Ostoskori

Ostoskorissasi ei ole tuotteita.

Jatka ostoksia
Suosittelemme
Mielen maisema

Taiteilija Sixten Ahlsved on rakentanut puutarhaansa kierrätystiilistä luostariraunion ja vanhoista laudoista kokonaisen minikaupungin

Sixten Ahlsvedin puutarha on kiehtova yhdistelmä kierrätystaidetta ja reheviä kasviryhmiä. Syksyn kohokohta koittaa, kun pihalle rakennettuun miniatyyrikaupunkiin sytytetään valot.

11.9.2025

Muurahaiskeko on kasvanut korkeaksi jykevän kuusen kyljessä. Lähemmin tarkastellessa huomaa, että se ei olekaan ihan tavallinen keko – neulasten sijaan rakennusmateriaalina ovat vänkyräisiksi vääntyneet vanhat naulat. Toisen kuusen alla kohoaa valtava betonipallo.

Naulakeko ja jättipallo ovat vain esimerkkejä lukuisista hykerryttävistä yksityiskohdista reilun hehtaarin kokoisessa puutarhassa, joka on yhdistelmä mielikuvituksellista taidetta, menneiden aikojen nostalgiaa ja monipuolista kasvillisuutta. Teerijärveläinen taiteilija Sixten Ahlsved on rakentanut ainutlaatuisen kokonaisuuden vuosikymmenten mittaan kotinsa pihapiiriin.

– Elämässä täytyy olla leikkiä, ei tämä ole niin vakavaa, hän huomauttaa ja virnistää.

Ukonhatut, päivänliljat, akileijat, tarha-alpit ja suuri osa muistakin puutarhan kasveista on peräisin Sixtenin Gunvor-äidin perennataimistosta, joka toimi täällä 1960-luvulta aina 1990-luvulle. Se oli tunnettu vanhoista perennakannoista, joita on nykyään vaikea löytää muualta. Sellainen on esimerkiksi puutarhassa yhä kasvava valkokukkainen ja tavallista paljon matalampi peurankello, joka on paljon laiskempi leviämään kuin kasvin perusmuoto.

Sixten muistelee, kuinka taimistossa oli tapana nostaa asiakkaiden valitsemat taimet suoraan maasta. Hän rakasti jo silloin kasveja, mutta taimiston jatkaminen ei innostanut.

– Kun olin kymmenvuotias, isäni kuoli. Äiti sanoi toivovansa, että jatkaisin taimiston pitämistä, mutta myyntityö ei ole minun juttuni. Sanoin jo silloin, että minä haluan rakentaa tästä joskus puiston. Taide on ollut intohimoni lapsesta lähtien.

Ahlsvedien kotitalo on rakennettu vuonna 1776.
Puutarhan takaosassa on Sixtenin ulkotyöpaja. Taustan pihlaja on muotoiltu kauniiksi leikkaamalla.
Sixten valoi puolitoistametrisen betonipallon lumesta tehtyyn muottiin. Hän suunnittelee kasvattavansa sen pintaan maailmankartan sammalesta.
Aitoukonhattu on kestävä ja kookas, helppohoitoinen perinneperenna. Se on Sixtenin äidin peruja.
Sixten keräsi "muurahaiskekoa" varten vanhoja nauloja vuosien mittaan ämpärikaupalla.

Sixten on koko ikänsä käyttänyt taiteeseensa kierrätysmateriaaleja ja varsinkin purkulautaa, jonka palasista hän on ”maalannut” tunnetuimmat taulunsa. Niiden värimaailma ei synny maaleista vaan lautojen luonnonpatinan hienovaraisista vivahteista.

Aiheet ovat yhtä herkkiä. Sixten kuvaa tauluissaan katoavaa kauneutta, useimmiten Pohjanmaan nopeasti hupenevia latomeriä. Ladot ja muut perinnerakennukset ovat inspiroineet Sixteniä myös taidokkaiden pienoismallien rakentamisessa.

Puutarha on Sixtenille myös yksi tärkeä luovuuden ilmenemismuoto ja harrastus. Hän kuvailee sitä eräänlaiseksi sisäiseksi maisemakseen. Sekä kasvit että rakenteet kantavat muistoja läheisistä ihmisistä, puretuista rakennuksista, entisajoista ja matkoistakin. Ruotsin vanhin kaupunki, 900-luvulla perustettu Sigtuna Mälaren-järven rannalla on Sixtenin ja hänen Britt-Marie-vaimonsa suosikkikohde, joka on antanut vaikutteita puutarhaan.

Toinen puutarhan vahva teema on kierrätys. Paikalliset tietävät tarjota kaikenlaisia purkumateriaaleja taiteilijan työstettäväksi. Esimerkiksi äidin vanhan kasvihuoneen kivijalan paikalle nousseen luostarimaisen raunion tiilet ovat peräisin vanhoista taloista puretuista tulipesistä. Suurin kokonaisuus miniatyyrirakennuksia muodostaa kokonaisen, sähköistetyn vanhankaupungin puutarhan laidalle. Sen valojen sytyttäminen on Ahlsvedien syksyn kohokohta.

Tunnelmallinen vanhan puukaupungin pienoismalli valaistaan pimeään aikaan sähkövaloilla.
Luostariraunio sai alkunsa noin kymmenen vuotta sitten. Sen kellotorniin sopiva kello löytyi ruotsalaiselta kirpputorilta.
Orangerien edustalle on istutettu erilaisia pensasruusuja, esimerkiksi 'Tove Jansson' ja 'Martin Frobisher'.
Sixtenin vaimo Britt-Marie huolehtii kesäkukista, muu puutarha on Sixtenin vastuulla. Orangerieta koristaa ahkeraliisaruukku.
Menneen maailman rakennukset kiehtovat Sixteniä. Hänen nikkaroimallaan tuulimyllyllä on mittaa kolmisen metriä.

Näin suuressa puutarhassa on Sixtenin mielestä mahdotonta olla pedantti. Luultavasti se ei olisi tarpeenkaan. Laajat ja hieman villit perennapenkit ovat sopiva pari kookkaille taide-elementeille ja vuosikymmeniä vanhoista kierrätystarpeista rakennetuille miniatyyrirakennuksille. Satumaista, hieman epätodellista tunnelmaa korostaa kaikkialla kuuluva pikkulintujen iloinen sirkutus.

Kasvillisuutta on rytmitetty ja rajattu pienempiin alueisiin esimerkiksi leikatuilla pensasaidoilla ja puilla. Kulkureitit ovat yksinkertaisia nurmikäytäviä.

– Ihailen kovasti Claude Monet’n puutarhaa Givernyssä. Olen kuullut, että hänellekin kokonaisuus oli tärkeämpi kuin yksittäinen kasvi. Elämän pituinen matka puutarhan kanssa on minulle paljon arvokkaampi kuin valmis lopputulos.

Akileijat risteytyvät helposti keskenään, joten siementaimista kasvaa uusia muotoja tuon tuosta.
Miehenmittainen betonivaasi on tehty lumimuotilla kahdessa osassa.

Sixten Ahlsvedin puutarha on avoinna vieraille sopimuksen mukaan: sixtens.fi.

Kommentit
Ei kommentteja vielä
Katso myös nämä
Uusimmat
Tilaa uutiskirje tästä

Parhaat poiminnat suoraan sähköpostiisi.

terve
KäyttöehdotTietosuojaselosteEvästekäytännöt