"Onneksi lähdimme leikkiin runsaalla pelivaralla, sillä kipuraja lähestyy jo" – Miia Kauhanen perheineen rakentaa taloa, osa 11


Miia Kauhanen on Avotakan ja Meidän Mökin toimituspäällikkö ja kolmen lapsen äiti, joka vastoin omiakin odotuksiaan päätyi rakentamaan taloa nikkarointia karttavan diplomi-insinöörimiehensä kanssa Koillis-Helsingissä. Tämä on sarjan 11. osa.
Kuvat Petri Mulari

Onko meillä tähän varaa? Tämä suuri kysymys polttelee usein ensimmäisenä, kun alkaa edes puolivakavissaan harkita talon rakentamista. Asia täytyy alustavasti tarkistaa pankistakin. Meitä hirvitti erityisesti, miten hallitsemattomilta taloprojektin kustannukset vaikuttavat. Yllätykset ja ongelmat, joita tulee varmasti, tarkoittavat helposti tuhansien tai kymmenientuhansien lisähintaa.

Usein letkautetaan, että kerro aiottu budjetti puolellatoista. Koska emme päätyneet massatuotettuun valmistaloon vaan yksilölliseen CLT-kotiin, hanke muuttui luonnollisesti kalliimmaksi ja ennakoimattomammaksi. CLT-rakentaminen on niin tuore asia Suomessa, ettei kustannuksista ole tilastoja eikä Talopeli sitä tunne. Rakennustutkimuksen indeksitalon hinta ei päde ollenkaan. Muilta osin pystymme hyödyntämään laskelmissa netistä löytyviä excel-pohjia. Hintoja selvitellessä haaveet tömähtävät todellisuuteen.

Tekijöiden kilpailutus vaatii vaivaa ja aikaa mutta kannattaa. Hyvää ei saa yleensä halvalla, mutta arvioinkin ensi sijassa hinta-laatusuhdetta. Luottoihmisten antamat suositukset ovat kullanarvoisia. Niin löysimme esimerkiksi vastaavan työnjohtajamme. CLT-talotoimittajaamme Fimmaan meidät puolestaan tutustutti mieheni lapsuudenkaveri, rakennussuunnittelua opettava rakennusinsinööri. Fimma neuvoi meitä jo viime keväästä asti CLT-asioissa ja budjetoinnissa, vaikka varsinaiset kaupat teimme vasta vuoden alussa. Tekemisen tyyli ja vaikutelma laadusta vakuuttivat ratkaisevasti.

Kuten sanotaan, suunnittelupöydällä määräytyy 90 prosenttia talon kustannuksista. Ei ole heikkohermoisen hommaa tämä.

Vastassa on muuttujia, joille ei vain voi mitään, kuten puun kysyntä. Puun hinta on noussut vuodessa niin rajusti, että siitä valuu läpeensä CLT:stä tehtävään runkoon noin kymmenen prosentin lisähinta. Ja kun puhutaan neljästä viidestä rekkalastillisesta puuelementtejä, korotus tuntuu. Syytän kysynnän kuumentumisesta Kiinaa ja Äänekosken uutta sellutehdasta. CLT:n piti olla hirren hinnoissa tai vähän yli. Saapa nähdä, miten paljon yli.

Onneksi lähdimme leikkiin runsaalla pelivaralla, sillä yllättäen kipuraja lähestyy excelissä jo nyt. Mutta kuten sanotaan, suunnittelupöydällä määräytyy 90 prosenttia talon kustannuksista. Ei ole heikkohermoisen hommaa tämä. Onneksi arkkitehtimme osasi poikkeuksellisen taitavasti suunnitella elementtien ja ikkunoiden rajat niin, ettei valtaosaa ikkuna- ja oviaukoista tarvitse erikseen leikata. Vähemmän hukkapaloja, kymppitonnin säästö!

Lisäksi säästämme talotoimittajamme avulla ja neuvoilla: Kymppitonnin hoitamalla itse sisäseinien pintakäsittelyt. Kymppitonneja kilpailuttamalla hyvin esimerkiksi ulkoverhous- ja LVIS-työt. Myös ikkunat ovat kallistuneet; niitä meillä on 47 neliötä. Silti emme tingi yhdestä kirkkaimmista haaveistamme, isosta lasiliukuovesta ruokailutilassa – vaikka siitä tulee kirpaiseva muutaman tonnin lisähinta. Jos lähtee tinkimään tärkeistä toiveista, se jää vain harmittamaan.

Sarjan edellisen osan löydät täältä. Seuraavassa osassa ihmetellään sitä, kuinka paljon ihmisiä yhden talon rakentamiseen oikein tarvitaan. Lue kolumni täältä.

Havainnekuva: arkkitehti Tapani Takkunen. Lisää kuvia projektin vaiheista Instagramissa: @miia.living.

Julkaistu: 22.5.2019