Raision alppiruusupuistossa kasvaa yli 2 000 rodoa – ”Lempeä kukkaähky”, kuvailee puiston 25 vuotta sitten ideoinut Markku Tuominen

Mutkitteleva polku kaartaa lähes nelimetristen ’Helsinki University’ -marjatanalppiruusujen muhkeiden vaaleanpunaisten kukintojen lomaan. Muutaman metrin päässä kukkivat samansävyiset ’Haaga’-marjatanalppiruusut sekä purppuranpunaiset ’Hellikki’-tarhanukka-alppiruusut.

Punasävyiset lajikkeet kuuluvat Raision alppiruusupuiston vanhimpiin istutuksiin. Samaan alkuperäiseen joukkoon kuuluu myös moni muu kotimainen rodo, kuten ’St Michel’ eli ’Mikkeli’, ’P. M. A. Tigerstedt’ ja ’Pohjola’s Daughter’ eli ’Pohjolan Tytär’. Ensimmäinen 350 taimen erä istutettiin tänne vuonna 1999, toinen 300 taimen satsi 2008. Kahdeksan vuotta sitten valikoima täydentyi ulkomaisilla lajikkeilla ja risteymillä.

Tällä hetkellä puistossa kasvaa yhteensä 2 010 alppiruusua. Lajikkeita ja risteymiä on 284 kappaletta. Metsäiseen maastoon istutetaan myös uusia taimia, joista osa liittyy suosittuun Osta oma alppiruusu -kampanjaan. Siinä ihmiset ja yritykset voivat hankkia puistoon kyltillä varustetun nimikkoalppiruusun.

Vaaleanliila fargesianalppiruusu ’Pohjolan Tytär’ (’Pohjola’s Daughter’) kasvaa reilun metrin korkuiseksi. Etualan ’Hellikki’-tarhanukka-alppiruusun purppuranpunaiset kukinnot kohoavat lähes kolmen metrin korkeuteen.

Yakushimanalppiruusu ’Schneekissen’ kasvaa leveäksi ja noin puolen metrin korkuiseksi pensaaksi.

Kestävän ’Mikkeli’-marjatanalppiruusun kukka vaalenee avautuessaan. FinE, I–V.

’Haaga’-marjatanalppiruusu kuuluu puiston kestävimpiin lajikkeisiin. I–V.

KIERROKSELLE 4,5 hehtaarin kokoiseen puistoon lähtevät sen kunnossapidosta vastaava hortonomi Auli-Maarit Meriläinen ja vihersuunnittelija Markku Tuominen, jonka aloitteesta puisto on saanut alkunsa. Idean kimmokkeena oli Markun rodojen kukinta-aikaan tekemä retki elimäkeläiseen Mustilan arboretumiin.

– Mustilassa näkymät olivat kuin satumetsässä, ja ajattelin, että jotakin samankaltaista olisi saatava myös Raisioon. Puiston ideointi alkoi jo kotimatkalla, Markku muistelee 25 vuoden takaista aikaa.

Rodoja kukkii kallioiden syvämultaisissa taskuissa ja nauhamaisina muodostelmina metsässä risteilevien kulkureittien ja kosteikkojen laidassa. Vaihtelevassa maastossa kulkija voi ihastella kukintoja lähietäisyydeltä ja korkeilta paikoilta aina vain uudenlaisina väriyhdistelminä.

Maaperä on pääosin tuoretta kangasmetsää mustikanvarpuineen ja sananjalkoineen. Yksittäisen pensaan istutuspaikka kunnostetaan kippaamalla paikkaan viisi kottikärryllistä hapanta, muualta tuotua metsämaata. Ryhmäksi istutettaville pensaille levitetään metsämaata 40–50 sentin kerros. Istutuksen jälkeen maanpinta peitetään 10 sentin kerroksella puuhaketta.

’Suomi 100’ -marjatanalppiruusu on ensimmäinen kotimainen keltakukkainen lajike, joka on rekisteröity virallisesti. Se viihtyy vyöhykkeillä I–II(III).

Puistoalppiruusu ’Everestianum’ on monen muun ulkomaisen lajikkeen tavoin kompakti ja tiiviskasvuinen.

Alppiruusupuisto on yksi Raision kaupungin 22 puistosta. Auli-Maarit Meriläinen vastaa puiston hoidosta, Markku Tuominen sen suunnittelusta.

OTOLLINEN PIENILMASTO ja lounaisrannikon suotuisa Ib-kasvuvyöhyke mahdollistavat lukuisten ulkomaisten lajikkeiden ja risteymien kokeilun.

– Lajikkeiden valinnassa meillä on ollut pakkasraja, kasvin pitäisi kestää ainakin 24 miinusastetta. Yksittäisiä lajikkeita on sitä arempia, Markku kertoo.

Ulkomaisten risteymien etuna ovat erikoiset ja räväkät värit, kuten hempeä persikanpunainen, laventelinsininen ja oranssi. Lisäksi lajikkeilla on eroja kukinnan malleissa ja lehdistössä. Ulkomaisia risteymiä on istutettu 253 erilaista. Valituille lajikkeille yhteistä on kaunis kasvutapa sekä kukkien värikylläisyys tai erikoinen nuppu.

Puistossa kasvaa 31 kotimaista lajiketta, ja lisää hankitaan sitä mukaa, kun taimia ilmestyy markkinoille. Kotimaiset lajikkeet ovat kestäviä ja varmoja, ja niiden joukosta löytyvät myös kaksikon suosikit.

Auli-Maaritista erityisen kauniita ovat esimerkiksi tarhanukka-alppiruusu ’Hellikki’ ja marjatanalppiruusut ’P. M. A. Tigersted’ ja ’St Michel’.

– ’Mikkeli’ on aivan upea! Sen nuppu on vaaleanpunainen ja avautunut kukka valkoinen.

Markun suosikkeihin lukeutuu uskollisesti kukkiva ’Haaga’, josta kasvaa täällä useita tuuheita ja kauniin mallisia pensaita.

– ’Haagan’ kukkien ruusunpunainen sävy on juuri oikea, ja tummanvihreä lehdistö on kaunis ilman kukkiakin.

Valiolajikkeeksi vihersuunnittelija kuvailee myös vajaan metrin korkuiseksi kasvavaa ’Suvi’-kelloalppiruusua, joka avaa kellomaiset vaaleanpunaiset kukkansa vasta myöhemmin, juhannuksen paikkeilla.

– ’Suvi’ on pikkuinen ja tosi sievä pensas.

’Djingestan’-alppiruusun pilkukkaat kukat ovat suuret ja lehdet pitkät ja kiiltävät.

Reilun metrin korkuiseksi kasvava ’Pinquin’-lajike kestää noin 20 miinusastetta.

RODOPUISTON VÄRIKYLLÄISIN aika alkaa toukokuun lopulla tai kesäkuun alussa ja jatkuu ainakin kesäkuun puoliväliin asti. Monina vuosina tähtihetki ajoittuu kesäkuun ensimmäiselle viikolle, jolloin valtaosa rodoista leväyttää kukkansa auki.

– Kutsun ajankohtaa lempeäksi kukkaähkyksi, Markku sanoo ja kertoo haluavansa monipuolistaa kasvillisuutta, jotta puistossa olisi katsottavaa keväästä syksyyn.

Metsikössä kasvaa alppiruusujen lisäksi monia muitakin lajeja, kuten hortensioita ja hemlokkeja. Väritykitystä syksyyn tuovat punaisina leiskuvat rusokirsikat, puiden rungoilla kiipeilevät imukärhivilliviinit sekä kallioseinämää verhoavat kiinanvilli-, amurin- ja ruosteviinit. Erilaiset magnoliat kukkivat ennen rodoja, ja jatkossa puistossa kävijää ilahduttavat myös atsaleat huikean värisine kukkineen.

’Hellikki’-tarhanukka-alppiruusuja kukkii puistossa kymmenittäin. Tässä se kasvaa kallion ja kosteikon välissä.

Markun päällimmäisenä ajatuksena on ollut suunnitella rodopuisto keskeiseen ja asutuksen lähellä olevaan paikkaan, jonne on helppo tulla vaikkapa iltakävelylle. Sijainti on mennyt nappiin – aurinkoinen kesäkuun alun ilta on houkutellut alppiruusujen pariin niin lenkkeilijöitä kuin lapsiperheitäkin.

– Puistosta on tullut paikallisille suosittu treffipaikka, jonne tuodaan myös vieraita, Auli-Maarit myhäilee.

Kukkivien rodojen parissa mieli rauhoittuu ja ihmisten äänet vaimenevat. Päähuomion saavat mahtavat kukinnot ja lintujen laulu.

Lähde: raisio.fi/fi/alppiruusupuisto