Meidän Mökki

Tarja Halosen mökki

Presidentti Tarja Halonen harrastaa pienellä mökillään Marjaniemessä puutarhanhoitoa. Lue Meidän Mökin haastattelu!
Teksti Soili Ukkola
Kuvat Kari Kaipainen
Mainos


Presidentti Tarja Halonen harrastaa pienellä mökillään Marjaniemessä puutarhanhoitoa. Hän uhkaa matkaavansa sinne metrolla vielä 20 vuoden päästä.

Presidentinlinnan juhlavassa ilmapiirissä voi aistia kevään odotuksen – ja melkein kuulla lapion ja talikon iskut maahan ja kompostiin.

Presidentti Tarja Halonen pitää puutarhanhoidosta. Virkakiireet rajoittavat hänen vapaa-aikaansa ja mahdollisuuksiaan piipahtaa siirtolapuutarhapalstalla Helsingin Marjaniemessä ja suvulta perityllä mökillä Karjalohjalla, mutta joskus on pakko ennättää pihahommiin. Muuten viherrys villiintyy.

– Meillä mökkeily on pihanlaittoa, rakennusten korjailua ja aidan maalausta, ihan peruspuuhaa. Se puuttuu, että voitaisiin istua jakkaralla ja odottaa, milloin tulee seuraava rikkaruoho. Aina on jokin paikka rempallaan. Usein kevättalven haaveet ovat isompia kuin kesällä toteutuu, hän sanoo.

Kuulostaa tutulta, ja lohdulliselta. Korkean tason mökkeilijä painii samoissa ongelmissa kuin kuka tahansa. Ajanpuute rassaa, hinkua on.

– Marjaniemessä on 33. kesä edessä. Hankin paikan jo ennen miestä, lasta ja kansanedustajakautta. Innostuin äkisti, kun tuttu juristi halusi luopua siirtolapuutarhamökistään. Viljelyihin ei ollut mitään perinteitä, olen kotoisin Helsingin Kalliosta, Tarja Halonen kertoo.

– Aktiivinen, kiireinen ihminen pystyi palsta-alueella viettämään kesää vähälläkin vapaa-ajalla. Ensin kuljin matkan bussilla mutta aika lyheni huomattavasti, kun metro alkoi liikennöidä. Reissuun meni kotoa vain vähän toistakymmentä minuuttia.

Siirtolapuutarha on viljelijöilleen kiinteä yhteisö.

– Alkuun naapurit neuvovat pyytämättäkin, mitä pitää tehdä, ja pikkuisena kontrollina yhdistyksen edustajat tarkistavat, onko pensasaita leikattu oikeankorkuiseksi. Tyttärelle paikka merkitsi leikkimistä ja kastematoja, äidille puuhaa koko ajan, jotta piha pysyi säällisessä kunnossa. Ystävät ja tuttavat tulivat mielellään mukaan, Tarja Halonen lisää.

Kahden kuukauden kesälinna

Presidentti asuu Mäntyniemessä Helsingin Meilahdessa ja noin kaksi kuukautta kesävirka-asunnossa Kultarannassa Naantalin Luonnonmaalla.

Villa Kultaranta on suurliikemies Alfred Kordelinin vuosina 1913–16 rakennuttama graniittilinna, jonka suunnitteli kuulu kansallisromantiikan tyylin arkkitehti Lars Sonck. Rakennusta laajennettiin vuonna 1929, ja nyt siinä on 19 huonetta. Ympärillä ovat vajaan 60 hehtaarin alueelle levittäytyvät muotopuutarha, kasvihuoneita ja viljelyksiä sisältävä hyötytarha sekä metsäpuutarha, jonka sanotaan mäntyineen ja kallioineen henkivän saaristotunnelmia.

Puutarhaneuvos Matti Tuominen on vuodesta 1991 vastannut Kultarannan puistosta, jonka alun perin suunnittelivat Helsingin kaupunginpuutarhuri Svante Olsson ja hänen poikansa Paul Olsson. Hieno alue on kävijöiden mieleen. Istutukset ja esimerkiksi viherhuoneiden kasvit kiinnostavat myös Tarja Halosta, mutta hän ei halua sekaantua alan ammattilaisten puuhiin.

– Sama, jos pikkutyttö menisi hiekkalapion kanssa rakennustyömaalle. Olen reilussa kymmenessä vuodessa tehnyt muutamia ehdotuksia kukkaistutuksista ja osallistunut kiinteistöjen uudistuksiin, siinä se. Yhteistyö sujuu, ja toki kyselen talvellakin, miten kasvit pärjäävät pakkasilla.

Koko ajan esillä

Kultarannan kesäkausi on presidentin työelämässä hyvin sosiaalista aikaa. Siellä käy hallitus, ja sinne saapuvat valtiovieraat, Halosen aikana muun muassa Vladimir Putin, Dmitri Medvedev, Kofi Annan ja monet muut mahtihenkilöt.

– Eniten Kultarannassa kai mökkimielikuvaa vastaa Urho Kekkosen lahjaksi saama rantasauna, jossa on tavallinen ja savusauna. Se voisi olla varakkaan perheen 40 vuotta sitten teettämä rantahuvila, tosin ei kävijöiltään ihan tavallinen. Työtempoltaan kesä poikkeaa talvesta sikäli, että illasta jää useammin vapaata eikä vieraitakaan aina ole. Silloin voin istua saunalla, lukea, piirtää tai tehdä vaikka savitöitä, Tarja Halonen toteaa.

Hän sanoo, että asuinpaikkana Mäntyniemi on rauhallinen, Kultaranta paljon julkisempi. Kesäasunnon puistoalueella vierailee vuosittain noin 20 000 kävijää järjestetyillä kiertueilla tai yksittäin. Vain maanantaisin se on suljettu yleisöltä.

Yksityisyyttä presidentillä on rajoitetusti, kun lähistöllä pyörii turisteja kameroineen ja mereltä tullaan veneillä liki. Muumimaailmassakin on kaukoputki suunnattu suoraan Kultarantaan.

Viherpeukalon paratiisi

Omilla mökeillään Tarja Halonen saa jossain määrin rauhaa, kunhan niille ehtii.

– Marjaniemeläiset ovat tottuneet, että olen julkisuuden ihminen. Naapurit ovat osittain ystävällisen suojaavia. Välillä kyllä käy niin, että rikkaruohoja kitkiessä tai kompostia tehdessä kuulen pensasaidan ylitse ’Tässä on se Halosen paikka’ ja kun nostan päätä, kulkijat hämmentyvät täysin. Toisaalta, jos joku kyselee siellä presidenttiä, sanon, ettei ole näkynyt mutta Halonen olisi paikalla.

Siirtolamökissä on kuisti, minikeittiö ja olohuone. Nukkumatilaa tarjoaa matala vintti, jossa viihtyvät varsinkin lapset, myös tytär Anna pienenä. Mukavuuksiin kuuluu ekokäymälä. Paikan edellinen haltija jatkoi kylmävesijohdon pihalle asti, useat naapurit hakevat talous- ja kasteluvedet palsta-aidan poskesta.

Tarja Halonen pyrkii itse tekemään keväisin ja syksyisin raskaat puutarhatyöt kuten muokkaamaan kasvimaan, siirtämään istutukset, möyhimään kesä- ja talvikompostit sekä kitkemään rikkaruohot. Into menee joskus yli fysiikan, ja selkä saattaa vihoitella etenkin keväturakoinnin jälkeen.

– Mies Pentti voi pyydettäessä maalata aitaa tai koota puutarhajätettä, mutta kompostoinnistakin meillä on kaksi koulukuntaa. En hae perheeltä liiemmin apua.

Palstalla on kaksi omenapuuta, luumupuu, viinimarja-, karviais- ja vadelmapensaita sekä kurpitsojen tapaista helppoa kesäviljelyä ja vanhoja perennoja.

– Ison nurmikon kohdalla oli ennen perunamaa ja pikku nurmikon paikalla mansikkarivistö. Nyt parhaaseen kesäaikaan olen itse Kultarannassa, ja mökillä käyvät ystävät ja sukulaiset – onneksi ei ole ollut kesäpehtoreista pulaa. Hyvän ystävättäreni mies leikkaa nykyään nurmikon ja on ilmeisen tyytyväinen, kun en kaukaa Naantalista jaa neuvoja eikä vaimokaan ole välttämättä vierellä. Lienee vapauttavaa, siirtolapuutarhuri naurahtaa.

– Puutarhatyö on minusta rentouttavaa. Jos vaikutan stressaantuneelta, poliisit voivat kysyä, että mentäiskös taas kompostoimaan. Heidän täytyy pitää huoli, etten telo itseäni, ja usein he auttelevat. Juttu lentää, että taas saavat armani-puvut kyytiä.

Äidin suvun mailla

Kun Tarja Halosen tytär Anna oli alle kouluikäinen ja ensimmäisillä luokilla ja äidillä eduskunnassa kesäkuun kovat kiireet, tyttö viihtyi kesämummilassa isoäidin hoteissa. Tämä oli perinyt sisareltaan Saimalta pienen puolitoistakerroksisen talon Karjalohjan keskustassa ja asui siellä kesäisin.

– Suvulta perimäni paikka liittyy Annan eli Nökön lapsuuteen ja on hänelle rakas. Sitä ei äidin jälkeen hennottu myydä, vaan sitä on hiljalleen laitettu kuntoon.

Biologisen tyttären lisäksi perheessä on mieheni kautta kolme muuta lasta ja jo neljä lastenlasta. Tarvitsemme tilaa. Tontilla on alkuaan 1800-luvulta peräisin oleva punainen mökki, sellainen runsaanpuoleinen mummonmökki, ja sittemmin on hankittu naapurista lisärakennus lapsia varten, Tarja Halonen sanoo.

Hän on itse alkanut viipyä talossa enemmän vasta viime aikoina, ei niinkään tätinsä ja äitinsä eläessä. Suvun länsiuusimaalaisia juuria on tutkittu 1600-luvulle asti. Äiti ei ole asioistaan tyttärelleen paljon puhunut, hänellä on ollut aika kova lapsuus.

Mitä tuo tulevaisuus?

Tarja Halonen on nyt samassa jamassa kuin moni mökkiläinen. Miten seuraava sukupolvi ja heidän lapsensa voivat ja haluavat käyttää lomapaikkaa tai minne kiinnostus kohdistuu? Kuka haluaa hoitaa puutarhaa?

– Meillä on menossa kuusi- vaan ei seitsenkymppisille tuttu elämänvaihe. Presidenttikauteni alkaa olla lopuillaan, ja jos aikataulu antaa myöten ja kiinnostusta riittää, mietitään, ollaanko Karjalohjalla aiempaa enemmän. Sinne on asennettu ilmalämpöpumppuja ja korjattu saniteettitiloja ajan tasalle. Naapurirakennus on remontoitu kattoa myöten, toinen sauna on uusittu. Talo kuuluu viemäriverkkoon ja vesi lämpiää boilerilla, joka tosin hajoaa aika ajoin. Paikka on varustukseltaan kakkoskotityyppiä, muuten herttainen mökki-idylli ilman rantaa. Käymme uimassa kunnan rannassa pienen matkan päässä, hän kertoo.

Hänellä on Karjalohjan paikkaa kiinteämpi suhde Marjaniemen siirtolapuutarhaan.

– Olen uhkaillut, että köpittelen sinne metrolla vielä kahdenkymmenen vuoden päästä, jos elän. Nyt alan olla se konkari, joka voi kauhistella vaikka muiden omenapuiden leikkauksia. Sanon, että puu murjottaa kolme vuotta ennen kuin alkaa taas kasvaa ja kestää parikymmentä vuotta ennen kuin se on ennallaan.

– Yhteisönä alue on kiva. Äskettäin yksi marjaniemeläinen soitti menevänsä pudottamaan lumia naapurimökin katolta ja kysyi, hoitaako hän samalla meidän mökin. Kiitin, että hyvä idea! Lunta on paljon, ja myös vuosi sitten valtavista marjapensaista näkyi vain latvuksia, joille jänikset olivat tehneet nuorennusleikkauksia. Onneksi ne eivät päässeet syömään alaversoja, palstatarhuri toteaa.

Ensin kierretään tilukset

Presidentti vaihtaa vapaalle kuin kuka muu tahansa. Aikaa omaan mökkeilyyn vain jää aivan liian vähän.

– Ensin kierretään paikat ja katsotaan tilukset, mennään ympäri. Sitten mietitään kiireisimmät työt ja mitä voi jättää toiseen kertaan. Hetken päästä grilli päälle ja syödään. Mukaan saattaa tupsahtaa vieraita. Siitä se lähtee...ja juu, ihan ensimmäiseksi vaihdetaan mökkivaatteet päälle, Tarja Halonen sanoo.

Hän katsoo 16 vuoden takaisia kuvia ja kauhistuu:

– Apua, pidän Marjaniemessä edelleen tuota samaa puseroa ja vanha kahvikannukin on yhä käytössä. Mökillä on mukavaa, että saa puuhata juuri sitä mitä haluaa ja olla omillaan. Käsin tehtävät ovat erilaisia kuin paperityöt. Vaivalloiset kitkemiset ja kompostoinnit tuntuvat lopulta rentouttavilta. Usein ne myös väsyttävät fyysisesti, ja sekin tekee hyvää, hän toteaa.

Ilmaan viriää ilmiselvä mökkipuuhastelun toivo.

Juttu on julkaistu helmikuussa 2012.

Lue lisää:

Suomen presidenttien lapsuudenkodit

Tältä näyttää Irwinin Ryysyranta nyt

F1-kuljettaja Valtteri Bottas rentoutuu järvimaisemissa – katso kuvat loma-asunnosta

Julkaistu: 7.2.2012
Katso myös nämä