Viemärijärjestelmien puhdistustehon yleinen ohjeistus lähtee siitä, että jos talossa ei ole paineellista vesijohtoa, ei jäteveden käsittelyn osalta tarvita juurikaan lisätoimenpiteitä. Tehostamistoimia ei myöskään yleensä tarvita, jos taloon menevään kesäaikaiseen paineveteen ei ole liitetty pesukoneita. Jäteveden puhdistustehokkuutta joudutaan arvioimaan, jos paineveden käyttö on jatkuvaa ja järjestelmään on liitetty pesukoneita ja esimerkiksi suihku. Selkeä vaatimustason kiristyminen tapahtuu silloin, kun talossa on vesivessa.

Erilaiset jäteveden puhdistamisvaihtoehdot kannattaa selvittää tarkoin oman kiinteistön osalta. Erilaisten järjestelmien rakennuskustannuksilla ja huollontarpeella on suuri ero. Vapaa-ajan asunnon omistajalle ei ole myönnetty ikä- eikä taloudellisia helpotuksia samoin kuin vakituisen asunnon omistajille. Valtaosassa kiinteistöjä vaadittavat korjaukset ovat kuitenkin vähäisiä sekä töiltään että kustannuksiltaan.

Mökin varustelun lisäksi myös tontin sijainti ja muoto vaikuttavat järjestelmän valintaan. Samassakin kohteessa jätevesien käsittely voidaan hoitaa useammalla eri tavalla, ja näiden kustannusero voi olla suuri. Yleensä vanha järjestelmä kannattaa säilyttää ja tehdä vain tehostamis- ja korjaustoimenpiteitä.

Jätevesiasetuksen siirtymäaikaa on jatkettu 15.3.2018 asti. Jos olet epävarma kiinteistösi jätevesijärjestelmän riittävyydestä, ota yhteyttä kunnan ympäristönsuojelutoimeen.

Yksinkertaisimmillaan saunan pesuvedet imeytetään kivipesään johdetun viemäriputken kautta maaperään. Tämäkin järjestelmä vaatii huoltoa ja kunnossapitoa.

Lähipuiden juuristo hakeutuu nopeasti keräämään vettä kivipesästä ja viemäriputkesta tukkien järjestelmän. Talviaikaan tukkeutunut viemäri on ikävä ja vaikeasti korjattava yllätys, joten kivipesä pitää tarkastaa ja puhdistaa kesäisin. Kivipesä kannattaa suojata yläpuolisella lämmöneristeellä, jotta viemäri ei jäädy.

Hieman suurempi jätevesikuorma voi muodostua, jos mökkiin tulee kesävesijohto ja keittiössä on tiskiallas. Silloin riittävä puhdistusmenetelmä on esimerkiksi sakkapesällä varustettu imeytyssäiliö, jonka ympärille asennettu sorakerros muodostaa puhdistavan suodatuksen pesuvesille.

Lietepesä puhdistetaan maanpinnalle ulottuvan huoltoputken kautta. Liete voidaan kompostoida tavallisessa pihakompostorissa tai hoidetussa lehtikompostissa. Imeytyssäiliön soraympärystä on uusittava, kun imeytyminen maaperään heikkenee. Imeytyspaikalla maaperän on oltava vettä läpäisevää, eikä sijainti saa olla lähellä kaivoa.

Parin sadan euron hintainen imeytyssäiliö on edullinen tapa parantaa avoviemärin tai kivipesän toimintaa ja puhdistustehoa.

Maahan imeytys on hieman vaativampaan tarpeeseen rakennettu puhdistusjärjestelmä. Rakenne vaaditaan yleensä silloin, kun rakennukseen tulee paineellinen vesi ja viemäriin johdetaan pesukone- ja suihkuvesiä.

Näin varustetussa mökissä on usein yksi saostuskaivo, jonka jälkeen vesi imeytetään maaperään. Nykyvaatimusten mukaan kuormitustaso edellyttää kahta saostuskaivoa, joiden perässä on imeytysputkisto maahan.

Jätevesi puhdistuu osittain imeytysvaiheessa, mutta päätyy kuitenkin lopulta pohjaveteen. Siksi maaperän laatu ja pohjaveden pinnan taso pitää aina selvittää, jotta imeytyksestä ei ole haittaa lähialueen kaivoille. Jos imeytyminen hidastuu, putkisto on puhdistettava ja mahdollisesti myös imeytyskentän maaperää pitää vaihtaa.

Myös vanha järjestelmä on usein helppo kunnostaa nykyvaatimusten tasolle. Ensin tarkistetaan ja mahdollisesti korjataan vanhan kaivon tiiveys, sitten asennetaan toinen saostuskaivo vanhan perään, ja sen jatkoksi tulee maahan imeytysputkisto. Hinta on maatöineen muutaman tuhannen euron luokkaa. Vesivessalle tämä järjestelmä ei yleensä riitä, vaan tarvitaan maasuodattamo, pienpuhdistamo tai umpisäiliö.

Maasuodatus eroaa maahan imeytyksestä siten, että saostuskaivoja on kolme kappaletta ja imeytysputket ovat kahdessa tasossa. Ylimmässä tasossa oleviin putkiin johdetaan saostuskaivoista purkautuva jätevesi, joka valuu puhdistuskerroksen läpi alempiin keräysputkiin. Sieltä se johdetaan esimerkiksi avo-ojaan.

Keräysputkien alle asennetaan tiivis rakennekerros – esimerkiksi muovi estää puhdistetun jäteveden pääsyä pohjaveteen. Putkikerrosten väliin voi asentaa myös tehdasvalmisteisen suodatinkerroksen, jolla korvataan suodatushiekka. Vanha järjestelmä on yleensä hieman suuritöisempi ja vähän kalliimpi korjata maasuodattamoksi kuin maahan imeyttämöksi. Toisaalta maasuodattamo soveltuu erilaisiin maaperäolosuhteisiin paremmin. Vanhan järjestelmän korjauskustannukset ovat 2 000–4000 euroa.

Umpisäiliöratkaisussa jätevedet kerätään säiliöön, josta ne kuljetetaan säännöllisesti vesilaitoksen puhdistamolle. Järjestelmä tehdään yleensä niin sanotulla kaksoisviemäröinnillä, jolloin wc-jäte kerätään umpisäiliöön. Harmaat jätevedet viemäröidään imeytyskenttään tai maasuodattamoon.

Hintaa kertyy kahdesta viemäröintijärjestelmästä johtuen hieman enemmän kuin edellisessä mallissa, 5000–8000 euroa. Yleensä vanha järjestelmä voidaan jättää hieman korjattuna harmaille jätevesille, mikä alentaa kokonaisuuden hintaa parilla tuhannella eurolla.

Sähkökäyttöinen pienpuhdistamo valitaan yleensä järjestelmäksi silloin, kun muut vaihtoehdot joudutaan olosuhteiden takia sulkemaan pois. Pienpuhdistamot ovat jatkuvan kehitystyön alla, mutta toistaiseksi testitulokset eivät ole mökkikäytössä antaneet kaikilta osin hyviä tuloksia.

Laite vaatii sähköliittymän, ja laitetyypistä riippuen melko säännöllistä ja riittävää käyttöä. Pienpuhdistamon hinnat alkavat noin 8 000 eurosta ylöspäin.

Kuivakäymälällä voidaan välttää kokonaan käymälävesien käsittelytarve. Laitteet ovat kehittyneet ja niiden käyttö on lähes samanlaista kuin vesikäymälän. Kuivakäymälä vaatii kuitenkin aina huoltoa ja tyhjennystä, joten kompostointikin on suunniteltava etukäteen.

Lisätietoja: Ymparisto.fi: Kiinteistön jätevesien käsittely