vuoden alussa perintöverotukseen tuli kevennyksiä, mutta se ei riitä. Tarvitsisimme myös perintökaareen liittyvää uudistusta, jotta laki tunnistaisi paremmin nykypäivän perheiden rakenteet, Jeremejeff sanoo.

Testamentin avulla voi säästää jälkipolvensa riidoilta. Testamentissa voi lukea selkeästi, mikä osuus tai tavara kuuluu kenellekin. Vaikka nyt tuntuisi, että suku on sopuisa, Jeremejeff tietää, että perinnönjako tuo ihmisistä esiin uusia puolia. Raha tuppaa tekemään ahneeksi.

– Pienistäkin asioista, kuten soppakulhoista ja Oiva Toikan linnuista, voi tulla periaatteellisia riitoja, Jeremejeff sanoo.

Testamenttiin voi kirjata, minkä esineen haluaa jättää kenellekin, ja vaikka laittaa kuvia liitteeksi. Siten paitsi varmistaa, että tavarat menevät oikeille henkilöille, myös sen, että suku ei riitaannu.

– Monet ajattelevat, että eihän riitely ole enää minun ongelmani, kun olen jo kuopattu. Mutta haluaako kukaan, että lapset riitelevät keskenään?

Testamentti on keino varmistua siitä, että omaisuus pysyy suvussa. Testamentissa usein määrätään siitä, että perinnön saajan aviopuolisolla ei ole avio-oikeutta testamentilla saatuun omaisuuteen. Jos siis omistat suvussa kulkeneen mummonmökin, voit testamentilla varmistaa, ettei mökki päädy vaikkapa avioerotilanteessa lapsesi puolison sukuun.

Testamentin laatiminen on myös verosuunnittelua. Naimisissa olevan parin voi olla järkevää tehdä hallintaoikeustestamentti, joka takaa käyttö- ja hallintaoikeuden ensiksi kuolleen omaisuuteen. Leski ei maksa hallitsemastaan omaisuudesta perintöveroa, vaan lapset. Lapsille maksettavaksi tulevan perintöveron määrä on kuitenkin pienempi lesken hallintaoikeudesta johtuen.

Asiakirja on suositeltavaa laadituttaa asiantuntijalla, vaikka toki sen voi tehdä myös itse. Asiantuntijan käyttäminen on järkevää, sillä testamentti on määrämuotoinen asiakirja, jolle on asetettu tiukat lain mukaiset edellytykset. Vain silloin se on voimassaoleva ja pätevä. Jos jokin muotoseikka ei täyty, voi käydä niin, että tuomioistuin julistaa testamentin pätemättömäksi.

– Yleisimpiin muotovirheisiin kuuluu, että todistajat ovatkin olleet esteellisiä eli esimerkiksi sukulaisia. Todistajiksi voi pyytää vaikka naapureita, ystäviä tai työkavereita.

EU-lainsäädännön takia on tullut uudistuksia. Testamentissa on tärkeää mainita, että testamenttiin ja perintöoikeuteen sovelletaan kaikissa tilanteissa Suomen lainsäädäntöä. Toisessa EU-maassa asuvan suomalaisen jäämistö jaetaan nimittäin asuinmaan lainsäädännön mukaan. Jos siis aiot viettää eläkepäiviäsi Espanjassa, lainvalinta on erittäin tärkeä huomioida jo testamentissa. Muussa tapauksessa voi käydä niin, että perintöoikeuteen sovelletaankin Espanjan lainsäädäntöä.

Paras paikka on pankin tallelokero tai avoin säilytys, jota myös jotkut pankit tarjoavat. Jos testamenttia säilyttää kotona, se kannattaa laittaa muiden tärkeiden papereiden sekaan kirjekuoreen suljettuna. Päälle kannattaa kirjoittaa, että kuori sisältää testamentin.

Vaikkei omistaisi kiinteistöjä tai maata, kotoa voi löytyä tärkeitä esineitä. Oletko ehkä miettinyt, että tuon kitaran haluaisin antaa kummipojalle? Tai että tytär on ihastellut kaunista Mariskooli-kokoelmaasi? Pienikin omaisuus kannattaa testamentata ja oma tahto kirjata paperille.

Testamenttia voi ja kannattaakin tarvittaessa muuttaa. Elämäntilanteet muuttuvat, joten välillä kannattaa tarkistaa, onko asiakirja ajan tasalla. Siksi ei myöskään kannata siirtää testamentin tekemistä nyt siinä ajatuksessa, että elämäntilanteet kuitenkin muuttuvat.

Piia Jeremeffin mukaan testamentteja tehdään edelleen liian vähän, vaikka asiasta puhuminen on yleistynyt. Hän on huomannut, että monella suomalaisella on ”enhän minä kuole koskaan” -mentaliteetti. En minä, nuori ihminen, aio vielä huomenna kuolla!

– Minulta lähti kerran toimistolta asiakas, joka meinasi jäädä heti toimiston kulmalla auton alle. Ikinä ei voi tietää, mitä tapahtuu.

Jeremejeffin mielestä kuolema on muutenkin yhteiskunnassamme tabu, josta ei juurikaan puhuta. Siihen varautuminen pelottaa. Taustalla voi myös olla uskonto: kuolema on pyhä asia, eikä samassa yhteydessä haluta ajatella omaisuuspuolta.

Joku saattaa pelätä, että testamentti aiheuttaa sukuriitoja, kun toinen saa enemmän kuin toinen tai kun testamentin saaja ei kuulu sukuun. Jeremejeff muistuttaa, ettei testamentin sisällöstä tarvitse kertoa kenellekään.

Omaisuutta voi testamentata myös järjestölle. Hyvä testamentti -kampanja haluaa edistää testamenttikulttuuria Suomessa ja muistuttaa, että järjestölle tehdyllä testamentilla voi tukea itselle tärkeitä asioita. Perinnöt ovat merkittävä tuki monelle järjestölle.

Esimerkiksi Ruotsissa testamenttaaminen on paljon yleisempää. Suomessa on vielä aika harvoin testamentattu omaisuutta hyväntekeväisyyteen, mutta se on selvästi lisääntynyt viime vuosina.

Joka vuosi yhä useampi suomalainen kuolee ilman lähi­omaisia, ja esimerkiksi vuonna 2015 perillisittä kuolleiden jäämistöjen arvo oli noin 40 miljoonaa euroa. Summa on edellisvuoteen verrattuna lähes kaksinkertainen, sillä suomalaiset ovat yhä varakkaampia. Järjestölle tehtyyn testamenttiin voi sisällyttää pyynnön hautajaisten järjestämisestä.

Lisätietoa: hyvatestamentti.fi