Meidän Mökki

Porakaivo – miten asennus onnistuu, minne kaivo sopii ja mitä se maksaa? Asiantuntija vastaa 18 olennaiseen kysymykseen

Porakaivo – miten asennus onnistuu, minne kaivo sopii ja mitä se maksaa? Asiantuntija vastaa 18 olennaiseen kysymykseen
Porakaivon rakentaminen vaatii erikoiskaluston ja kosolti ammattiosaamista. Mutta vettä löytyy aina, sillä porakaivon vedentuottoon eivät vaikuta sateet tai sulamisvedet.
Julkaistu: 28.6.2022

1. Miksi hankkia porakaivo?

Selvästi yleisin mökkiläisten talousveden lähde on rengaskaivo. Se on kuitenkin varsin ronkeli kaivuupaikan suhteen, sillä mökkitontilla ei aina ole notkelmaa, johon pohjavettä kertyisi. Porakaivosta sen sijaan saadaan vettä aina. Se voidaan porata lähes mihin tahansa, minne vain poravaunulla pääsee. Ja vettä riittää: porakaivon vedentuotto ei riipu sateista tai sulamisvesistä.

2. Mihin porakaivo rakennetaan?

Suomen ympäristökeskuksen eli Syken opas Kaivon paikka neuvoo yksityiskohtaisesti, miten vettä voidaan löytää maaperästä. Vääntyvien varpujen sijaan Syke suosittelee maaperäkartan hankkimista ja jopa maaperätutkimuksen teettämistä ennen kaivon kaivamista. Porakaivoyritykset eivät moisesta perusta. Oikeaa pohjavettä löytyy kaikkialta, kun päästään irtonaisen maa-aineksen alapuolelle peruskallioon. Porakaivolla on lisäksi takuutuotto, 1500 litraa vuorokaudessa. Erittäin harvoissa tapauksissa porattavassa kallioperässä ei kerta kaikkiaan ole halkeamia, joita pitkin vesi liikkuu. Silloin vaihdetaan paikkaa ja porataan uudestaan. Kuivasta kaivosta ei laskuteta.

3. Miten syvä reikä pitää tehdä?

Porakaivon keskimääräinen syvyys on noin sata metriä. Jos vettä ei tuohon mennessä ole löytynyt, porataan 150 metriin. Jos kaivo pysyy vieläkin kuivana, tehdään painehalkaisu. Siinä porareikä tukitaan noin 30 metrin syvyydeltä, ja tukoksen alapuolelle pumpataan vettä erityisellä korkeapainepumpulla. Veden paine aukaisee kalliossa olevat ruhjevyöhykkeet, joita pitkin kalliopohjavesi virtaa. Näillä konsteilla syntyy toimiva kaivo lähes varmasti.

4. Millaisella vehkeellä reikä tehdään?

Poravaunu on tela-alustainen laite, jolla pääsee hankalaankin paikkaan. Poran kompressoria käyttävä kuorma-auto täytyy kuitenkin ajaa 50–70 metrin säteelle reiästä. Useimmiten mökkitie vie tarpeeksi lähelle, ja poravaunu pääsee maastoa pitkin reiän paikalle.

5. Onnistuuko porakaivon rakentaminen saaressa?

Yleensä onnistuu. Kalusto tuodaan paikalle isoilla lautoilla, sopivana talvena voidaan tehdä jäätie. Loppulasku on 30–40 prosenttia isompi kuin mantereella.

Yleensä pumppu lasketaan 70–100 metrin syvyyteen, vaikka kaivo olisi syvempikin.

6. Mihin tarvitaan suojaputkea?

Kallioon porattu reikä pysyy kyllä ryhdissään, mutta pehmeän pintamaan läpi porattaessa tarvitaan reiän romahtamisen ehkäisevä suojaputki. Mitä lähemmäs maanpintaa kallio ulottuu, sitä vähemmän putkea tarvitaan. Peruskallio voi alkaa aivan maan pinnasta tai vasta kymmenien metrien syvyydestä. Joissakin tapauksissa kallioon saakka ei kerta kaikkiaan päästä. Pohjavettä todennäköisesti löytyy silti. Silloin porataan koko matka suojaputken kanssa ja laitetaan reiän pohjaan suodattava siiviläputki. Maaporauksen metrihinta suojaputkineen on kaksinkertainen kallioporaukseen verrattuna.

7. Mikä on huonoin paikka porakaivolle?

Kehnoin paikka porakaivolle on paksu, tiivis savimaa, joka usein on vanhaa merenpohjaa. Pysyvät vesisuonet ovat harvassa, ja pora löytää vain orsivesiksi kutsuttuja vesitaskuja, joiden varaan ei kaivoa voi perustaa.

8. Entä jos tarvitaan enemmän vettä?

1500 litraa vuorokaudessa on minimituotto. Jos siihen ei päästä perusporauksella, porataan syvemmälle, tehdään painehalkaisu tai molemmat. Porattavan reiän koko vaikuttaa etenkin kaivon vesivaraston tilavuuteen. Poria on kolmea kokoa: 4,5-, 5,5- ja 6,5-tuumainen. Mökkikaivoihin riittää yleensä 4,5-tuumainen, maatiloilla käytetään 6,5-tuumaisia. Jos epäillään kaivon tuottoa, voidaan tehdä niin sanottu antoisuusmittaus. Mittauksessa pumpataan nopeasti päivittäistä kulutusta vastaava määrä vettä ja katsotaan, miten nopeasti vedenpinta nousee takaisin normaalikorkeuteen. Antoisuusmittausten teettäminen varmatuottoisille porakaivoille on melko harvinaista.

9. Millainen pumppu?

Pumpun teho riippuu veden tuotosta ja siitä, miten syvällä suoni on. Yleensä pumppu lasketaan 70–100 metrin syvyyteen, vaikka kaivo olisi syvempikin: vesivarastosta tulee kyllä riittävän suuri. Jos porausreiän läpimitta on 4,5 tuumaa eli 11,4 senttimetriä ja syvyys sata metriä, vesivarastoa on reilut 800 litraa.

10. Kuinka pitkäikäinen pumppu on?

Porakaivojen vesipumput ovat erittäin toimintavarmoja. Salamanisku voi rikkoa sähköpumpun virtapiirit, mutta ilman moista vahinkoa se puskee vettä ilman huoltoa 10–20 vuotta.

Veden laatua tutkivia laboratorioita on ympäri Suomea kolmisenkymmentä.

11. Tuleeko porakaivosta hyvää vettä?

Porausfirma takaa tietyn määrän vettä, mutta veden laatua ei voi täysin ennakoida. Yleisimmät ongelmat ovat rauta, mangaani ja arseeni. Tietyillä alueilla kallio on rautapitoista, punertavaa ja pehmeää. Hyvälläkin alueella uudesta porakaivosta pulppuaa usein aluksi sameaa tai värjäytynyttä vettä. Kun vesi alkaa vaihtua, se yleensä kirkastuu.

Uuden kaivon vesi pitää aina tutkituttaa, mutta ei heti: ensin pitää pumpata vettä säännöllisesti muutaman kuukauden ajan. Jos veden väri, maku tai haju eroaa merkittävästi puhtaasta, vesi pitää tutkia ennen käytön jatkamista. Ja vaikkei epäpuhtauksia havaittaisikaan aistinvaraisesti, kaivovesi on syytä tutkituttaa kolmen vuoden välein.

12. Kuka tutkii veden?

Ruokavirasto pitää yllä rekisteriä talousvesitutkimusten tekemiseen hyväksytyistä laboratorioista. Niitä on ympäri Suomea kolmisenkymmentä. Tutkimus valmistuu yleensä noin kuukaudessa ja maksaa 200–300 euroa.

13. Entä iso paha radon?

Radonkaasu ei aiheuta merkittäviä turvallisuusriskejä nykyaikaisten porakaivojen käyttäjille. Ennen ajateltiin, että porakaivon yläpää pitää rakentaa tiiviiksi, jottei kaivoon pääse likaisia pintavesiä. Näin kaivoon muodostui alipaine, ja kallion uumenista noussutta radonia tuli veden mukana hanasta. Nyt ymmärretään, että kaivon pitää tuulettua. Uusien porakaivojen hatuissa on korvausilmaventtiili.

14. Auttaako kunnon suodatin?

Toimivia suodattimia on saatavana lähes kaikkiin talousvesiongelmiin. Yleensä suodatin asennetaan lämpimiin sisätiloihin. Jos porakaivon vettä ei johdeta putkia pitkin mökin sisään, porakaivon viereen voidaan tehdä huoltokaivo, jonne suodatinjärjestelmä rakennetaan.

15. Miten porakaivo talvehtii?

Jos kaivo on pitkään pois käytöstä, käyttöön otettaessa vettä on syytä juoksuttaa avaamalla hana kymmeneksi minuutiksi ja uusia sama muutaman kerran parin tunnin välein. Jos talvikäytössä olevaan mökkiin tulee vesi sisälle, putki kaivolta pitää kaivaa routarajan alapuolelle ja eristää huolella. Jos se ei ole mahdollista, putken kylkeen asennetaan sulanapitokaapeli. Jos vesi ei tule sisään, kaivon päälle asennetaan vesiposti, jossa on talvityhjennysventtiili.

16. Miten porakaivon huolto onnistuu?

Kun porakaivoa käytetään säännöllisesti, se on käytännössä huoltovapaa. Huoltoa tarvitaan, jos veteen ilmaantuu outoja hajuja tai makuja. Rengaskaivon pohjalle kertyy maa-aineksia, jotka täytyy aika ajoin käydä nostamassa pois. Porakaivoon sakkaa sen sijaan kertyy niin vähän, että toimenpiteitä ei tarvita. Harvinaisissa tapauksissa sakkaa voi kertyä enemmän, ja se on merkki ongelmasta, jonka syy pitää selvittää. Rautaa ja mangaania voi tietyillä alueilla kertyä ruosteeksi putkien ja johtojen pintaan. Ne on hyvä puhdistuttaa silloin tällöin.

17. Entä jos ei ole sähköä?

Käsipumppukin käy, jos vesi nousee ylös ja tuotto on hyvä. Imevä pumppu pystyy nostamaan vettä alle kymmenen metriä. Jos porakaivon vesi on syvemmällä, tarvitaan työntävä pumppu, jonka sylinteri lasketaan jopa 40 metrin syvyyteen. Moinen pumppu maksaa lähes 4000 euroa. Järkevämpää on hankkia tavallinen sähköpumppu ja pieni aggregaatti sitä pyörittämään.

18. Millaisissa summissa porakaivon hinta pyörii?

Porakaivon poraaminen ja asennus töineen ja tarvikkeineen maksaa keskimäärin 8000–10 000 euroa. Kotitalousvähennyksen saa yleensä noin 60 prosenttiin kokonaiskustannuksista.

Asiantuntija: toimitusjohtaja Kari Simola, Suomen porakaivo Oy

Kommentoi »