Kotivinkki

Poikkeusajasta on seurannut myös hyvää – ”Kriisitilanteessa ymmärrämme tarvitsevamme muita ihmisiä”

Poikkeusajasta on seurannut myös hyvää – ”Kriisitilanteessa ymmärrämme tarvitsevamme muita ihmisiä”
Koronakriisin aiheuttamat muutokset ovat tapahtuneet nopeasti ja itsestä riippumatta. Poikkeusaika on sekä yhdistänyt että ajanut perheitä ahtaalle. Monella arvostus vapauteen sekä omaan kotiin ja perheeseen on kuitenkin kasvanut.

Poikkeustila. Karanteeni. Sosiaalinen eristäytyminen. Korona-arjella on monta nimeä, ja ne kaikki kertovat isoista muutoksista. Elämä on keskittynyt koteihin, ja kaiken yllä leijuu maailmanlaajuinen epävarmuus. Huolta aiheuttavat sekä virus että elämä sen jälkeen. Kuinka herkästi se leviää? Riittävätkö sairaalapaikat? Miten käy toimeentulon ja työpaikkojen?

Kriisi on asettanut ihmiset eriarvoiseen asemaan. Yhtä pelottaa lomautus, toista läheisen sairastuminen. Yksi eristäytyy kotiin, toisen työ on hoitaa muita. Kukaan ei tiedä, miten tilanne etenee, ja se aiheuttaa ahdistusta ja turvattomuutta.

– Olemme eläneet niin vakaata aikaa, että suunnitelmia on voinut tehdä. Nyt se kaikki on laitettu pauselle, sanoo sosiaaliantropologian ja kansainvälisen oikeuden dosentti Miia Halme-Tuomisaari Helsingin yliopiston tutkijakollegiumista.

Muutokset ovat tapahtuneet nopeasti ja itsestä riippumatta. On luonnollista, että ne ahdistavat. Poikkeustila on luonut ahdistuksen lisäksi myös hyvää. Kysyimme Kotivinkin lukijoilta, millaisia asioita he ovat koronakriisin aikana oivaltaneet. Kyselyyn vastasi Meillä kotona -sivustolla 294 ihmistä. Vastauksista nousi esiin kiitollisuutta, auttamisen halua ja omien läheisten arvostamista.

– Kriisitilanteessa aktivoituu kollektiivinen me-henki. Ihmiset tajuavat, että tarvitsemme muita. Sooloillen emme selviä, psykologi, yksilö-, parija perhepsykoterapeutti Helena Toppari sanoo.

Epävarmassa tilanteessa turvaa tuovista asioista tulee tärkeitä. Moni haluaa ympärilleen rakkaita läheisiä, ja se näkyy myös kyselyn vastauksissa. Poikkeustila on saanut 49 prosenttia kyselyn vastaajista arvostamaan perhettään enemmän. 28 prosenttia vastaajista sanoo, että arvostus parisuhdetta kohtaan on noussut. Perheen arvostus voi kertoa paitsi tuen ja turvan hakemisesta myös yhdessä vietetystä ajasta ja menettämisen pelosta, sanoo kliinisen psykologian dosentti ja Jyväskylän ja Tampereen yliopistojen yliopistonlehtori Virpi-Liisa Kykyri.

– Monia perheenjäseniä ei voi näinä aikoina tavata. Esimerkiksi iäkkäitä vanhempia tai lapsenlapsia voi olla ikävä, ja sekin voi korostaa perheen arvoa, Kykyri sanoo.

Yksin eläville poikkeusaika voi tarkoittaa valtavaa yksinäisyyttä. Miia Halme-Tuomisaaren mukaan perheen määritelmä on suomalaisessa yhteiskunnassa hyvin ydinperhekeskeinen. Poikkeustilanteessa se asettaa yksinasuvat eriarvoiseen asemaan.

– Suomessa on kauhean kova paine siihen, että yksinoloa pitää sietää. Yksin asuminen on hirveän yleistä, ja se on aika raju vaatimus. On inhimillistä, että yksinolo voi tuntua hirveän ahdistavalta.

Helena Topparin mukaan yksinäisyys on niin iso asia siksi, että se kolauttaa turvallisuudentunnetta. Ihmisellä on luontainen tarve liittyä muihin ihmisiin, ja jos hän jää porukan ulkopuolelle, hän voi kokea alkukantaista hätää. Vaikka tunne on musertava, sitä voi helpottaa pienillä teoilla.

– Se, että joku soittaa ja kysyy, mitä kuuluu, voi kantaa pitkälle. Se saa tuntemaan, että minulla on väliä.

Jatkuva yhdessäolo luo parisuhteille paineita. Nyt olisi kerrankin aikaa olla yhdessä kotona. Epävarmassa tilanteessa kynttiläillalliset ja majanrakennustalkoot voivat kuitenkin olla liikaa vaadittu.

Miia Halme-Tuomisaari muistuttaa, että parisuhteen normaalit jännitteet ovat läsnä myös kriisitilanteessa. Poikkeustilanne voi jopa kärjistää ääripäitä. Jos suhteessa menee hyvin, kriisi voi vahvistaa keskinäistä sidettä. Jos suhteessa on ongelmia, pakon sanelema yhdessäolo saattaa vain lisätä paineita ja stressiä.

Helena Topparin mukaan ihmiset hakeutuvat pariterapiaan usein yhteisen loman jälkeen. Se kertoo siitä, että yhdessä ollessa parisuhteen tilanne ja esimerkiksi yhteyden puute tulee paremmin näkyviin kuin kiireisessä arjessa.

Jotta parisuhde voi hyvin, tarvitaan erillisyyttä. Motivaatiota yhteisen ajan järjestämiseen on vaikea löytää, jos kaipaisi lähinnä omaa tilaa ja happea.

– Se, että ollaan koko ajan yhdessä, ei ole yleensä hyvä tila parisuhteelle. Erillisyyttä otetaan silloin esimerkiksi riitelemällä, Toppari sanoo.

Poikkeustila voi hiertää parisuhteita myös siksi, että ihmisten tavat reagoida kriisiin ovat erilaisia. Murehtimiseen taipuvainen saattaa olla kriisissä hyvin toimintakykyinen, ja normaalisti reipas lamaantua. Joissakin ihmisissä kriisitila nostaa pintaan vanhoja selvittämättömiä asioita ja niistä kumpuavaa turvattomuutta.

Kun ihmisistä paljastuu uusia puolia, perheen roolit muuttuvat – joskus yhdistävään, joskus erottavaan suuntaan.

– Esimerkiksi se, että kokee turvattomuutta mutta toinen ei ymmärrä sitä, voi olla hirveän iso haava.

Kriisitilanteessa aktivoituu kollektiivinen me-henki. Ihmiset tajuavat, että tarvitsemme muita.

Kotiin keskittynyt elämä on saanut ihmiset puuhastelemaan tavallista enemmän. 41 prosenttia Kotivinkin kyselyn vastaajista on tehnyt enemmän ruokaa ja 25 prosenttia käsitöitä. 34 prosenttia on leiponut enemmän kuin normaalisti ja 31 prosenttia siivonnut kodin kaapit. Myös television katselu ja kirjojen lukeminen on lisääntynyt reilusti.

"Ennen koti oli kääntymispaikka menojen ja matkojen välissä. Nyt on ollut ihanaa, kun ei tarvitse kiirehtiä minnekään. Aion laittaa kukkien siemeniä itämään, sillä en ole vuosikausiin ollut keväällä yhtäjaksoisesti kotona. Aioin nauttia aamukahveista parvekkeella myös arkiaamuina", yksi vastaajista kirjoittaa.

Lue myös: Pataleipä nousi poikkeuskevään suosikkiohjeeksi! "Todella makoisa", sanoo ensi kertaa leiponut

Pataleipä edustaa jotain erittäin kodikasta ja silti jotain uutta, sanoo ruokakulttuurin professori Johanna Mäkelä. Ei ihme, että poikkeuksellinen aika on saanut monet leipomaan.

Kotoilu luo ihmisille turvaa. Miia Halme-Tuomisaari uskoo, että puuhastelu lohduttaa, koska se rakentaa normaalia arkea isojen huolien keskelle. Kun koko maailmaa ympäröi epävarmuus, on juurruttavaa keskittyä pieneen ja arkipäiväiseen.

– Puutarhan mylläämiseen voi sitoa mielessä mylläävää ahdistusta. Kun mieli on kiinni tekemisessä, se ei ole kiinni ahdistavissa asioissa, Virpi-Liisa Kykyri sanoo.

Kyselyn vastaajat ovat saaneet turvaa myös rutiineista, jotka jatkuvat poikkeusoloissakin. Jumppatunnit ovat siirtyneet verkkoon, ja ystävien kanssa kokoonnutaan videon välityksellä.

– Rutiinit ovat keino tuntea, että jokin asia on omassa hallinnassa, Kykyri sanoo.

Jotkut kokevat poikkeustilan tervetulleena pysähdyksenä – itselle, yhteiskunnalle tai maapallolle. Ei tarvitse istua ruuhkassa, viedä lapsia harrastuksiin tai ravata kaupungilla.

"Tavallaan nautin tilanteesta, koska se on vain väliaikainen. Hengähdystauko arjesta ja sen velvollisuuksista ja stressistä", kirjoittaa yksi Kotvinkin kyselyn vastaajista.

Miia Halme-Tuomisaari viittaa norjalaisen antropologin Thomas Hylland Eriksenin tutkimukseen ylikuumenemisesta. Siinä missä maapallon lämpötila kasvaa huolestuttavaa tahtia, myös yhteiskunnan tahti ja tekemisen intensiteetti kiihtyy. Käsistä riistäytynyt vauhti kuormittaa ilmastoa ja johtaa tuloerojen kasvuun ja ihmisten uupumiseen.

– Pienellä ihmisellä on vähän keinoja sanoa, että nyt mennään liian lujaa, Halme-Tuomisaari sanoo.

Kun arkea rajoitetaan, itsestään selviltä tuntuneet asiat nousevat arvoonsa.

Hänestä oman elämän hyviin asioihin havahtuminen saattaa kertoa siitä, että elämä on ennen poikkeustilaa ollut hyvin paineista ja kiireen sävyttämää. Töissä tai opinnoissa on pitänyt tehdä koko ajan enemmän.

– Elämä on pitänyt ehkä sisällään asioita, jotka eivät ole tehneet onnelliseksi. Ihmiset ovat päätyneet etäälle siitä, minkä kokevat tärkeäksi.

Kun arkea rajoitetaan, itsestään selviltä tuntuneet asiat nousevat arvoonsa. Vastaajat ovat kaivanneet arjesta esimerkiksi kahviloita, liikuntaharrastuksia, matkustelua ja ystävien halaamista. Myös vapauden ja terveyden arvostus on noussut.

Yksi vastaajista kertoo oppineensa viimein elämään hetkessä.

"En voi tietää, mitä viikko tuo tullessaan. Se rauhoitti ajatukseni. Tajusin, ettei ole järkeä panikoida tai pelätä tulevaa, vaan keskittyä tähän hetkeen ja tehdä siitä hyvä."

Poikkeusaika on saanut ihmiset keksimään uusia tapoja olla yhteydessä. 54 prosenttia Kotivinkin kyselyn vastaajista on ollut tavallista tiiviimmin yhteydessä sukulaisiinsa. Yksi vastaajista kertoo alkaneensa käydä puhelimen välityksellä kävelyllä lastenlastensa kanssa.

"Kun alakouluikäiset pojat lähtevät päivittäin välituntikävelylle, he soittavat meille isovanhemmille, ja sitten ikään kuin kävellään yhdessä. Siitä on tullut kiva yhteinen asia."

Parhaimmillaan kriisi voi lisätä empatiaa.

Virpi-Liisa Kykyri uskoo, että poikkeusajasta voi seurata myös hyviä asioita. Se voi esimerkiksi johtaa etätyön lisääntymiseen ja turhan matkustelun hillitsemiseen. Joustavuus voi parantaa työhyvinvointia ja maltillisempi lentäminen helpottaa ilmastonmuutoksen torjuntaa.

– Jaamme nyt pakotetusti samanlaisia huolenaiheita, ja se voi tarkoittaa sitä, että löydämme uudenlaisia ratkaisuja. Näkymä siihen, että kaikessa käy lopulta hyvin, on ihmiselle tärkeä.

Myös Miia Halme-Tuomisaaren mukaan on mahdollista, että kriisinjälkeinen aika rakentuu kestävämmille arvoille. Ihmiset voivat esimerkiksi alkaa kuluttaa vastuullisemmin tai antaa aikaansa mieluummin perheelle ja vapaa-ajalle kuin kiireelle ja stressille.

Helena Topparin mukaan on tavallista, että suuret kriisit muuttavat ihmisten arvojärjestystä.

– Elämän rajallisuuden tajuaminen muuttaa yleensä suhdetta elämään ja muihin ihmisiin. Sitä, mihin haluaa käyttää aikaansa ja keiden seurassa, Toppari sanoo.

Poikkeustila koskee kaikkia, mutta kriisin vaikutukset ovat eri ihmisille erilaisia. Jos lähipiirissä on esimerkiksi vakavasti sairaita riskiryhmäläisiä ja pelkoa oman tai läheisen selviämisestä, Instagramin kotoilukuvat saattavat vain ärsyttää. Jos oma tilanne on hyvä, kriisi avaa mahdollisuuden ymmärtää oman etuoikeutetun asemansa. Parhaimmillaan se voi johtaa empatian ja vastuunkannon lisääntymiseen.

– Silloin voi ymmärtää, että kaikki ei ole vain oman erinomaisuuden tai ahkeran työnteon ansiota. Etuoikeus on osin sattumaa, ja kaikki eivät lähde samoista lähtökohdista”, Miia Halme-Tuomisaari sanoo.

Käytännössä vastuunkanto voi näkyä esimerkiksi läheisten ja tuntemattomien auttamisena.

– Hyvinvointivaltion toinen puoli on se, että naapurin mummon auttaminen on delegoitu valtiolle. Poikkeustila voi herätellä meitä tajuamaan, että meillä on kapasiteettia olla enemmän toisiamme varten.

Monista Kotivinkin kyselyn vastauksista huokuu kiitollisuus. Kriisi on laittanut asioita tärkeysjärjestykseen ja saanut huomaamaan, mitkä asiat omassa elämässä ovat hyvin. Eräs vastaaja kertoo, että on juuri valmistunut ja vailla töitä, mutta silti onnellinen lasten kanssa vietetystä ajasta.

"Vaikka työttömyys stressaa, on huojentavaa, kun on ollut mahdollisuus jäädä kotiin. Pystyn olemaan kotikoululaisten kanssa, saan tehtyä ruoat, ja koti pysyy viihtyisänä. Meillä on kaikki todella hyvin tällä hetkellä."

Jos kiitollisuuteen on syytä, tunteesta kannattaa pitää kiinni, Helena Toppari sanoo. Ihmiset, joilla on taipumusta olla kiitollisia, ovat onnellisempia kuin muut.

– Normaaliolosuhteissa joudumme joskus pysähtymään ja miettimään, mikä elämässä on hyvin. Tässä tilanteessa se voi tapahtua luonnostaan. Ei tarvitse tehdä listoja, vaan asiat, joista on kiitollinen, ovat siinä edessä helposti löydettävissä.

Kotivinkin kyselyyn vastanneet kertovat: Tämän olen oivaltanut

Olen huomannut, että tulen lopulta toimeen aika vähällä. Ihmissuhteet ovat kaikkein tärkeimpiä, yhteys läheisiin ja ystäviin. Työ ei ehkä olekaan niin tärkeää."

Isoin oivallukseni on ollut se, kuinka hyvin asiani ovat. Olen joutunut tai päässyt oppimaan paljon uutta, sillä minut siirrettiin töissä verkkokaupan puolelle. Tämä on ihan eri maailma, ja olen ylpeä itsestäni."

Luonto tuntuu nyt entistä korvaamattomammalta. Metsässä kävely, lintujen laulu, kevään tulo. Kaikkea tätä seurailen nyt herkällä korvalla ja silmällä.

Ulkonäköön liittyvät paineet ja vaateostokset tuntuvat nyt turhanpäiväisiltä, samoin ulkomaanlomat. Arvostan yhä enemmän parisuhdetta ja perhettä, terveyttä, luontoa ja hyvää ruokaa.

Julkaistu: 26.5.2020
Kommentoi »