Vehreät istutukset sulkevat punamullatun rakennuksen syliinsä. Perinteisen tyylinen talo valkoisine ikkunanpielineen istuu ympäristöönsä saumattomasti ja näyttää kuin se olisi ollut paikallaan aina.
Totuus on toinen, sillä Juhan ja Katriinan tunnelmallinen koti valmistui Tammisaareen, rauhoitettuun lintulahteen ja kangasmetsään rajoittuvalle rinnetontille, vuonna 2006. Neljän hehtaarin tontista 5 000 neliömetriä on aidattua puutarhaa, sillä alueella on runsaasti peuroja ja korkea aita torjuu niitä parhaiten.
Kasvien runsas ryöppy alkaa jo parkkipaikalta ja jatkuu preeriapuutarhatyylille ominaisine heinineen ja kukkivine perennoineen talon etupihalla. Perhoset suorastaan parveilevat punahattujen täyteläisissä kukinnoissa, ja helteisen päivän kevyt tuuli leikkii elefanttiheinien lomassa.
– Nautimme luonnonniittyjen monimuotoisuudesta. Luonnonmukaisen vaikutelman aikaansaamiseksi olemme käyttäneet istutuksissamme runsaasti erilaisia heiniä, Katriina selittää.
Niittymäisen preeriatyylin edelläkävijä, hollantilainen puutarhasuunnittelija Piet Oudolf on inspiroinut pariskuntaa puutarhan suunnittelussa.
– Törmäsimme jossain hänen nimeensä ja hankimme aluksi kirjallisuutta ja kuvia hänen suunnittelemistaan puutarhoista, Katriina sanoo.
Juha ja Katriina eivät pipertele vaan suosivat suuria linjoja. Kutakin kasvia on istutettu näyttävinä massoina, jolloin niiden ominaispiirteet, kuten väri, kasvutapa, lehtien muoto ja liike, pääsevät esille ja erottuvat edukseen kukkapenkissä. Kasvit ovat levittäytyneet istutusalueilta käytäville, mikä korostaa entisestään puutarhan luonnollisuutta.
– Pyrin hyviin kasviyhdistelmiin. Aluksi en pitänyt kuunliljasta lainkaan, mutta mikä voisikaan olla kauniimpi yhdistelmä kuin sirot heinät pyöreälehtisen kuunliljan rinnalla, Juha toteaa.
Hän toivoisikin, että puutarhoissa kiinnitettäisiin enemmän huomiota juuri lehtimuotoihin ja niiden yhdistelmiin.
Pihan tyyli on muotoutunut nykyiselleen pikkuhiljaa ja elää edelleen, sillä jatkuva muutos kuuluu luonnollisena osana puutarhaan.
– Mitään ei voi ennustaa etukäteen. Esimerkiksi 15 vuotta hyvin selvinnyt sinipallo-ohdake kuoli viime talvena, kun vesisateen ja pakkasen vuorottelun seurauksena syntynyt jääkansi tappoi miltei kaikki etupihan kasvit, Katriina kertoo ja toteaa talvimärkyyden olevan kasvien pahin vihollinen eikä suinkaan pakkasen, kuten usein luullaan.
– Kasvin kasvuolosuhteet pitää tietää, mutta käytännön kokemuksena saatu oppi on kuitenkin parasta, Juha jatkaa.
Yksityiskohtien lisäksi puutarhassa avautuvat näkymät ovat tärkeitä. Viehättävä istuinryhmä on sijoitettu niin, että katse hakeutuu talon läheisyydessä kukoistavan varjopuutarhan polveilevaan vehreyteen ja sen ohi talon toiselle puolelle levittäytyvään aurinkoiseen preeriapuutarhaan. Preeriapuutarhan laidalla on tuoli, josta voi ihailla sisäänkäynnille avautuvaa näkymää – perennojen ja heinien polveilevaa vuorottelua.
Puutarha tuntuu yhtä aikaa äärimmäisen hyvin hoidetulta ja luonnonläheisen huolettomalta. Ei siis ihme, että pariskunta viihtyy keitaassaan aina huhtikuun alusta syksyyn asti.
– Meille puutarha merkitsee estetiikkaa. Paikkaa, joka lisää hyvinvointiamme ja jossa meidän on hyvä palautua päivän töistä, Juha sanoo.
Voit seurata puutarhaa myös Instagramissa: @vargudden.
