"Talon rakentamiseen tarvitaan yhtä paljon ihmisiä kuin elokuvan tekemiseen" – Miia Kauhanen perheineen rakentaa taloa, osa 12


Miia Kauhanen on Avotakan ja Meidän Mökin toimituspäällikkö ja kolmen lapsen äiti, joka vastoin omiakin odotuksiaan päätyi rakentamaan taloa nikkarointia karttavan diplomi-insinöörimiehensä kanssa Koillis-Helsingissä. Tämä on sarjan 12. osa.
Kuvat Petri Mulari

Kasassa unelmatiimi? Koko talvi on ollut yhtä kilpailutusta. Perustan eteisen seinälle kanban-muistitaulun otsikoilla Tee, Teossa ja Tehty, ja se täyttyy nopeasti keltaisista tarralapuista. Aherran ihan apinana. Tuntuu, että talon rakentamiseen tarvitaan yhtä paljon ihmisiä kuin elokuvan tekemiseen. Pelkästään erilaisia suunnittelijoita tulee olemaan seitsemän, eikä pihasuunnittelija ole edes vielä mukana laskuissa.

Etukäteen ei arvaisi, miten monia ammattilaisia pitää osata nimetä omaan hankkeeseen, ennen kuin pääsee edes hakemaan rakennuslupaa. Isoin valinnoista on talotoimittaja, sillä kyseessä on elämän ehkä suurin ostos. Vastaava työnjohtaja pyytää sopimukseen tarkennuksia, joita emme edes osanneet ajatella. Meidän tapauksessamme talotoimitukseen sisältyy rakennesuunnittelu, joka vaatii ehdottomasti rakennusmateriaalimme CLT:n tuntemusta.

Pääsuunnittelija eli meillä arkkitehti lähettää listan rakennuslupaan tarvittavista tekijöistä ja asiakirjoista. Silti olen mennä sekaisin titteleistä: täh, pohjarakennesuunnittelija ei olekaan lupavaiheessa se, joka suunnittelee pohjarakenteen ja perustukset. Helsingin kaupunki vaatii tältä GEO-pätevyyden, joten kyseessä onkin muodollinen lausunto- ja vastuutehtävä, jonka hoitaa usein maaperätutkija.

Pelkästään perustussuunnittelijan ja -urakoitsijan valinnassa vierähtää toista kuukautta. Kaiken vaivan, kyselyjen ja odottelun jälkeen päädyn firmaan, josta talotoimittaja alun perinkin vinkkasi. Mutta eihän nyt ensimmäistä tarjokasta voi suoriltaan valita. Maallikolle tosin osoittautuu lähes mahdottomaksi vertailla erisisältöisiä tarjouksia. Osa firmoista voi jopa toimitussisältöä keventämällä kikkailla tarjouksen näyttämään muita edullisemmalta. Onneksi jälleen vastaava mestari ja talotoimittaja auttavat päätöksissä.

Talotoimittajan edustajan kanssa soittelen jo useammin kuin äidilleni.

Hieman huvittaa, että selvästi luotamme ”pohjoiseen ulottuvuuteen”: sekä arkkitehtimme että talotoimittajamme ovat Oulusta. Myös lvi-suunnittelun perässä lähdemme merta edemmäs kalaan valitessamme Entekin synnyinkaupungistani Kuopiosta. Ihan hyvin pystymme puhelimessakin käymään läpi, millainen lämmitysjärjestelmä, liesituuletin ja lattiakaivo meille tulee.

Talotoimittajan edustajan kanssa soittelen jo useammin kuin äidilleni. Kun rakennuslupa on viimein vetämässä, edessä onkin yhtäkkiä yksityiskohtaisia ja visuaalisiakin valintoja. Parissa viikossa pitää tietää hanat, vessanpytyt ja amme, sillä ne vaikuttavat lvi-suunnitelmiin – CLT-talossa kaikki vedot piilotetaan seinän sisään. Ja mihin tulevat pistorasiat ja kiinteät valaisimet? Arkkitehdin valaistusluonnos on tässä iso apu.

Mukaan kuvioon astuu myös Virpi Kanto, työni parissa luottoihmiseksi muodostunut sisustussuunnittelija. Tai myönnetäänpä jotain ihan rehellisesti: kyllä, minä pestasin taloprojektiimme ihan ensimmäisenä sisustussuunnittelijan. Sillä luottamuksestahan tekijöiden valinnassa on lopulta kyse. Vuokrakämpän eteiseen maalattu liitutaulu toimii taloprojektimme hallinnassa kanban-tauluna.

Sarjan edellisen osan löydät täältä. Seuraavassa osassa puidaan lupa-asioita. Lue kolumni täältä.

Havainnekuva: arkkitehti Tapani Takkunen. Lisää kuvia projektin vaiheista Instagramissa: @miia.living.

Julkaistu: 23.5.2019