”Nuukailu on perheemme ekologinen valinta. Olemme downshiftaajia: olemme laskeneet elintasoamme vapaaehtoisesti. Olen ollut kotona yhdeksän vuotta hoitamassa lapsiamme. Myös mieheni on tehnyt jo muutaman vuoden nelipäiväistä työviikkoa.
Meillä ei silti ole taloudellisesti tiukkaa emmekä kituuta, sillä rahaa jää jopa säästöön. Ajatuksemme on elää rahaa, aikaa ja luontoa säästäen.
Emme haali turhaa tavaraa, vaikka lapsiperheessä sitä tuntuukin olevan aina liikaa. Lämmitämme kotimme puulla ja ilmalämpöpumpulla ja käytämme autoa vain harvoin ja tositarpeeseen. Siitäkin haluaisimme oikeastaan luopua, sillä sen käyttö on kallista. Vien 9- ja 5-vuotiaat lapsemme menoihinsa mieluummin pyörällä tai kävellen.
Ruokamenoissa olemme erityisen tarkkoja. Meillä on siihen budjetti. Olemme laskeneet, että käytämme kuussa ehkä puolet siitä, mitä samankokoinen perhe käyttäisi huolettomalla kulutuksella. Perheemme tavoite on, ettei ruokaa mene hukkaan.
Jääkaapin tarkkailu on tärkeä tapa säästää ruokamenoissa. Kun tietää, mikä alkaa mennä vanhaksi, pystyy suunnittelemaan ruokaa juuri siitä tai panna sen pakkaseen odottamaan parempaa hetkeä.
Vanhentuvasta maidosta teen aina pannaria tai banaaneista smoothieta tai banaanikakkua. Ylimääräiset omenat soseutan tai pilkon lohkoiksi pakkaseen. Sosetta voi käyttää vaikka kuivakakkuun ja lohkot napata pakkasesta suoraan piirakkaan. Porkkanat pilkon paloiksi tai raastan keittoja ja sämpylöitä varten. Meillä on pakastin aina täynnä kaikkea valmista odottamassa.
Kaiken ytimenä on minun ja mieheni yhteinen Google-kalenteri. Kun olen kotona, käyn läpi jääkaappia ja kirjaan ostoslistan kalenteriimme. Mieheni lukee sen kännykästään käydessään kaupassa kotimatkalla.
Myönnän, että ensimmäisen kuukauden inhosin kalenteria. Mieheni kuitenkin vaati, että edes kokeilemme, ja vähitellen minäkin totuin siihen. Vaikka jääkaapin tutkiminen vie aikaa, sitä säästyy kaupassa. Jos listaa ei ole, tulee haahuiltua ja ostettua kaikkea turhaakin.
Kauppareissut teemme usein automarkettiin tai Lidliin. Suosimme kauppojen omia merkkejä. Usein ne ovat samaa tavaraa, vain eri paketeissa. Joskus olen tehnyt makutestejä blogiini, ja usein halvemmat tuotteet ovat myös maistuneet paremmilta. Jos kallis on parempaa, ostan kyllä sitä.
Koska haluamme säästää myös ympäristöä ja kuluttaa eettisesti, ostamme luomua tai reilun kaupan tuotteita mahdollisuuksien mukaan. Se on toki kalliimpaa. Vastapainoksi saamme kuitenkin isovanhemmiltamme paljon juureksia, omenoita ja marjoja, mikä on juhlaa!
Yksi säästötapa on suosia sesongin tuotteita. Talvella syömme paljon juureksia ja sitruksia, tomaatit jätämme kesään. Teemme paljon keittoja, kuten soijanakkikeittoa, kalakeittoa tai kasvissosekeittoa. Teen soppaa aina ison määrän kerralla viiden litran kattilassa, ja syömme samaa ruokaa monta päivää.
Leivon leivät itse. Lisäsäästöä saa, kun nappaa uunin pois aiemmin ja paistaa leivät loppuun jälkilämmöllä. Kun lopuksi avaa uunin luukun, koti lämpiää samalla kivasti.
Koska olen innokas leipoja, leivon muillekin aikapankkitoiminnan kautta. Sen idea on, että tekemällä jotain toiselle saat palveluja itsellesi muualta. Leipomisajallani voin ’ostaa’ vaikkapa lastenvahtipalveluita. Näin ei tarvita rahaa. Toiminnassa tutustuu samalla myös uusiin ihmisiin.
Olemme muuttaneet myös jämäruokailumme sosiaaliseksi: kokoonnumme toisinaan ystäviemme kanssa illalliselle, jonne kaikki tuovat purkinpohjiaan. Viimeksi teimme lämpimiä voileipiä ja smoothieta, ja saimme hyödynnettyä kaiken. Se oli paitsi halpaa, myös tosi kivaa.
Emme tunne, että jäisimme nuukailulla mistään paitsi.”
