Silakka on sillin Itämeressä elävä alueellinen rotu. Silakka ja silli ovat siis samaa lajia. Käytännössä kalat erotetaan kaupallisessa mielessä toisistaan siten, että vain yli 10 prosenttia rasvaa sisältävästä sillistä saa käyttää sillin nimeä. Vähärasvainen kala on kaupattava silakkana. Silakka on Suomelle tärkeä kala, sillä sen vuotuinen saalis on noin 100 miljoonaa kiloa.
Osa ihmisistä välttelee kalojen sisältämiä ympäristömyrkkyjä. Dioksiineja ja PCB-yhdisteitä on havaittu rasvaisissa luonnon kaloissa, kuten silakoissa ja lohissa. Kalasta saatavien ympäristömyrkkyjen terveydellinen merkitys on kuitenkin vähäinen, jopa runsaasti kalaa syövillä. Jos kalaa syö paljon, kannattaa sitä nauttia mahdollisimman monipuolisesti lajeja vaihdellen.
WWF kannustaa silakan runsaampaan käyttöön. Yhdistyksen mukaan ympäristövaikutusten ja luonnonvarojen kulutuksen kannalta on järkevämpää, että pyydetty silakka hyödynnetään suoraan ihmisten ravintona kuin kalajauhona eläinten rehuna. Kalastajatkin hyötyvät, koska rehuksi menevästä silakasta saa pienemmän kilohinnan kuin ruoaksi kaupattavasta silakasta.
Silakan ravintoarvo on erinomainen. Sen rasvapitoisuus vaihtelee vuodenajasta ja ravintotilanteesta riippuen. Ruokakalana silakka on parhaimmillaan syksyllä, jolloin sen rasvapitoisuus on jopa 8 %. Kesällä kudun jälkeen silakan rasvapitoisuus on vain 2–3 %. Kala-aterioita suositellaan syötäväksi kolme viikossa. Rasvaisen kalan syömisen neljä kertaa viikossa on todettu parantavan sokeriaineenvaihduntaa.
Silakka sisältää muiden rasvaisten kalojen tapaan runsaasti hyviä omega-3-rasvahappoja. Eikosapentaeenihappo (EPA) edistää sydämen terveyttä ja voi suojata myös allergioilta. Dokosaheksaeenihappo (DHA) osallistuu hermoston kehitykseen ja toimintaan sekä näöntarkkuuden ylläpitämiseen. Välttämättömät rasvahapot ovat erityisen tärkeitä mm. aivojen, keskushermoston ja näkökyvyn kehitykselle. Kalan rasvoilla arvellaan olevan myös mielialaa parantava vaikutus.
Kalan merkitys ruokamme D-vitamiinilähteenä on huomattava, sillä kalasta saadaan noin puolet ravinnon mukana tulevasta D-vitamiinista. Lähes kaikki kalat rasvapitoisuudesta riippumatta sisältävät runsaasti D-vitamiinia, jota tarvitaan kalsiumin imeytymiseen, luuston lujittamiseen ja lihaskunnon ylläpitämiseen.
Kalan proteiini on yhtä hyvää kuin lihan, kananmunan ja maitotuotteiden sisältämät valkuaisaineet. Kala sisältää monipuolisen valikoiman eri ravintoaineita. D-vitamiinin, hyvien rasvahappojen ja proteiinin ohella kalasta saa mainittavan määrän B12-vitamiinia ja seleeniä.
Silakka ruoanlaitossa
•Silakka on edullinen ja monipuolinen ruokien raaka-aine. Voit ostaa kalat tuoreena tai pakastettuina, kokonaisina tai fileinä ja usein myös savustettuina tai hiillostettuina.
•Silakka sopii niin lämpimiin kuin kylmiinkin ruokiin. Pannulla paistetut rapeat silakat ovat monen herkkua.
•Uunissa valmistat kätevästi ja käryttömästi isonkin satsin täytettyjä silakkapihvejä, tomaattisia rapusilakoita tai perinteistä silakkalaatikkoa.
•Keitettynä silakka maistuu erityisesti kalakeitossa.
•Savustetut tai hiillostetut silakat nautitaan usein perattuina sellaisenaan ruisleivän kanssa tai salaateissa. Niistä valmistuu myös herkullisia täytteitä ja tahnoja esimerkiksi ohukaisille tai uuniperunoille.
•Mitä olisi syksy ilman silakkamarkkinoita tai joulu ilman silakkarullia, valkosipuli- ja sinappisilakoita?
•Silakkaa kannattaa marinoida ja graavata oman maun mukaan. Jokaisella on oma suosikkimakuyhdistelmänsä. Silakkaan sopivat niin omenaiset, tomaattiset, sitruunaiset kuin itämaisetkin maut.
