
Retikka – rapsakan rouskuvan juureksen kasvatus onnistuu koko maassa
Retikka on nopeakasvuinen juures, joka sopii hyvin idätykseen ja versotukseen. Paras kylvöaika on keskikesällä. Tarjolla on kuoreltaan valkoisia, ruusunpunaisia ja lähes mustia lajikkeita, joiden muoto vaihtelee pallosta kiilamaiseen ja pitkulaiseen.
Retikka on vanha, Välimeren ja Vähä-Aasian seuduilta kotoisin oleva viljelykasvi: Egyptin faaraoiden haudoista sanotaan löytyneen retikkaa esittäviä maalauksia. Sittemmin retikka on levinnyt laajasti Eurooppaan sekä Aasiaan, ja siitä on erilaisia muunnoksia, kuten japanilaisissa resepteissä esiintyvä mieto ja makea daikon eli japaninretikka ja ruusunpunamaltoinen kiinanretikka. Retikoista on olemassa myös tummakuorisia versioita, talviretikoita.
Vaikka retikka on monelle tuttu nimenä, se on kenties vieraampi keittiössä. Valkoinen tai punertava, pitkulainen tai pyöreähkö juures muistuttaa suurta pulleaa porkkanaa, mutta maistuu sukulaiskasvinsa retiisin tapaan raikkaan kirpeältä. Sekä retikan että retiisin kirpsakka ja pikkuisen pippurinen maku johtuu niiden sisältämästä sinappiöljystä.
Retikan kasvatus – näin onnistut
Retikan kasvupaikka
Kunnosta aurinkoiseen tai puolivarjoisaan paikkaan kohtalaisesti lannoitettu penkki. Sopiva pH on 6–7. Kalkitsemiseen sopii puuntuhka, joka sisältää juurikasville tärkeää booria. Varsinkin pitkän juuren kasvattavat lajikkeet hyötyvät syvälle muokatusta maasta, harjusta ja muhkeasta kohopenkistä.
Retikan kylvö
Ajoita kylvö keskikesään. Etenkin aasialaiset lajikkeet kukkivat keväällä kylvettyinä helposti johtuen pitkistä kesäpäivistämme. Jos taimi virittyy aikaisessa vaiheessa kukkaan, sen juuri jää ohueksi. Myös varastoitavat talviretikat kannattaa kylvää keskikesällä.
Peittele siemen 2–3 sentin syvyyteen. Taimettuminen on nopeinta noin 20 asteessa, jossa se vie 5–7 päivää.
Harvenna taimet 10–25 sentin välein riippuen lajikkeen koosta ja toivotusta korjuuajasta. Voit myös harventaa tiheää kasvustoa korjaamalla osan mukuloista keskenkasvuisina.
Retikan kylvö- ja sadonkorjuuajat

Retikan lannoitus
Vältä ylenmääräistä typpilannoitusta, sillä retikka kuuluu punajuurikkaan tavoin nitraattia kerääviin kasveihin.
Retikan kastelu
Kastele sateettomina jaksoina, sillä kuivassa maassa juurista kasvaa kitkeriä tai polttavan voimakkaita sekä puisevia. Lisäksi suuret kosteusvaihtelut voivat raksauttaa kuoren halki. Helpota kastelua kattamalla maa esimerkiksi oljella tai vihersilpulla.

Retikan tuholaiset
Ristikukkaisella retikalla esiintyy samoja kasvitauteja ja tuholaisia kuin kaaleilla. Kirpat ovat liikkeellä koko kesän ja voivat vioittaa pieniä taimia pahoin tai tuhota ne jopa kokonaan. Suojaa taimet hyönteisverkolla tai kasvuharsolla, kunnes ne ovat kasvattaneet tuuhean lehtiruusukkeen. Lämpimällä säällä ilmava hyönteisverkko on harsoa parempi kasvustokate.
Retikkalajikkeita:
- ’Red Meat’ ja ’Mantanghong’ F1: Kiinalaisten lajikkeiden malto on pinkkiä, mietoa ja makeaa. Kasvuajat noin 50–65 vrk.
- ’China Rose’: Perinnelajike kasvattaa noin 15-senttiset miedonmakuiset ja hyvin säilyvät juuret. Kasvuaika noin 55 vrk.
- ’Ronde Zwarte’/ ’Black Spanish Round’: Kirpeähkö talviretikka korjataan tennispallon kokoisena. Kasvuaika noin 65 vrk.
- ’Minowase Summer Cross 3’ ja ’Mino Early’: Japaninretikat eli daikonit kasvattavat pitkät juuret. Kasvuajat noin 50–60 vrk.
- ’Ostergruss Rosa 2’: Nopeakasvuinen lajike sopii myös kevätkylvöön, sillä se ei kuki herkästi. Kasvuaika noin 50 vrk.

Retikan sadonkorjuu
Lajikkeesta riippuen satoa pääsee korjaamaan 1,5–3 kuukauden kuluttua kylvöstä.
Katso siemenpussista oikea korjuuaste. Talviretikat korjataan syysmyöhään, kun niiden kuori on paksuuntunut. Karaistunut retikka kestää noin kolmea miinusastetta. Suojaa kasvupaikka vaikkapa puiden lehdillä, jos haluat korjata satoa pitkälle syksyyn suoraan penkistä.
Korjaa ja käytä aikaisten lajikkeiden sato ajoissa mukuloiden ollessa mehukkaimmillaan. Mukula muuttuu vanhetessaan hohkaiseksi ja jopa onteloiseksi.
Retikan kukat, siemenpalot ja nuoret mureat lehdet ovat syötäviä. Juuri voi maistua miedolta, makealta tai polttavan kipakalta.
Retikan käyttö ruoanlaitossa
Kesäretikan valkoinen tai punertava kuori on ohut ja sen voi kuoria juures- tai kuorimaveitsellä. Retikka on yleinen ainesosa aasialaisissa keittiöissä. Rapsakkaa retikkaa voi käyttää ruoanlaitossa raakana tai kypsennettynä. Kuori, paloittele ja pikkelöi tai tarjoa dippikasviksena, raasta lisukkeeksi tai sekoita salaattiin. Kokeile myös kypsennettynä keitoissa ja vokeissa.
Lähteinä käytetty: hyötykasviyhdistys.fi, kasvikset.fi, satokausi.fi
Muokattu 8.8.25 klo 10.47: Lisätty tietoa retikan historiasta ja käytöstä ruoanlaitossa sekä retikkareseptejä.