Riitan joulumaailma täyttää koko terassin: ”Tonttulandian vanhimmat tontut ovat 30 vuoden takaa”
Riitta Koistinen, 68, Haminasta on jo monena jouluna rakentanut katetulle ulko-terassilleen Tonttulandian, jossa seikkailee erilaisia tonttuhahmoja.
Aikaisemmin tontut olivat jouluisin pitkin huushollia koristeina. Aikuiset tyttäreni ehdottivat, ettei vanhoja tonttuja viljeltäisi ympäriinsä. Kuusi vuotta sitten tein tontuista ensimmäisen kerran pienen asetelman terassipöydälle. Siellä hahmot eivät olleet kenenkään tiellä. Nimen keksi ystäväni, joka sanoi asetelman nähdessään, että tämähän on tällainen Tonttulandia.
Vuosi vuodelta asetelma on kasvanut. Ensin tarvitsin apupöytiä, ja nyt Tonttulandia täyttää koko ulkoterassin. Kokoan asetelman marraskuun puolivälissä.
Joskus, kun Koistisilla on pikkulapsia käymässä, tontut saattavat liikkua kylässään paikasta toiseen. Riitta ei ole kieltänyt koskemasta asetelmaan. Tontut saa aina takaisin paikoilleen.
Käytän vuosikymmenten aikana kertyneitä hahmoja. Vanhin hahmo asetelmassa on pukkikynttilä, joka oli jo minun ja puolisoni ensimmäisessä yhteisessä kodissa yli 40 vuotta sitten. Vanhimmat tontut ovat yli 30 vuotta vanhoja. Tyttäreni ovat tehneet ne lastentarhassa.
Toteutan asetelman pienellä budjetilla. En tee tyylillisesti yhteneväistä joulukylää, vaan käytän paljon erilaisia esineitä sekaisin. Jos löydän esimerkiksi kivan lintulaudan tai kynttilälyhdyn, sellainen saattaa sopia Tonttulandiaan taloksi. Mieheni rakentelee asetelmaan valaistuksia. Hän on myös tehnyt 3D-tulostimella kaikenlaista pientä, kuten poroja, taloja, sillan ja kuun. Myös tyttäret ovat avustaneet. Yksi tyttäristäni näpersi pieniä kirjeitä tonttujen postitoimistoon.
”Koska Tonttulandia ei ole kodissamme tiellä, se saa pysyä paikallaan pitkälle kevääseen.”
Tontut touhuavat asetelmassa koko ajan jotain. Ne laittavat ruokaa, kiipeilevät tikkailla, onkivat ja laskevat mäkeä. Huussiin on aina pitkä jono.
Minua ei viehätä pelkästään tontut vaan joulu ylipäätään. Vaikka lapseni ovat jo aikuisia, joulun laittaminen tuntuu edelleen tärkeältä. Eläkkeellä on myös paremmin aikaa. Tein koko työurani ajan vuorotöitä ja olin todella usein ilta- tai yövuoroissa jouluina. Silloin oli vain vähän jouluja, jolloin olin perheen kanssa.
Koska Tonttulandia ei ole kodissamme tiellä, se saa pysyä paikallaan pitkälle kevääseen. Kun kevätaurinko vilahtaa helmikuun tienoilla, alan pohtia asetelman purkamista. Tontut joutavat pois viimeistään ennen pääsiäistä.
”Tontut laittavat ruokaa, kiipeilevät tikkailla, onkivat ja laskevat mäkeä. Huussiin on aina pitkä jono.”
