Meidän Talo

Pyörre on jo itsessään taideteos – Jukka ja Timo rakennuttivat Lohjan asuntomessualueelle teräsrunkoisen talon, joka yllättää pyöreällä muodollaan

Pyörre on jo itsessään taideteos – Jukka ja Timo rakennuttivat Lohjan asuntomessualueelle teräsrunkoisen talon, joka yllättää pyöreällä muodollaan
Jukka Turusen ja Timo Rannan Pyörre on Lohjan asuntomessujen eniten kiinnostusta herättänyt talo. Siinä yhdistyvät uusi rakennustekniikka, kiertotalouden periaatteet ja asukkaidensa näköinen taide.
Julkaistu: 15.7.2021
Timo Ranta (vas.) ja Jukka Turunen ovat herättäneet huomiota maailmallakin yhtenäisellä pukeutumisellaan.
Mikkelin asuntomessuilla kesällä 2017 ihan vaan heitettiin, että jos rakennettaisiin talo, millainen se voisi olla. No vaikka pyöreä.
Pari vuotta myöhemmin kaikki tarvittavat palaset asettuivat muutamassa hetkessä kohdalleen lohjalaisessa kahvilassa. Kehittyi pientalorakentamisen täydellinen myrsky. Café Laurin omistajat, Jukka Turunen ja Timo Ranta, rupattelivat kanta-asiakkaansa, arkkitehti Matti Kuittisen kanssa. Mikkelissä syntynyt ajatus mainittiin, ja Matti sanoi kyllä suunnittelevansa moisen talon.
Vähän myöhemmin toinen Café Laurin kanta-­asiakas, teräsrakennusyhtiö Aulis Lundell Oy:n toimi­tus­johtaja Leena Lundell kuuli tästä ja sanoi, että tuollainen talohan pitää rakentaa helposti eri muotoihin taipuvasta teräksestä. Hänen firmansa rakentaisi sen.
Ja Lohjalle oli tulossa asuntomessut. Mikäpä sen parempi tilaisuus esitellä uudenlaista pientalo­konseptia. Ja niin kahviloitsijat huomasivat olevansa messutalon rakennuttajia.
– Meillä oli oikein mukava talo tuossa puolentoista kilometrin päässä. Olohuoneessa kuusi metriä korkea ikkuna, josta avautui peltoniittymaisema. Ei ollut mitään tarvetta rakentaa uutta taloa, Jukka kertoo.
Teräs on jopa puuta kevyempi runkomateriaali.
Pyörteen runko lepää 42 kuumasinkityn teräspaalun varassa.
Atriumpihan kivi­ympyrä oli ensimmäinen rakennelma tontilla. Vesikate Kerabit Nature on markkinoiden vähähiilisin.
Mutta kun hommaan ryhdyttiin, siihen paneuduttiin täydellä sydämellä. Hyvin pian kävi selväksi, että Kuittinen ja Lundell olivat täydellinen valinta pyöreän talon toteuttajiksi. Lohjan asuntomessujen yksi pääteema on rakennusten koko elinkaaren hiilijalanjäljen pienentäminen. Siinä keskitytään rakentamisen ja asumisen ympäristöystävällisyyteen sekä kiertotalouteen. Nämä ovat Kuittisen ominta alaa.
Lundell toi hankkeeseen yrityksensä osaamisen teräsrakentamisessa. Pyöreä talo oli järkevintä rakentaa ruuvipaalujen päälle asennetulle teräsrungolle. Teräs on vahvuuteen verrattuna huomattavasti kevyempää kuin betoni ja helposti kierrätettävissä. Pyörteeksi nimetyn talon runkoon on käytetty neljän romutetun henkilöauton teräkset.
Ruuvipaaluperustus on tuttu terasseista ja piharakennuksista, mutta oikeita omakotitaloja ei tuolla tavalla ole tehty aikaisemmin.
Lohjanjärven rannan tuntumassa olevan tontin maaperä on hiekkapitoista. 2,5-metriset ruuvipaalut kiertyivät sinne hyvin ja asettuivat todella tiukasti paikoilleen. Pyörteen runko lepää 42 kuumasinkityn teräspaalun varassa.
Viimeinen ehtoollinen on Johanna Oraksen kalla- eli huone­vehkatulkinta Leonardo da Vincin kuuluisasta freskosta. Alun perin kankaalle maalattu teos on entistäkin vaikuttavampi koko seinän kokoisena versiona.
Kullanvärinen tiskiallas luo toimivan aksentin mustekynänsinisille keittiökaapistoille. Allas ja hana ovat Tapwellin mallistosta.
Skovby-ruokapöytä ja -tuolit ovat Vepsä­läiseltä. Keittiö­saareke ja -kaapistot ovat Puustellin mallistosta. Kodin­koneet Witt, liesitaso De Dietrich, kylmä­laitteet Liebherr.
Keittiön osalta pyöreistä muodoista tingittiin, ihan käytännön syistä.
Pari asiaa vähän askarrutti Jukkaa ja Timoa ensimmäisessä pyöreässä luonnoksessa. Kuittinen oli piirtänyt talon viereen pyöreän autotallin, kuin maata kiertävän kuun. Paha vain, että se olisi pilannut naapurin järvinäkymän. Eivät kohteliaat rakennuttajat sellaista voineet suvaita. Entä autotalli kaivettuna talon alle? Kosteusongelmia. No, ramppi katolla olevaan talliin? Ja autolla olisi kaikkein parhaat näkymät? Ei.
Lopulta löytyi elegantti ratkaisu. Ympyrätalon sädettä kasvatettiin 70 senttimetriä, ja alun perin vierashuoneeksi tarkoitettu tila annettiin autolle. Taloon tuli siis autohuone, ei tallia. Huoneeseen muuttaa sähköauto, joten öljylammikoista ja bensakatkusta ei tarvitse huolehtia.
Toinen huolenaihe oli Kuittisen ehdottama julki­sivu­materiaali, aaltopelti.
– Vähän siinä leikillämme mietittiin, että palkattiinko sittenkään oikea henkilö, Timo muistaa.
Jukka jatkaa:
– Tässä lähellä oli lämpövoimalaitos, joka oli päällystetty oranssilla muotopellillä. Käytiin muutaman kerran iltalenkillä katsomassa sitä aidan takaa, ja sehän näyttikin tosi hyvältä.
Matti Kuittinen selittää ratkaisun perusteet:
– Pyöreä muoto on hirveän herkkä vinosti tulevalle valolle. Jos sen rappaisi, olisi erittäin vaativa työ saada se ehdottoman tasaisesti kaartuvaksi. Jos sen päällystäisi sileällä pellillä, siihen tulisi helposti lommoja, koska metalli laajenee lämmetessään. Aalto­profiilissa lämpölaajeneminen ei näy, ja tällainen pystyraidoitus antaa vielä ryhtiä muodolle.
Ditre Italia -sohva on olohuoneen keskipiste.
Iso erkkeri-­ikkuna on jo muodostunut Jukan ja Timon kahden italian­vintti­koiran lempipaikaksi.
Oraksen Auringosta itään – kuusta länteen jatkaa kallateemaa Pyörteen olohuoneessa.
Erkkeri-ikkunasta on esteetön näkymä Lohjanjärvelle.
Sisätilojen vaativin yksittäinen työ oli sisäkaton rakentaminen. Kattoon on käytetty viisi kilometriä kuusirimaa, ja asennus myötäilee yläpohjan ja vesikatteen muotoja.
Kuusi valittiin, koska sitä on hyvin saatavilla, se on kevyttä ja säilyttää vaalean sävynsä erinomaisesti.
Lisää puuta on näköalaikkunoiden puitteissa, mutta lattiat ovat muodikasta mikrosementtiä.
Keittiön osalta pyöreistä muodoista tingittiin, ihan käytännön syistä. Kaarevat keittiökalusteet olisivat olleet epäkäytännölliset – ja poskettoman kalliit.
Lisää Johanna Orasta odottaa loppusijoitusta kirjastohuoneessa.
Kattoon on käytetty viisi kilometriä kuusirimaa.
Olohuoneen katseenvangitsijana on Glammfire Perola -sisustustakka.
Teräsrun­koisessa Pyörre-talossa on 160 neliötä: keittiö-olohuone, makuuhuone, kirjasto, sauna, kodinhoitohuone, wc ja autohuone.
Kahvilanpitämisen periaatteena Timolla ja Jukalla oli äärimmäinen laatutietoisuus. Jos huomattiin, että jokin paikka vähän repsotti, se korjattiin heti. Asiak­kaan kokemuksen piti olla täydellinen joka kerta. Tämä yksityiskohtien arvostaminen näkyy Pyörteen suunnittelussa ja toteutuksessa.
Matti Kuittisen mukaan onnistumisessa auttoi digitalisaatio.
– Aiemmin noista säädettävistä asioista päätettiin työmaakokouksissa parin viikon välein. Ja sitten paikkailtiin, kun ei ollutkaan ihan täysin ymmärretty annettuja ohjeita. Nyt ne hoidetaan pari kertaa päivässä, lähetetään sometyökaluilla kuvia ja skissejä. Tulee kerralla valmista.
Vapaasti seisova Westbergsin amme täydentää pesutilojen kylpylätunnelmaa.
Suihkun mosaiikkiseinä on toteutettu kierrätysmateriaalilla. Messinkinen suihku on Tapwellin.
Jukka ja Timo eivät halunneet saunaan perinteisiä lauteita. Ylemmälle tasanteelle tulee kummallekin oma saunatuolinsa.
Wc:n taso on käsityötä. Koivu­lankkua koristaa epoksista tehty vauhtiraita. Seinällä Cole & Sonin Woods-tapetti.
Kun mainitaan, että Jukka ja Timo ovat suuri­sydämisiä taiteen ystäviä, voi tulla mieleen, että mihinkäs niitä tauluja ripustetaan, kun kaikki seinät ovat kaarevia.
– Meille taide on paljon muutakin kuin taulu seinällä, Jukka selittää.
– Se voi olla maisema tai tapetti tai jokin kaunis esine, kuten vaikka tuo meidän takka.
Pyörteen näkyvimmät ja vaikuttavimmat taide­teokset ovat Johanna Oraksen töitä. Näyttävimpänä keittiön seinän täyttää Viimeinen ehtoollinen.
– Ihastuimme siihen Johannan kesänäyttelyssä Punkaharjun taidekartanossa, Jukka kertoo.
Kävi ilmi, että Oras tekee yhteistyötä – kenenkäs muun kuin Aulis Lundell Oy:n kanssa. Tätä kautta hänestä tuli eräänlainen Pyörre-talon nimikko­tai­teilija.
Lohjajärvelle avautuva terassi lasitetaan kokonaan. Kaarevaan lasiseinään aukeaa tarvittaessa yli kolme metriä leveä aukko.
Valmistumassa autohuone ja toinen sisäänkäynti.
Kun talo nyt valmistuu ja messuhässäkät saadaan hoidettua, pariskunnalla alkaa uusi elämänvaihe. Café Laurin he myivät jo vuosi sitten.
– Timo jäi keväällä virallisesti eläkkeelle, minä jään ensi vuonna, Jukka sanoo.
– Meillä on pian aikaa nauttia kodista ja arkipäivän asioista. Vanhasta kodista tuodaan vain henkilökohtaisia esineitä. Valokuvia, joitakin koriste-esineitä, yksi astiakaappi, yksi lasipöytä. Kaikki muu jää sinne.
Café Lauri oli suljettuna yhteensä kahdeksan viikkoa vuodessa vastapainona aukioloaikojen 14-tuntisille työpäiville. Vapaa-ajallaan Jukka ja Timo matkustivat ympäri maailmaa. Näkyvä muisto kymmenistä reissuista tulee autohuoneeseen.
– Sinne tehdään 3,5 metriä leveä kolmiulotteinen maailmankartta. Punaisilla nastoilla merkataan kaikki paikat, joissa me olemme käyneet.
Jukka ja Timo vierok­suivat aluksi ajatusta aalto­peltijulkisivusta, mutta nyt he myön­tävät, että ratkaisu oli paras mahdollinen.
Ulkomaanmatkailu on ollut käytännössä mahdotonta jo yli vuoden ajan. Se ei sinänsä harmita Jukkaa ja Timoa, sillä Pyörteen rakentaminen on ollut varsin intensiivinen kokemus.
Mutta normaalit ajat palaavat ennen pitkää, ja jossain vaiheessa uuden talon tuottamat elämykset tasaantuvat hieman. Sitten voidaan ottaa matkustaminen taas osaksi elämää.
– No joo. Uuden-Seelannin eteläsaari on vielä kokematta, Jukka tuumaa.
– Ja syksyllä Italia voisi olla hyvä kohde, Timo jatkaa.
– Mutta kumpikaan meistä ei varmaan viihtyisi siellä kovin pitkiä aikoja. Kuukaudeksi voi lähteä joskus, ehkä.

Pääsuunnittelija, arkkitehti Matti Kuittinen kertoo Pyörre-talon rakennusprojektista

Onko teräksellä ja pyöreällä muodolla erityinen yhteys?

Pyöreitä muotoja voi tehdä monestakin materiaalista. Helpointa on tehdä teräksestä tai puusta. Meille teräs oli paras, koska halusimme rakentaa mahdollisimman kevyen talon. Perforoidut uumapilarit ja -palkit auttavat keventämisessä. Keveys pyritään näyttämään myös ulospäin. Talohan seisoo aika hoikilla ruuvipaaluilla. Tämä on myös ideologinen valinta; kosketaan vain kevyesti planeetan pintaan, jotta tonttiin ei jää arpia.

Autohuoneen lattia on geopolymeeriä. Siis mitä?

Se on betonin kevyt muoto, jossa sideaineena on käytetty sementin sijasta kaivos- ja metalliteollisuuden sivutuotteita. Tässä tapauksessa osa betonin hiekastakin on kierrätettyä, teräsvalimolla kertaalleen käytettyä. Leikillisesti betoriiniksikin kutsutun geopolymeerin hiilijalanjälki voi olla 50–80 prosenttia pienempi kuin tavallisen betonin.

Onko kiertotalous tulossa rakentamisen valtavirtaan?

Ehdottomasti. Lähes 40 prosenttia Pyörteen painosta on kierrätettyjä tai uusiutuvia materiaaleja. Uusiutuvia ovat puurakenteet, kierrätetyt ovat pääasiassa terästä, erilaisia betonituotteita sekä kipseissä ja eristeissä käytettyjä aineita. Esimerkkinä vesikatteen mäntyöljypohjainen bitumi. Pyöreän muodon vuoksi siitä jää paljon hukkapaloja. Ne käytetään asvaltin tekemiseen Aulis Lundell Oy:n toisen messutalon etupihalle. Myös terassin lasituksista jää paljon hukkalasia. Se viedään Isoverin tehtaalle ja kierrätetään mineraalivillaeristeeksi.
4 kommenttia