Metalliportaat kumahtelevat vienosti, kun puutarhuri, floristi Pernilla Lindvall kipaisee hakemaan kahvipannun keittiöstä. Kello lähenee puoltapäivää ja auringon säteet kurottelevat kohti lasihuoneen päätyseinää ja nurkassa kasvavaa mantsurianjalopähkinää.

Viherhuone on eristämätön eikä siksi aivan kirjaimellisesti viherhuone. Perhe kutsuukin 30 neliön tilaa lasihuoneeksi. Lindvallit rakensivat sen viime keväänä.

– Mietimme puolisoni Arin kanssa pitkään viherhuoneen rakentamista talon kylkeen. Poikamme ylioppilasjuhlat saivat meidät toimimaan, Lindvall kertoo.

Viherhuoneen mitat ovat 5 × 6 metriä. Rakennelma on sijoitettu aiemman terassin kohdalle, ja sisään pääsee suoraan kodin puolelta.

– Halusimme viherhuoneen keittiön lähelle. Myös ilmansuuntia ja valon kulkua ajatellen sijainti lounaisseinustalla on hyvä.

Suunnittelun lähtökohdaksi tulivat naapurin taloremontissa turhaksi jääneet ikkunanpokat. Samasta paikasta saatiin kierrätettynä lasiovet. Rakennuksen runko on puuta, ja uudelleen maalatut pokat asennettiin lekaharkoista muuratun ja rapatun matalan seinämän jatkeeksi.

Katon kurkihirsi on liimapuuta. Puolet katosta on 8 mm:n paksuista karkaistua turvalasia. Huoneen lattiaan Pernilla halusi vanhat tiilet. Ne puhdistettiin teräsharjalla ja asennettiin paikoilleen.

Rakennuksen tärkein funktio on jatkaa ulkoilmakautta molemmista päistä.

– Voimme nauttia ulkoilmaelämästä pidempään, koska Suomen kesä on arvaamaton, Pernilla sanoo.

Kausi alkaa jo maaliskuussa ja jatkuu lokakuuhun.

– Hyödynnän lasihuonetta, kun kokeilen uusien arkojen kasvien talvettamista. Näin saan arvokasta käytännön tietoa siitä, mitkä kasvit menestyvät Kokkolan korkeudella.

Onnistuneiden ylioppilasjuhlien jälkeen lasihuoneessa on juhlittu syntymäpäiviä, juhannusta ja elokuisia venetsialaisia.

Ari totesi viime syksynä, että perhe ei ollut syönyt sitten alkukesän yhtään ateriaa keittiössä.