Meidän Mökki

Jestas sentään, sauna se on! Rantasalmen rautasaunassa mikään ei ole tavanomaista – komeuden kruunaa katolla löylyttelevä Veera

Jestas sentään, sauna se on! Rantasalmen rautasaunassa mikään ei ole tavanomaista – komeuden kruunaa katolla löylyttelevä Veera
Rantasalmen rautasaunan pohjana on suuri tynnyri ja kaiken kruunaa kuumassa ahjossa taottu kaunotar, jonka laudepaikka on rautasaunan katolla. Löylyistä nauttivat yrittäjät Katja ja Tero Tolvanen, Sara Tolvanen sekä eläkeläiset Sinikka ja Hannu Utriainen.
Julkaistu: 12.11.2020

Moni uskomaton tarina on alkanut Pariisissa, niin tämän rautaisen saunankin. Ilmari Utriainen lähti Rantasalmelta rakkauden pääkaupunkiin vuonna 1966. Matkan tarkoituksena oli saada kyläsepän töihin ideoita ranskalaisesta taiteesta. Matka ei ollut turha. Alasimen ja vasaran välissä syntyi matkan jälkeen paljon taidetta, jollaiseksi voidaan kutsua myös rautaista saunaa, jonka ensi löylyt nautittiin 1969. Veera-patsas nousi sen katolle kylpemään vuonna 1975.

– Muistan varmasti ikuisesti, miltä tuntui kiivetä saunan lauteille isoisän viereen ensimmäisten joukossa. Löylyt olivat pehmeät, juuri sopivan kosteat – aivan kuten tänäänkin, muistelee Hannu, jonka isoisä kyläseppä Imppo oli.

Saunan taidokkaat koristeosat on taottu ahjossa alasimen päällä. Sauna siirrettiin nykyiselle paikalleen vuonna 1981. Perustuskivenä on kaivonrengas. Saunalle johtava polku on reunustettu kukilla. Niitä kannattelevat isoisä Impon tekemät kukkatelineet.
Katon naisen mallina kerrotaan olleen yksi kyläläisistä.
Katja ja Sara odottavat saunan lämpenemistä portailla.

Pajatoiminta alkoi jo 1900-luvun alussa. Raudasta tehtiin rekiä, viikatteita, hevosenkenkiä, lyhtyjä ja pöytiä. Epäilystäkään ei ollut siitä, etteikö rauta taipuisi sohvaksi tai vaikka saunaksi. Kun kuvanveistäjä tekee taidetta kipsistä, Imppo teki saman raudasta.

– Katon naisella on metka tarina, sillä mallina kerrotaan olleen yksi kyläläisistä. Hänen mielestään mallin tuli olla elävä – aivan, kuten taiteilijoillakin on. Vaikkakin naismallia yritettiin ensin katsella alan julkaisuistakin, Sinikka kertoo naurahtaen.

Veera on maalattu mustaksi säänkestävällä maalilla.
Piipunhattu kruunaa komean rakennuksen. Viiri kertoo saunan rakennusvuoden.

Paja seisoi ennen tukevasti miltei samalla paikalla, missä sauna on nyt. Pajan kuumuus vain oli ahjossa, saunassa sen kiukaassa. Tarina kertoo, että ennen viikatteiden kunnostusjonon ohi pääsi isoilla sikareilla. Sitä tarina ei kerro, millä tänään pääsisi jonon ohi ensimmäisenä lauteille.

– Jouduimme siirtämään rautasaunan kaivinkoneella kauemmaksi tiestä. Sitä oli milloin mikäkin turisti ihmettelemässä. Kone nosti saunan kaivonrenkaan päälle ja asetteli nykyiselle paikalleen, Hannu kertoo.

– Kerran pihaan ajoi mersulla mies ja heilutteli rahatukkoaan. Hänellä oli saunan osto mielessä. Niin suurta summaa ei ole, jolla tämä taideteos myytäisiin, Sinikka sanoo.

Luukun avaamisesta menee 15 minuuttia, kun lauteille voi jo kiivetä. Isoisä Ilmari teki saunan kokonaan itse. Kiuaskin syntyi raudasta.

Saunan piipusta leijaileva savu kaartaa tummuvalle kesäsadetaivaalle. Hannu on tehnyt tulet kiukaan alle muutama minuutti sitten. Lämmityspuuhissa on oltava maltillinen, sillä tynnyri lämpenee nopeasti ja löylyttelijöiden on oltava lauteilla pian ensimmäisen pesällisen jälkeen.

– Lämmittäjältä vaaditaan nöyrää asennetta. Tynnyrin koko vaatii tulien tekijältä kirjaimellisesti lattialla taiteilua, Hannu paljastaa raapaistessaan tikkuun valkean.

Sauna piti siirtää kauemmas tiestä, sillä ihmettelijöitä riitti riesaksi asti.

Sauna lämmitetään pieneksi hakatuilla koivuhaloilla. Niiden tekemisen taitaa Hannu parhaiten. Sauna on siirtynyt jo sukupolvelta toiselle. Imppo rakensi saunan Hannulle tämän ollessa 14-vuotias, ja nyt rakennus on Saran. Sara sai saunan sillä ehdolla, ettei hänkään myisi sitä koskaan pois. Saunapalatsin tehtävä on kulkea suvussa polvelta seuraavalle.

Tero ja Hannu vilvoittelevat saunan jälkeen. Hannu muistaa vielä, millaiset olivat rautasaunan ensimmäiset löylyt isoisä Impon kanssa.

Saunajoukko oli ennen erikoinen, mutta on se sitä tänäänkin. Jättimäinen berninpaimenkoira poikkeaa kuistilla, ja hetken päästä siellä on pupukin. Löylyihin tämä kaksikko ei sentään pyri. Ensimmäinen saunavuoro on aina naisilla. Pönttömäinen rakennelma ja tilan koko tekevät seuraavan vuoron lämmöt jo kipakammiksi. Viileinä päivinä sauna on parhaimmillaan. Rautaseinät hohkavat kylmyyttä, jonka kiukaan antama lämpö kumoaa.

– Naisten saunassa tehdään rentouttavia kasvohoitoja ja jaloille kylpyvesiä. Miehille jätetään kunnon löylyt ja vastat veteen kastumaan, Sinikka kertoo.

Saunaeväät pakataan vanhaan työkalupakkiin. Siitä niitä on helppo napsia löylyjen välissä.

Pajan pihassa kokoonnuttiin ennen kylänmiesten kesken. Ahjossa taottiin kahlekuningas Timo Tuomivaarallekin käsiraudat. Niistä kerrotaan olleen kuninkaan mielestä tiukin paikka päästä irti. Nämä ja monet muut tarinat kerrotaan saunan lämmössä aina uusille sukupolville.

– Saunan pohja on maitotonkkien happotiinun tynnyri. Kun sitä ei enää tarvittu entiseen käyttötarkoitukseensa, se siirtyi nykyiselle paikalleen, Hannu valottaa tarinan lomassa.

Kaikkialla täällä näkyy isoisän kädenjälki. Jokainen koriste on raudasta taottu, ei teollisesti tehty.
Saanalla on oma aitaus pihan perillä, mutta se saa myös ulkoilla vapaana perheen tarkoin valvovien silmien alla.

Pyöreä muoto on tuonut kaikkeen haasteensa. Saunan lauteet Imppo teki haavasta ja katajasta. Ne ovat taipuneet kaarevaan muotoonsa lämmittämällä. Käytössä lauteet ovat vain parantuneet ja ikääntyneet charmantisti saaden hienoista patinaa.

– Kaikkialla täällä näkyy isoisän kädenjälki. Jokainen koriste on raudasta taottu, ei teollisesti tehty, Hannu sanoo ja viittaa katolla saunovaa Veeraa kohti.

Viileän illan kruunaa saunottelu perheen kanssa. Lauteilla käydään vuorotellen, sillä kovin montaa ei sinne kerralla mahtuisikaan. Saunojat poikkeavat jäähdyttelemässä pihanurmella. Kiire on unohdettu saunahetkestä kokonaan. Kylmä saunajuoma, itse tehty vasta ja oma saunaporukka ovat parasta.

Kommentoi »