Ilmaston lämpenemisen mahdollistama satopuu menestyy eteläisimmässä Suomessa, joskin Jyväskylässä saakka kasvaa satoa tekeviä yksilöitä. Saksanpähkinä (Juglans regia) tarvitsee lämpimän ja syvämultaisen kasvupaikan. I–II?-vyöhykkeille.

Mitä jos keittäisit puuroa metsävaahteran (Acer platanoides) mahlaan maalis-huhtikuussa? Voit myös maistaa puun kukkia äitienpäivän tienoilla. Korkeus 10–20(–30) m. I–V(VI)-vyöhykkeille.

Kokeile kasvattaa euroopanpähkinäpensas (Corylus avellana) yksirunkoisena puuna ja maista kotimaisia hasselpähkinöitä. Sato kypsyy elo-syyskuun vaihteessa. I–V-vyöhykkeille.

Metsälehmus (Tilia cordata) ilahduttaa heinäkuisella kukinnallaan paitsi teenjuojia (kukista saa erinomaisen haudukkeen) myös kimalaisia. Alkukesän nuoret lehdet ovat mitä parhain salaattipohja. I–V-vyöhykkeille.

Valkomulperi (Morus alba) tekee nykyään satoa eteläisimmässä Suomessa. Lajikkeiden marjat ovat suurempia kuin kantalajin. Mahtuu pieneenkin pihaan, aurinkoiselle ja lämpimälle paikalle. I–II-vyöhykkeille.

Lännendouglaskuusen (Pseudotsuga menziesii) greippiseltä maistuvat neulaset sopivat pieniksi hakattuina salaattiin vaikkapa talvella. Havu on hyvä suojapuu pienilmaston luomiseksi esimerkiksi saksanpähkinälle. I–VI-vyöhykkeille.