Puutavaran hinta ja saatavuus lähes poikkeusaikoja edeltävällä tasolla – kysynnässä näkyy selvä muutos viime vuoteen
Rakennuskustannukset
Puutavaran hinta ja saatavuus lähes poikkeusaikoja edeltävällä tasolla – kysynnässä näkyy selvä muutos viime vuoteen
Vielä viime syksynä puutavaramarkkinoilla pelättiin korkeita hintoja ja heikkoa saatavuutta vuonna 2023. Tuoreiden arvioiden mukaan lähitulevaisuus on paljon ennakoitua valoisampi.
Julkaistu 27.6.2023
Meidän Mökki

Lokakuussa 2021 nähtiin iltapäivälehdessä otsikko: ”Remontoijan lompakko tiukilla – puun hinta kaksinkertaistunut, paluuta entiseen ei ole”. Hinnat olivat nousseet reipasta vauhtia. Vielä maaliskuussa 2021 ”mitallistettu kakkosnelonen” eli 48 × 98 -millinen, mittatarkaksi karkeahöylätty runkopuutavara oli maksanut keskimäärin 2,20 euroa metriltä. Syksyllä sen hinta oli jo 4,60 euroa metriltä.

Mutta paluu entiseen kävikin lopulta melko kivuttomasti. Maaliskuun lopulla 2023 tuon kakkosnelosen rautakauppahinta oli alimmillaan 2,45 euroa metriltä.

Sahatavaran hinnat ovat palanneet lähes pandemiaa edeltävälle tasolle.

Saatavuusennusteetkin menivät kunnolla pieleen. Vielä viime syksynä arveltiin, että energian raju kallistuminen leikkaa puun tarjontaa, kun sahojen kannattavuus heikkenee. Isoillakin sahoilla pelättiin tuotantokatkoksia.

Leuto talvi, kansalaisten ja yritysten säästötoimet sekä korvaavien energialähteiden löytyminen taisivat yhdessä johtaa siihen, että kevään energiakriisi peruttiin. Asiantuntijat arvioivat, että sahatavaran saatavuus Suomessa on nyt lähestulkoon normaalia. Myös hintataso on tullut huippuluvuista reippaasti alaspäin.

Luonnonvarakeskus Luke julkaisee vuosittain metsäsektorin suhdannekatsauksen. Tuorein katsaus julkaistiin lokakuussa, ja siinä ennakoitiin, että vuonna 2023 sahatavaran vientihinta laskee vajaan neljäsosan edellisvuoteen verrattuna. Toteutunut hintojen lasku oli selvästi ennakoitua suurempi.

Peruslaatuinen sahatavara on maailmanmarkkinoilla vaihdettava bulkkituote, ja Suomen kotimarkkinoiden hintataso seurailee vientimarkkinoiden hintakehitystä. Tosin esimerkiksi tukkipuun hintakehitys on ollut maltillista moniin muihin Euroopan maihin verrattuna.

Tilanne on normalisoitunut sekä Suomessa että ulkomailla. Sahatavaran hinnat ovat palanneet lähes pandemiaa edeltävälle tasolle. Kotimaassa suurin osa patoutuneesta rakennustarpeesta on saatu hoidetuksi. Tällä hetkellä korkeat korot, inflaatio ja yleinen taloustilanne hillitsevät rakentamista ja siten vähentävät sahatavaran kysyntää normaalin suhdannekierron kautta.

Viime vuoden heinäkuussa sahatavaran tuonti Venäjältä ja Valko-Venäjältä EU:hun päättyi, minkä odotettiin aiheuttavan puupulaa. Suomeen on tuotu Venäjältä vuosittain yli 500 000 kuutiometriä sahatavaraa, josta osa on jatkojalostettu edelleen. Povattua sahatavarapulaa ja hintojen nousua ei kuitenkaan nähty, sillä tuontiliikkeet olivat täyttäneet varastojaan ennen talouspakotteiden astumista voimaan, ja samaan aikaan sahatavaran kysyntä yllättäen laski.

Puutavaralajeista eniten vaikutusta on ollut koivukuitupuun saatavuuteen, jota vuonna 2021 tuotiin Venäjältä 4,4 miljoonaa kuutiometriä. Sahatavaralajeista Venäjältä on tuotu eniten kuusisahatavaraa, erityisesti pitkiä mittoja esimerkiksi kattoristikoiden valmistukseen.

Sahatavaran saatavuus on jo lähes normaalia.

Myös joidenkin kovien puulaatujen osalta voidaan tänä vuonna kohdata toimitusvaikeuksia ja joudutaan kenties etsimään vaihtoehtoisia tuotteita. Venäjä ja Valko-Venäjä ovat olleet merkittävässä asemassa muun muassa kovien parkettien, saunapaneelien ja vanerien toimittamisessa.

Suomessa rakentajat ja remontoijat seuraavat usein tukkipuun kantohintojen kehitystä. Kantohinta tarkoittaa puun hintaa puukaupassa, jossa ostaja vastaa puun korjuusta. Nimi tulee siitä, että puun hinta määräytyy silloin, kun se on vielä kannossa kiinni.

Luken erikoistutkijat selittävät, että vaikutussuunta on itse asiassa sahatavaran hinnasta kantohintoihin päin. Sahatavaran hinta puolestaan määräytyy maailmanmarkkinoilla. Paremman puutteessa kantohintojakin on silti hyödyllistä seurata, sillä sahatavaran markkinahinnoista ei Suomessa julkaista virallisia tilastoja.

Voiko vanhaa puuta käyttää?

  • Uudelleen käytettävän puun markkinat ovat ennen kaikkea koristeellisesti patinoituneessa puutavarassa ja hyväkuntoisissa hirsirungoissa.
  • Purettavista rakennuksista irrotetut laudat, lankut ja rankarakenteet soveltuvat uusiokäyttöön huonosti, koska niiden lajittelu, laatuluokitus, puhdistus ja markkinointi vaatii kaupalliseen arvoon nähden huomattavan paljon työtä. Purkulautoja voidaan käyttää lähinnä sokkelilaudoituksissa, ja niiden rahallinen arvo on hyvin alhainen.
  • Purettu puuaines toimitetaan pääosin kierrätysasemille, joissa se murskataan hakkeeksi ja käytetään esimerkiksi kompostoinnin tukiaineena.
  • Paraatipaikoille kelpaavat kierrätyspuut tuodaan usein ulkomailta, jopa Yhdysvalloista saakka, ja lajit ovat meille hieman harvinaisempia, kuten tammi ja douglaskuusi. Hintakin on sitten premium-tasoa.
  • Kotimainen massiivihirsi on ilahduttava poikkeus. Vanhoja hirsikehikkoja puretaan, ja hirret numeroidaan uudelleenpystytyksen helpottamiseksi. Yksi hirsikehikkojen purkamiseen ja uusiokäyttöön erikoistunut yritys on Hattulassa sijaitseva Metsänkylän navetta, jonka kautta lähes 900 vanhaa hirsitaloa on päätynyt osaksi uuden talon perusrakennetta. Lisäksi yritys välittää vanhoja hirsitaloja asiakkaiden itse purettaviksi. Esimerkiksi Ylöjärvellä vuonna 1921 valmistuneen talon 96 neliön ”valtaosin hyväkuntoinen” hirsikehikko oli maaliskuun lopulla myytävänä purettavaksi 5600 eurolla.
  • Toinen uudelleenkäytettäväksi soveltuva puurakenne on CLT eli ristiin liimattu monikerroslevy. CLT-elementit sopivat hyvin uudelleenkäyttöön, koska levyt ovat usein varsin suuria ja niiden liitokset on suunniteltu purkamista silmällä pitäen. Vielä ei käytetyn CLT:n markkinoita tosin ole päässyt syntymään, sillä valtaosa rakenteista on yhä alkuperäisessä käytössä.

Asiantuntijat: erikoistutkijat Jari Viitanen ja Antti Mutanen, Luonnonvarakeskus Luke

Kommentoi »