Unelmien Talo&Koti

Eriparikuppeja, tiiliä ja komea kaari-ikkuna – Marian perheen rento huvimaja valmistui kierrätysmateriaalista

Eriparikuppeja, tiiliä ja komea kaari-ikkuna – Marian perheen rento huvimaja valmistui kierrätysmateriaalista

Mariasta tuntui aikaisemmin työläältä kutsua vieraita kotiin, koska talo piti siivota lattiasta kattoon. Kun huvimaja valmistui, hän alkoi järjestää kutsuja entistä useammin.
Teksti Heikki Rautio
Kuvat Heikki Rautio
Mainos

Flemmingsbacken-tilalla Mustasaaressa sijaitsevaa huvimajaa kutsutaan Maria Österåkerin perheen kesken orangeriaksi. Se näyttää kuin se olisi ollut paikallaan jo vuosikymmeniä. Salaisuus on puuta harmaannuttavassa rautavihtrillissä.

Mistä saitte idean huvimajaan?

Rakensimme orangerian kymmenen vuotta sitten. Projekti käynnistyi, kun mieheni Jenk hankki kasan vanhoja, kauniita ikkunoita Juthbackan markkinoilta Uudestakaarlepyystä. Seinät siis olivat jo olemassa, ja puutavaran saimme omasta metsästä. Harmaannutimme puuosat rautavihtrillillä, jotta saimme majan sulautumaan ympäristöönsä. Katto ja lattia on tehty kierrätystiilistä.

Miten huvimajan paikka valikoitui?

Alue oli aikaisemmin rikkakasvien vallassa. Emme jaksaneet kitkeä, joten rakensimme niiden päälle talon! Tontillamme on useita piharakennuksia, jotka olemme joko siirtäneet tai rakentaneet kokonaan itse.

Orangeria on rakennettu pääasiassa kierrätysmateriaaleista. Puutavara on peräisin omasta metsästä. Orangeria kätkeytyy puiden ja pensaiden siimekseen. Vaikea uskoa, että paikalla kukoistivat aikaisemmin vain rikkaruohot.

Miten onnistuitte säilyttämään puuston?

Olemme tarkoituksella valinneet kaikille piharakennuksillemme hiukan ahtaat rakennuspaikat jättämällä niiden ympärille niin paljon vanhoja puita ja pensaita kuin mahdollista. Rakennusvaiheessa kookkaat puut ovat tosin ärsyttävästi tiellä! Kasvit maisemoivat uuden rakennuksen paikalleen ja saavat sen näyttämään siltä kuin se olisi ollut siinä iät ajat. Tätä voi kutsua eräänlaiseksi silmänkääntötempuksi.

Mikä orangeriassa on parasta?

Se on helpottanut seuraelämäämme aika tavalla. Ennen en viitsinyt pyytää meille vieraita, koska se olisi merkinnyt koko talon siivoamista. Nyt voin kutsua heidät hyvinkin spontaanisti, kattaa pöydän orangeriaan ja kahvitella siellä. Meillä on vieraita varten myös oma pieni ulkohuussi.

”Joskus kutsumme kylään toisilleen tuntematonta väkeä. Kekkerit onnistuvat yleensä yli odotusten.”
Orangeria on Marialle rauhoittumisen paikka. Kahvipöydässä on tarjolla mustikkapiirakkaa ja sitruunamuffineja, jotka on koristeltu itse kasvatetuilla syötävillä kukkasilla. Makeutta omasta puutarhasta. Pariskunnan mehiläiset tuottavat vuodessa 2 500 kiloa hunajaa. Kestää tovin, ennen kuin Maria on saanut kiinnitettyä etiketit hunajapurkkeihin. Homma hoituu yleensä huvimajassa. Kahvikekkereillä pöytään katetaan eripariset kukkakupit. Maria on ommellut itse kauniit sisustustekstiilit.

Mitä muuta käyttöä majalle on?

Nautin täällä usein kesäisin aamiaisen omassa rauhassani ja ihailen samalla ympäröivää pelto- ja puutarhanäkymää. Syksyisin on mukava istua iltaa ystävien kanssa kynttilänvalossa.

Miten katat pöydän?

Rennolla otteella. Minusta on hauskempaa käyttää sitä mitä sattuu löytymään kuin miettiä tarkkaan täydellisiä yhdistelmiä. Orangerian pöydällä on iso laakea kori täynnä eriparisia vanhoja kahvikuppeja. Monet niistä ovat syntymäpäivälahjoja ystäviltä. Eriparikupeilla kattauksesta tulee värien, muotojen ja kuvioiden suloinen sekamelska, joka kuitenkin toimii.

Mistä huonekalut on hankittu?

Jenk on nikkaroinut penkkejä ja ison pöydän, jonka kansi on tehty vanhoista lattialankuista. Pisin penkki on lainassa paikalliselta nuorisoyhdistykseltä. Sääli palauttaa se aikanaan! Valurautakamiinan löysimme netistä.

Lakeuden kutsu. Komea kaari-ikkuna kehystää maiseman tauluksi. Siro kynttiläkruunu valaisee hämärinä iltoina koko tilan. Jenk on nikkaroinut tukevan pöydän. Orangerian kaunis lattia on tehty kierrätystiilistä. Maria pitää pelargoneista erityisen paljon. Ne kukoistavatkin lasiseinien suojissa. Orangerian liukuovi on tehty vanhasta ikkunasta. Kiinni ollessaan se sulautuu osaksi seinää. Karmeja ei tarvita, pelkkä kisko riittää.

Lue myös Marian haastattelu omavaraiseen elämän aloittamisesta. Tutustu myös Marian ruotsinkieliseen Lev mer på mindre -blogiin: levmerpamindre.blogspot.fi

Julkaistu: 24.8.2018