Viherpiha

Kaipaatko pihallesi nopeasti näkösuojaa ja rehevyyttä? Taimistoviljelijät paljastavat 9 suosikkiaan nopeakasvuisista pensaista


Jos aidat ja muut rakenteet eivät houkuta mutta kaipaat pihaan sukkelasti näkösuojaa, ratkaisu löytyy nopeakasvuisista pensaista. Kolme taimistojen ammattilaista esittelee suosikkipensaansa, jotka tuovat vehreyttä sukkelasti.
Kuvat A-lehtien kuva-arkisto, Lehtikuva, Matti Lahtinen, Taimistot

Ilpo Koivu: ”Keltavuohenkuusama rehevöittää uutta tonttia tehokkaasti”

Puutarha Tahvoset, Raasepori, vyöhyke Ib

1. Isabellansyreeni

Isabellansyreenistä kasvaa upea, iso pallo! Varaa siis tilaa riittävästi, jotta näyttävä syreenipensas Syringa x prestoniae ’James MacFarlane’ pääsee oikeuksiinsa. Tämä pensas tuo sukkelasti vehreyttä, muotoja ja näkösuojaa uuteen pihaan. Lajike on rehevä- ja voimakaskasvuinen, isolehtinen ja säännöllisen muotoinen.

Kesäkuussa puhkeavat suuret roosanpunaiset kukat. Kun istutat ’James MacFarlanea’ muiden syreenien seuraan aidanteeseen tai pensasryhmään, saat niihin kivasti väriä. Tämän helppohoitoisen ja terveen lajikkeen kanssa ei ole kompastuskiviä. Kivoja kavereita sille ovat vaikkapa tiiviskasvuinen kääpiövuorimänty tai jokin noin metrin korkuinen pensasruusu.

Valon tarve: auringosta puolivarjoon

Korkeus: 2–3 m

Kukinta-aika: kesäkuu

Vyöhykkeet: I–IV

2. Syyshortensia

Syyshortensia ’Wim’s Red’ on sykähdyttävä pihan rehevöittäjä. Kukinnot vaihtavat väriä valkoisesta ensiksi vaaleanpunaiseen ja lopulta tumman viininpunaiseen. Ota tavaksesi leikata syyshortensiaa keväisin, jolloin siitä tulee tuuhea ja hyvin haaroittunut. Se varmistaa myös sen, että kukinnot säilyvät komeina. Jätä muutama silmupari edellisen vuoden versoon tai leikkaa ainakin puolet vuosikasvusta.

Tämän Hydrangea paniculata -lajikkeen vahvat versot kestävät isojen kukintojen painon. Matalat havukasvit tai aiemmin kukkivat pensaat sopivat minusta samaan istutusryhmään – sellaiset kuin tarhakataja ’Mint Julep’, rohtokataja, koivuangervo ja ruusuangervo.

Valon tarve: auringosta puolivarjoon

Korkeus: 1,5–2 m

Kukinta-aika: heinä–elokuu

Vyöhykkeet: I–IV

3. Vuohenkuusama

Vuohenkuusamia voisi käyttää pihoissa enemmänkin kuin viime vuosina on ollut tapana. Vähään tyytyvä ja aikaisin keväällä vihertyvä Diervilla lonicera ’Helo’ on valittu FinE-kasviksi jo vuosia sitten, eli se on tutkitusti kestävä ja terve Suomen oloissa. Keltavuohenkuusaman pitäisi olla vuohenkuusamista kaikkein kestävin. ’Helo’ rehevöittää uutta tonttia tehokkaasti, ja sen oksat toimivat hyvin myös leikkovihreänä maljakossa. Nimensä se on saanut heleänvihreästä kevätväristään.

Pensaan voi leikata huoletta keväällä alas, ja uusi kasvusto peittää maanpintaa jo muutaman viikon kuluttua. Muista vuohenkuusamista lamovuohenkuusama ’Diva’ tai isovuohenkuusama ’Kodiak Black’ ovat hyviä pareja ’Helon’ kanssa.

Valon tarve: auringosta puolivarjoon

Korkeus: 1 m

Kukinta-aika: kesä–elokuu

Vyöhykkeet: I–IV (V)

Marjaana Lepänjuuri: ”Pajut ovat suotta väheksyttyjä”

Pinsiön taimisto, Hämeenkyrö, vyöhyke II

4. Villaheisi

Villaheisiä näkee aika harvoin pihoilla. Itse käyttäisin sitä enemmän. Pensas säästyy ötököiltä, toisin kuin sukulaisensa lumipalloheisi, joka altistuu tuhohyönteisille helposti varsinkin paahteisella paikalla. Oulun korkeudella asti menestyvä, kuivuutta kestävä Viburnum lantana suojaa pihaa melulta ja tuulelta.

Istuttaisinkin sitä aidanteiksi tai suojapensasryhmiin kanukoiden tai muiden isojen pensaiden kanssa ja pensaiden juurelle laittaisin paljakka- tai peittopajua taikka lamoherukkaa. Koska villaheisi kasvaa isoksi ja reheväksi, älä ahda sitä liian lähelle esimerkiksi aitaa. En myöskään istuttaisi sitä oleskeluryhmän, terassin tai pihakeinun viereen, sillä pensaan komeat kukinnot tuoksuvat hieman epämiellyttäviltä.

Valon tarve: auringosta puolivarjoon

Korkeus: 3 m

Kukinta-aika: kesäkuu

Vyöhykkeet: I–V

5. Pajut

Pajut ovat minusta ihan suotta väheksyttyjä. Monille ehkä tulevat mieleen ne ojanpenkoilla kasvavat hujopit, mutta saatavilla on vaikka mitä puutarhaan sopivia pajulajeja. Iso plussa on, että Salixit menestyvät savimaassa – monia uusia tontteja kun kaavoitetaan pelloille savimaalle.

Notkeaoksainen punapaju Salix purpurea on aika kookas suojapensas. Se pärjää monenlaisilla kasvupaikoilla, kuivassakin, mutta multava tai savipitoinen maa on sille mieluisin. Pensas uusiutuu sukkelasti alasleikkauksen jälkeen. Punapajun kanssa ei ole oikein mitään sudenkuoppia, niin vaivaton pensas se on. Hieno matalampi peittopensas on kääpiöpunapaju, josta tulee noin metrinen.

Valon tarve: auringosta puolivarjoon

Korkeus: 1,5–2,5 m

Kukinta-aika: toukokuu

Vyöhykkeet: I–V

6. Mongolianvaahtera

Mongolianvaahtera on upea ilmestys, ja varsinkin aurinkoisella kasvupaikalla sen punainen syyspuku on komea. Vanhemmiten Acer tataricum subsp. ginnala voi olla monirunkoinen pensas tai pikkupuu. Yleensä myynnissä on hyvänkokoisia taimia, ja ne ovat kohtalaisen edullisia kokoonsa nähden.

Koska mongolianvaahtera vuotaa keväällä mahlaa, leikkaa sitä joko varhain kevättalvella tai heinä-elokuussa. Muutenkin uudista sitä varovasti niin, että poistat vain vanhimpia oksia. Kylmää savea tai seisovaa vettä mongolianvaahtera ei kestä. Juurelle istuttaisin vaikkapa tuiviota, lamoherukkaa, keijuangervoa, keltajapaninangervoa, tuoksukurjenpolvea tai mesimarjaa.

Valon tarve: auringosta puolivarjoon

Korkeus: 4–5 m

Vyöhykkeet: I–VI

Jonna Karlsson: ” Marjaomenapensas on helppo kuin mikä”

Mustilan puutarha, Elimäki, vyöhyke II/III

7. Kanukat

Kookkaat kanukat ovat mainioita pensaita isoon pihaan, vaikkapa näkösuojaksi tontin rajalle. Ne kasvavat leveiksi ja pyöreiksi, eikä taimia tarvitse montaa, jotta piha näyttää vehreältä. Taimet ovat edullisia, ja yhdestä saa suojaa jo 2–3 metrille. Maan olisi hyvä olla tuore ja jopa kosteahko.

Pensaskanukat Cornus alba kestävät myös savipitoista maata ja varjoa. Keltakirjokanukka ’Gouchaultii’ (kuvassa) tuo valoa varjoon tai vihreiden lehtien joukkoon. Myös valkokirjokanukka ’Elegantissima’ on suosikkejani. Kun leikkaat säännöllisesti korallikanukan vanhimpia oksia alhaalta saakka pois, uudet versot ovat vielä komeamman punaisia.

Valon tarve: auringosta varjoon

Korkeus: 2–3 m

Kukinta-aika: kesäkuu

Vyöhykkeet: I–IV (korallikanukka I–VI)

8. Marjaomenapensas

Kun ajattelen pensaan muotoa ja kukintaa, marjaomenapensas Malus toringo var. sargentii on minusta nätein. Se on pyöreä, tiheä ja säännöllisen muotoinen eikä siksi vaadi hirveästi leikkausta. Pensaana se on helppo kuin mikä. Minulla marjaomenapensas kasvaa savipitoisessa maassa. Siitä tulee melko iso, muttei jättiläinen ja vanhana vähän leveämpi kuin korkea. Se kannattaa suojata jyrsijöiltä nuorena, vaikkakin olen huomannut, että rusakot käyvät vain vähän näykkimässä sitä.

Kukinta on häikäisevä: helmimäiset punaiset nuput avautuvat pikkuhiljaa valkoisiksi kukiksi, joita pensas on ihan täynnä. Ja sitten syksyllä ovat vielä marjat, jotka säilyvät talventuloon saakka.

Valon tarve: auringosta puolivarjoon

Korkeus: 1,5–2,5 m

Kukinta-aika: kesäkuu

Vyöhykkeet: I–II (III)

9. Taikinamarja

Taikinamarja on suotta vähän unohdettu, kenties sen takia, että pihoihin on haettu usein näyttävää kukintaa. Se on mainio vapaasti kasvavassa aidanteessa, ja jos haluaa muotoon leikatun aidan, käyttäisin siihenkin taikinamarjaa. Voin suositella sitä vaikkapa puksipuun tilalle. Taikinamarjan saat leikattua minkä muotoiseksi tahansa.

Kiiltävälehtinen Ribes alpinum on yksi ensimmäisistä pensaista, joihin keväällä puhkeaa lehdet. Pensas kestää niin kuivuutta, aurinkoa kuin varjoakin – samoin lumen painoa, sillä siinä on oksia niin tiheässä. Taikinamarja on mitä mainioin matalahko tuulensuojakasvi pihaan. En keksi mitään muuta yhtä hyvin toimivaa vaatimatonta pensasta.

Valon tarve: auringosta varjoon

Korkeus: 1–1,5 m

Kukinta-aika: toukokuu

Vyöhykkeet: I–VII

Julkaistu: 21.5.2019